Kasviproteiiniainesosien tuotantoa tarvitaan Suomeen
Useissa selvityksissä ja politiikkasuosituksissa on tuotu esiin tarve tehtaalle, jossa tuotetaan kotimaisten kasviproteiinituotteiden ainesosia. Mutta kuka kantaisi taloudellisen riskin?
Elina Teerijoki
Elina Teerijoki aloitti Kehittyvä Elintarvike – lehden osa-aikaisena toimituspäällikkönä lokakuussa 2021 ja siirtyi päätoimittajaksi lokakuussa 2023.
Jäsenenä voit lukea tämänkin artikkelin digilehdestä!
Liity jäseneksi 
Perunan ja rapsin sivuvirroista raaka-aineita
Rypsistä erotetaan ensisijaisesti öljyä ja perunasta tärkkelystä, mutta niiden suurista sivuvirroista saa myös elintarvikekelpoisia raaka-aineita. Sivuvirroista valmistetut perunaproteiini ja rapsijauhe ovat jo markkinoilla.
Onko tulevaisuus yhdistelmätuotteiden?
Ateriapalveluissa kasvisruoka on osa ilmastotyötä. Myös kasvista ja lihaa yhdistävät tuotteet tekevät uutta tulemistaan ateriapalveluiden kautta.
Viennin vauhdittajat
Ruokaviennin kasvutavoitteen saavuttaminen vaatii myös ajattelun muuttamista, sanovat viennin uudet vetäjät.
Kauraviennin kolmonen voisi vielä petrata
Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan kauran viennin arvo oli vuonna 2024 137 miljoonaa euroa eli neljänneksen suurempi kuin 2023. Vientiä kasvatti edellisvuotta suurempi kaurasato. Eniten kauraa vietiin Saksaan, lähes puolet 498 miljoonan kilon viennistä. Suomi on maailman kolmanneksi suurin kauran viejä. Kauran viennin arvoa voisi kasvattaa huomattavasti, jos vienti painottuisi jyväviennin sijasta korkean jalostusarvon tuotteisiin, sanoo erikoistutkija Csaba Jansik Lukesta. Jansik puhui aiheesta maaliskuussa LAB-ammattikorkeakoulun Kaurabuusti-tapahtumassa. Kaura mielletään monessa maassa edelleen rehuviljaksi. Elintarvikekäyttö on kuitenkin kasvussa, ja Suomen kannattaisi ottaa siitä siivu itselleen. Luonnonvarakeskuksen vuosi sitten julkaiseman Toivo-skenaarion mukaan kauratuotteiden osuus ruoka-alan liikevaihdon kasvusta voisi olla 12 prosenttia tai arvonlisänä mitaten 189 miljoonaa euroa. ...…
Herneellä ja solumaataloudella maailmalle
Suomalainen herne on brändituote. Sen tärkeässä vientimaassa Italiassa arvostetaan erityisesti pientä hernettä, jollaista ei oikein muualta maailmasta saa. Vihreä herne…
Politiikkasuositus: Solumaatalous tarvitsee investointeja ja sääntelyn keventämistä
VTT, Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto listasivat kahdeksan solumaataloutta tukevaa toimenpide-ehdotusta päättäjille. Tulevaisuudessa solumaatalous voisi toimia kiinteässä yhteydessä modernin maatalouden ja…
Vielä parempaa maitoa
Tarvitaan elintarviketurvallisuus- ja laatukulttuurin jatkuvaa ylläpitoa, jotta maidon kaltainen herkkä raaka-aine pysyy huippulaatuisena.
Tuttua ja turvallista
Pellervon taloustutkimus PTT:n, Luonnonvarakeskuksen ja REINU econin tutkimuksessa, joka pureutuu ruuan arvoketjuihin Suomessa, kartoitettiin kuluttajien näkemyksiä siitä, mikä vaikuttaa ruuan…
Trumpin uusi kausi alkoi – miten se vaikuttaa ruokaan?
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin uusi kausi tuo todennäköisesti muutoksia myös elintarvikepolitiikkaan. Maailmanlaajuisesti olennaisin muutos ovat mahdolliset tullimaksut, joita myös elintarvikkeille…