
Health Grain Forumin kuulumisia
Health Grain Forumin työpaja ja tutkimusprofessori Kaisa Poutasen kunniasymposium järjestettiin Espoon Hanasaaressa 17.−18.6. Tapahtumaan osallistui reilu 100 vilja-alan koti- ja ulkomaista toimijaa alkutuotannosta, tutkimuksesta ja teollisuudesta.
Ensimmäisenä päivänä oli katsaus raskitutkimuksen tilanteeseen, digitalisoituvaan elintarvikeketjuun ja Health Grain Forumin tulevaisuuteen. Esitelmiä oli raskien makuja maskeeraavista ominaisuuksista, B12 -vitamiinin tuotannosta raskimikrobeilla, kasvisten ja gluteenittomien viljojen raskituksesta ja FODMAP -raskeista.
Myös Health Grain Forumin vuosikokous pidettiin 17.6. Puheenjohtaja vaihtui Helsingin yliopiston apulaisprofessori Kati Katinasta VTT:n tutkimusprofessori Nesli Sözeriin. Toiminta tulee painottumaan kestävään kehitykseen ja suolistomikrobiston vaikutuksien selvittämiseen (ns. gut-brain axis).
Health Grain Forum on vuonna 2010 Lundissa Ruotsissa perustettu EU:n 6. puiteohjelman Health Grain – Exploiting Bioactivity of European Cereal Grains for Improved Nutrition and Health Benefits -seurantaorganisaatio. Tehtävänä on edistää tieteellisen tutkimustiedon käyttöä täysjyväviljan hyvistä ominaisuuksista terveellisissä ja houkuttelevissa tuotteissa. Tavoitteena on, että viljatuotteet auttavat kuluttajien hyvinvointia maailmanlaajuisesti, pienentävät terveydenhuollon kustannuksia ja tuottavat lisäarvoa koko viljaketjulle.
Päivällisen ohjelmana oli katsaus Kaisa Poutasen uraan sekä eri henkilöiden tervehdyksiä ja muistoja pitkän uran varrelta. Ruokalistalla oli – tottakai – kauraa ja ruista muissakin muodoissa kuin leipänä.
Toisen päivän ohjelma oli koostettu rukiista ja kaurasta Poutasen kunniaksi. Ohjelmassa oli katsaus rukiin terveysvaikutuksista uusimpien tutkimustulosten pohjalta, tutustuminen viimeaikaisiin ruistuoteuutuuksiin ja Tanskan täysjyväkampanjaan, esitys kymmenen hyvää syytä syödä kauraa ja katsaus uuteen Oat How -projektiin sekä viljaprosesseista syntyvien sivuvirtojen hyödyntämiseen, muun muassa rypsipuristekakun valkuaisen jalostamisesta uusiksi tuotteiksi.
Tarjottiinpa Kaisa Poutaselle työpaikkaakin Ruotsista Lundin yliopistosta, kun hän on nyt vapautunut virallisista töistä Suomessa. Hän tuskin jää kokonaan eläkkeelle vilja-asioista.
Yli 40 vuoden tutkimusura elintarvikkeiden parissa
Kaisa Poutanen työskenteli ensin Teknisessä Korkeakoulussa elintarviketeknologian assistenttina, sen jälkeen VTT:llä tutkijana ja vuodesta 1989 alkaen tutkimusprofessorina. Kuopion ja Itä-Suomen yliopistossa Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskuksen johtajana hän oli vuosina 2001−2009 sekä VTT:n ja yliopiston yhteisenä Suomen Akatemian tutkimusprofessorina 2010−2014. Poutanen nimitettiin Helsingin yliopiston elintarviketieteiden kunniatohtoriksi vuonna 2014, ja hän on siitä lähtien ollut myös Leipurin Oy:n hallituksen jäsen.
Viljan tutkimukseen Poutanen paneutui ksylaanien entsymaattista hydrolyysia käsittelevässä väitöskirjassaan, onhan ksylaani rukiin ja vehnän tärkein ravintokuitukomponentti. Työ on kulkenut viljojen bioprosessoinnista niiden terveysvaikutusten tutkimiseen, ravintokuidun ja bioaktiivisten yhdisteiden prosessikäyttäytymiseen, viljan fraktiointiin ja uusiin tuotekonsepteihin.
Poutasen vetämä, vuosina 2005−2010 toteutettu HealthGrain oli EU:n suuri poikkitieteellinen projekti, jossa tavoitteena oli täysjyväviljan kaikkien osien hyödyntäminen ravitsemuksessa. Health Grain Forum on sen jälkeen jatkanut alan tutkijoiden ja teollisuuden edustajien välistä verkostoitumista ja vuoropuhelua.
Kaisa Poutanen on vetänyt VTT:n elintarviketutkimusohjelmia 1990-luvulta alkaen, viimeisimpänä käynnissä oleva Elintarviketalous 4.0. Hän hiljentää eläkevuosien alkaessa tahtia, mutta toimii vielä jonkin aikaa asiantuntijana VTT:llä, kansainvälisissä asiantuntijaryhmissä ja elintarvikealan kehittämiseen liittyvissä toimissa.
Omaan puutarhaan ja Pohjois-Savon metsiin ja järviin pohjautuvan ruuan tuottamiselle, keräilylle ja uusien reseptien kehittelylle kotikeittiössä on kuitenkin luvassa selvästi enemmän aikaa jatkossa.
Lisätietoja:
Laaja kauratutkimushanke menossa
OatHow -projektissa pyritään löytämään kauralle samanlaisia laatua ja ominaisuuksia kuvaavia tekijöitä kuin esimerkiksi leivontavehnällä tai mallasohralla. Käyttäjä voi niiden perusteella tehdä päätöksiä kauran käsittelytavoista ja soveltuvuudesta erilaisiin elintarvikeprosesseihin.
Jyvistä mitattavia arvoja ovat esimerkiksi kemiallinen koostumus ja fysikaaliset ominaisuudet kuten väri. Prosessointilaatua tutkitaan toteuttamalla monentyyppisiä mallituotteita ja mittaamalla muun muassa niiden aistittavaa laatua ja säilyvyyttä.
Tutkimustyö perustuu suureen määrään viljasta saatuja mittaustuloksia, joista on löydettävissä mitattujen parametrien riippuvuussuhteista kertovia heikkoja signaaleja muun muassa koneoppimiseen perustuvilla työkaluilla. Niiden avulla tiedetään, mitä tekijöitä raaka-aineesta kannattaa mitata, kun halutaan tietää, sopiiko se paremmin leivontaan vai esimerkiksi kauramaidon valmistukseen. Hankkeen odotetaan vahvistavan Suomen tunnettuutta kauraosaajana ja korkeatasoisen teknologian soveltajana.
OatHow on osa Business Finlandin rahoittamaa hankekokonaisuutta, johon kuuluu julkisen tutkimusprojektin lisäksi neljä rinnakkaista ja samanaikaisesti toteutettavaa yritysvetoista projektia (Valio, Fazer, Helsingin Mylly ja Boreal Kasvinjalostus). Business Finlandin ja tutkimusosapuolien ohella OatHow-hanketta rahoittaa yhdeksän kauran pellolta pöytään -ketjun yritystä (Avena, Kinnusen Mylly, Lantmännen Agro, Myllyn Paras, Plantanova, Polar Glucan, Raisio, Vaasan ja Viking Malt).
Projektin tutkimus- ja kehitystyötä toteuttaa yhdessä neljä tutkimusryhmää: VTT (vastuullinen johtaja Emilia Nordlund), Turun yliopisto (apulaisprofessori Kaisa Linderborg), Helsingin yliopisto (dosentti Tuula Sontag-Strohm) ja Luonnonvarakeskus (erikoistutkija Veli Hietaniemi).
VTT:n koordinoima OatHow-hanke toteutetaan vuosina 2019–2020 osana Business Finlandin Food From Finland 2.0 -rahoitusohjelmaa, ja sen kokonaisbudjetti on kaksi miljoonaa euroa.
Suosittelemme artikkelia

Ruoka-alan TKI-foorumi kokoontuu 31.10.

Maailman vastuullisimpien yritysten Global 100 -lista julkaistu: Kesko on maailman päivittäistavarakaupan ykkönen – listalla yhteensä kolme yritystä Suomesta

Oddlygood ostaa britannialaisen Rude Healthin

Eläinproteiinia korvaavien proteiinien laatu kaipaa selvitystä

Merkityksellinen työ tuo ilon
