Vienti & Tuonti

Strategista ajattelua Suomen elintarvikevientiin 

Suomen elintarvikevienti kasvaa vain harkituilla strategisilla valinnoilla. Millaiset liiketoimintamallit tukevat parhaiten suomalaisyritysten kansainvälistä menestystä? Vientikaupan ammattilaisten mukaan Suomella on potentiaalia korkeimman hintapisteen tuotteiden viennissä ja erityisesti premium private label -markkinassa.

Pakasteherne pomppii leijupakastimen kautta maailmalle 

Suomalaista vihreää hernettä on kuvailtu muun muassa pehmeämmäksi, makeammaksi ja vihreämmäksi kuin eteläeurooppalaisia vastineitaan. Italia on yksi suurimmista pakasteherneen vientikohteista, ja sinne on viety suomalaista hernettä jo 70-luvulta lähtien.   Italiassa pakastehernettä myydään sekä vähittäiskauppoihin että elintarviketeollisuuden tarpeisiin, mutta korkeimpien laatuluokkien herneet päätyvät pääasiassa horeca-asiakkaille. Italialaiset ostaisivat hernettä jopa enemmän kuin sitä on tarjolla.    Myös Espanjassa, erityisesti kulinarismistaan tunnetulla Katalonian alueella, suomalainen herne on hyvin arvostettua. Pakastehernettä viedään myös Aasiaan, jossa kysyntä pohjoismaisille vihanneksille on kasvussa.  Koko, kovuus ja epäpuhtaudet määrittävät laadun  Pakastettavat herneet jaetaan kokonsa perusteella kolmeen luokkaan. Pienimmän luokan herneet ovat halkaisijaltaan kuusi millimetriä ja isoimman yli 10,5 millimetriä....…
kauraa pellolla
Vienti & TuontiElina TeerijokiTilaajille

Kauraviennin kolmonen voisi vielä petrata 

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan kauran viennin arvo oli vuonna 2024 137 miljoonaa euroa eli neljänneksen suurempi kuin 2023. Vientiä kasvatti edellisvuotta suurempi kaurasato. Eniten kauraa vietiin Saksaan, lähes puolet 498 miljoonan kilon viennistä.  Suomi on maailman kolmanneksi suurin kauran viejä. Kauran viennin arvoa voisi kasvattaa huomattavasti, jos vienti painottuisi jyväviennin sijasta korkean jalostusarvon tuotteisiin, sanoo erikoistutkija Csaba Jansik Lukesta. Jansik puhui aiheesta maaliskuussa LAB-ammattikorkeakoulun Kaurabuusti-tapahtumassa.  Kaura mielletään monessa maassa edelleen rehuviljaksi. Elintarvikekäyttö on kuitenkin kasvussa, ja Suomen kannattaisi ottaa siitä siivu itselleen. Luonnonvarakeskuksen vuosi sitten julkaiseman Toivo-skenaarion mukaan kauratuotteiden osuus ruoka-alan liikevaihdon kasvusta voisi olla 12 prosenttia tai arvonlisänä mitaten 189 miljoonaa euroa.  ...…

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden vienti vauhdittui – kauraa vietiin Saksaan ennätysmäärä

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden viennissä tapahtui positiivinen muutos vuoden 2024 aikana. Viennin arvo kasvoi viisi prosenttia, ollen noin 2,3 miljardia euroa. Voimakkaimmin viennin arvo nousi perunalla, kauralla, alkoholijuomilla ja vihanneksilla. Kauran vientiä vauhditti osaltaan kauran hyvä edellissyksyn sato ja vihannesten vientiä kasvihuonekurkun viennin tuplaantuminen.