Eläinproteiinia korvaavien proteiinien laatu kaipaa selvitystä 

Eläinperäiset ruuat ovat keskimäärin ympäristöä kuormittavampia kuin kasvi-, sieni, bakteeri- ja leväraaka-aineista valmistetut ruuat. Eat Lancet -asiantuntijaryhmä on ehdottanut niin sanottua planetaarista ruokavaliota, jossa liha- ja maitotuotteiden käyttöä vähennettäisiin tuntuvasti, jotta ympäristön ja terveyden näkökulmista kestävää ruokaa riittäisi kasvavalle väestölle¹. Myös uusissa pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa lihan ja maidon suositeltua käyttömäärää on pienennetty ja kasviperäisten ruokien määrää lisätty tuntuvasti. 

Ravintoainetäydennyksiä tarvitaan 

Planetaarinen ruokavalio ja ravitsemussuositukset antavat suosituksia ruoka-ainetasolla, mutta eivät huomioi uusia liha- ja maitotuotteiden korvaajia. Täysjyväviljaa, palkokasveja ja muita raaka-aineita ei useimmiten syödä sellaisenaan, vaan syömäkelpoisia ja miellyttäviä tuotteita saadaan aikaan erilaisilla valmistusmenetelmillä. Markkinoille tulee jatkuvasti uusia eläinperäisten tuotteiden korvaajia, joiden hinta on toistaiseksi korkea lihaan ja maitoon verrattuna.  

Kuluttajat mieltävät lihaa korvaavat kasviperäiset tuotteet terveellisiksi, mutta kuluttajien keskuudessa esiintyy myös epäilyksiä korvaavien vaihtoehtojen kylläisyysvaikutuksista ja ravitsemuslaadusta. Tutkimustiedon perusteella kasvipohjaiset tuotteet ovat kuitenkin lihatuotteita parempia tai yhtä hyviä ylläpitämään aterianjälkeistä kylläisyyttä. Tuoreessa tutkimuksessamme kasvipohjainen tuote ja saman kategorian lihapohjainen tuote olivat yhtä tehokkaita aikaansaamaan ateriakylläisyyttä (Vanhatalo ym. julkaisematon). 

Mikäli ruokavalion eläinperäisiä tuotteita vähennetään reilusti, voi B12-vitamiinin, kalsiumin, raudan ja sinkin saanti jäädä riittämättömäksi ilman ravintoainetäydennyksiä. Tuoreen hollantilaisen katsauksen mukaan lihaa korvaavissa tuotteissa on lihatuotteita vähemmän proteiinia ja tyydyttynyttä rasvaa ja enemmän ravintokuitua ja suolaa. Joissain tuoteryhmissä sokerin määrä voi olla suuri. Käytetyt raaka-aineet siis vaikuttavat ratkaisevasti tuotteen ravitsemuslaatuun.  

Proteiinien laatu ja prosessointi  

Eläinperäiset tuotteet ovat tärkeitä proteiininlähteitä sekä määrän että laadun näkökulmista. Eurooppalaisten proteiinin saannista yli puolet tulee eläinperäisistä lähteistä. Eläinproteiinissa on hyvä aminohappokoostumus, ja se on yleisesti ottaen kasviproteiinia paremmin sulavaa.  

Elintarvikkeiden ravintosisältötiedoissa ilmoitetaan proteiinin kokonaismäärä, mutta eri lähteistä saatavan proteiinin sulavuus ja hyväksikäytettävyys elimistössä vaihtelee. Proteiinin laatua voidaan tutkia in vivo ja in vitro -menetelmillä, jotka huomioivat aminohappokoostumuksen ja sulavuuden eli proteiinin vapautumisen ruuan rakenteesta sekä osin myös proteiinin imeytymisen ja hyväksikäytettävyyden.  

Tutkimusryhmämme selvitti, mitä tiedetään korvaavien proteiininlähteiden proteiinien laadusta². Katsauksessa selvisi, että valtaosassa tutkimuksia raportoitiin proteiinien laatua ainesosien tai niiden seosten tasolla.  

Prosessointi voi kuitenkin vaikuttaa esimerkiksi raaka-aineen alkuperäisen solurakenteen eheyteen (Kuva 2), antinutrientteihin eli ravintoaineiden hyväksikäytettävyyttä heikentäviin yhdisteisiin, proteiinien sekundaariseen rakenteeseen, proteiinien välisiin vuorovaikutuksiin sekä vuorovaikutukseen proteiinin ja muiden ravintoaineiden kuten ravintokuidun ja rasvojen välillä joko parantaen tai heikentäen proteiinin sulavuutta.  

Eläinperäistä ja vastaavaa ei-eläinperäistä tuotetta verrattaessa havaittiin, että naudanjauhelihapihvin sekä kypsennetyn naudan tai sianlihan sisältämä proteiini oli paremmin sulavaa kuin vastaavan tai lähes vastaavan soijapohjaisen tai palkokasvi- ja riisipohjaisen tuotteen proteiini².  

UHT-käsiteltyjen manteli- ja kaurajuomien proteiini oli sulavuudeltaan lehmänmaitoa vastaavaa, soijajuoman proteiini vastaavaa tai hieman huonompaa ja hamppujuoman proteiini hieman huonompaa.  

Useat tutkimukset raportoivat erilaisten valmistusprosessien vaikutuksista korvaavien tuotteiden proteiinin laatuun. Fermentoinnin todettiin parantavan sekä kvinoapohjaisten juomien että riisistä, linsseistä ja kikherneestä valmistettujen jogurtin kaltaisten tuotteiden proteiinin sulavuutta. Mikroaaltokäsittely paransi soijajuoman proteiinin sulavuutta.  

Myös ainesosien fermentointi paransi hieman puurojen ja leipien proteiinin sulavuutta. Ultraäänikäsittelyllä taas ei ollut merkittävää vaikutusta mantelijuoman proteiinin sulavuuteen.  

Tietoa erilaisten valmiiden eläinperäistä proteiinia korvaavien tuotteiden proteiinin sulavuudesta on vasta vähän. Kun siirrytään kohti planetaarista ruokavaliota, tarvitaankin tutkimusta uusien tuotteiden proteiinin laadusta ja valmistusprosessin vaikutuksesta laatuun. Mahdollisesti tulevaisuudessa kuluttajat voivat tarkistaa pakkausmerkinnöistä proteiinin määrän lisäksi myös laatuluokituksen. Laatuluokituksessa voitaisiin käyttää esimerkiksi FAOn suosittelemaa DIAAS-menetelmää (Digestible Indispensable Amino Acid Score), jolloin hyvä (75-99 pistettä) tai erittäin hyvä (>100 pistettä) proteiininlaatu voitaisiin merkitä pakkaukseen. 

Lähteet:  

Beal, T., Ortenzi, F., & Fanzo, J. (2023). Estimated micronutrient shortfalls of the EAT–Lancet planetary health diet. The Lancet Planetary Health, 7(3), e233–e237. https://doi.org/10.1016/S2542-5196(23)00006-2

Blomhoff, R., Andersen, R., Arnesen, E., Christensen, J., Eneroth, H., Erkkola, M., Gudanaviciene, I., Halldorsson, T., Hoyer-Lund, A., Lemming, E., Meltzer, H., Pitsi, T., Schwab, U., Siksna, I., Thorsdottir, I., & Trolle, E. (2023). Nordic Nutrition Recommendations 2023 (pp. 1–388). Nordic Council of Ministers.  

Ketelings, L., Benerink, E., Havermans, R. C., Kremers, S. P. J., & Boer, A. De. (2023). Fake meat or meat with benefits? How Dutch consumers perceive health and nutritional value of plant-based meat alternatives. Appetite, 188(March), 106616. https://doi.org/10.1016/j.appet.2023.106616  

Klementova, M., Thieme, L., Haluzik, M., Pavlovicova, R., Hill, M., Pelikanova, T., & Kahleova, H. (2019). A plant-based meal increases gastrointestinal hormones and satiety more than an energy-and macronutrient-matched processed-meat meal in t2d, obese, and healthy men: A three-group randomized crossover study. Nutrients, 11(1), 1–10. https://doi.org/10.3390/nu11010157 

Kristensen, M., Bendsen, N., Christensen, S., Astrup, A., & Raben, A. (2016). Meals based on vegetable protein sources (beans and peas) are more satiating than meals based on animal protein sources (veal and pork) a randomized cross-over meal test study. Food and Nutrition Research, 60. 

²Lappi, J., Silventoinen-Veijalainen, P., Vanhatalo, S., Rosa-Sibakov, N., & Sozer, N. (2022). The nutritional quality of animal-alternative processed foods based on plant or microbial proteins and the role of the food matrix. Trends in Food Science and Technology, 129(March), 144–154. https://doi.org/10.1016/j.tifs.2022.09.020  

Muhlhausler, B. S., Belobrajdic, D., Wymond, B., & Benassi-Evans, B. (2022). Assessing the Effect of Plant-Based Mince on Fullness and Post-Prandial Satiety in Healthy Male Subjects. Nutrients, 14(24). https://doi.org/10.3390/nu14245326 

Pham, T., Knowles, S., Bermingham, E., Brown, J., Hannaford, R., Cameron-Smith, D., & Braakhuis, A. (2022). Plasma Amino Acid Appearance and Status of Appetite Following a Single Meal of Red Meat or a Plant-Based Meat Analog: A Randomized Crossover Clinical Trial. Current Developments in Nutrition, 6(5), 1–11. https://doi.org/10.1093/cdn/nzac082 

Poutanen, K. S., Kårlund, A. O., Gómez-Gallego, C., Johansson, D. P., Scheers, N. M., Marklinder, I. M., Eriksen, A. K., Silventoinen, P. C., Nordlund, E., Sozer, N., Hanhineva, K. J., Kolehmainen, M., & Landberg, R. (2022). Grains – a major source of sustainable protein for health. In Nutrition Reviews (Vol. 80, Issue 6, pp. 1648–1663). Oxford University Press. https://doi.org/10.1093/nutrit/nuab084 

Varela, P., Arvisenet, G., Gonera, A., Myhrer, K. S., Fifi, V., & Valentin, D. (2022). Meat replacer? No thanks! The clash between naturalness and processing: An explorative study of the perception of plant-based foods. Appetite, 169(July 2021), 1–10. https://doi.org/10.1016/j.appet.2021.105793 

¹Willett, W., Rockström, J., Loken, B., Springmann, M., Lang, T., Vermeulen, S., Garnett, T., Tilman, D., DeClerck, F., Wood, A., Jonell, M., Clark, M., Gordon, L. J., Fanzo, J., Hawkes, C., Zurayk, R., Rivera, J. A., De Vries, W., Majele Sibanda, L., … Murray, C. J. L. (2019). Food in the Anthropocene: the EAT–Lancet Commission on healthy diets from sustainable food systems. The Lancet, 393(10170), 447–492. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(18)31788-4  

Xie, Y., Cai, L., Zhao, D., Liu, H., Xu, X., Zhou, G., & Li, C. (2022). Real meat and plant-based meat analogues have different in vitro protein digestibility properties. Food Chemistry, 387(March), 132917. https://doi.org/10.1016/j.foodchem.2022.132917