Mitä Suomessa syötiin vuonna 2021?

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 142 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 79 kiloa lihaa, 84 kiloa viljaa, lähes 12 kiloa kananmunia, 62 kiloa hedelmiä ja 63 kg vihanneksia. Edellisten vuosien trendit jatkuivat: siipikarjanlihan kulutus kasvoi, kauran kulutus pysyi korkeana. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.

Pienituloiset ostavat ilmastoystävällisemmin

Punaisen lihan suosio suomalaisten lautasilla on yhä vankka. Kotitalouden tulot ja ruoan hinta eivät silti ole esteitä kestävämpien ruokavalintojen tekemiselle. Tiedot käyvät ilmi Helsingin ja Tampereen yliopistojen kansainvälisestikin uraauurtavasta LoCard-tutkimuksesta, jossa seurattiin S-ryhmän asiakasomistajien ostotietoja kahden vuoden ajan. Muutos proteiininlähteissä on kiihtynyt entisestään aineiston keräämisen jälkeen

Vegemi-sovellus tuo ruokakasvatuksen perheiden ulottuville ja herättää kasvisten supervoimat eloon

Ravitsevan ruuan puolesta toimiva yhteiskunnallinen yritys Venner julkaisee lapsille suunnatun veloituksettoman sovelluksen innostamaan lapsia hedelmien ja kasvisten runsaampaan syöntiin. Sovellus on ladattavissa sovelluskaupoista veloituksetta 15.6 alkaen. Tuote lanseerataan innovatiivisessa yhteistyössä Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:n kanssa, jossa tuodaan Vegemi sekä kasvisten supervoimat osaksi myymäläkokemusta Prismojen, S-marketien ja Salejen hedelmä- ja vihannesosastoilla.

PTT:n tilannekatsaus: Sodan vaikutukset alkavat vasta näkyä ruokamarkkinoilla

Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset alkavat vasta näkyä ruokamarkkinoilla, ja epävarmuus voi jatkua useiden vuosien ajan, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n maa- ja elintarviketalouden tilannekatsaus. Kevään aikana sekä maatalouden tuottajahinnat että ruuan kuluttajahinnat ovat nousseet nopeasti ja nousupaine jatkuu yhä. Hinnat voivat jäädä pidemmäksi aikaa korkeammalle kuin mitä tavanomainen hintataso oli ennen pandemiaa ja sotaa.

Paulig ja K-ryhmä kutsuivat hyvän kahvin ystävät tekemään vastuullisia valintoja: yhteistyön tuloksena Nicaraguaan istutettiin yli 86 000 kahvi- ja varjopuuta

Pauligin ja K-ryhmän yhteinen ja onnistunut vastuullisuuskampanja on edennyt kahvitiloille asti. Nicaragualaiseen Jose de la Luzin kylään on istutettu nyt 84 000 uutta kahvipuuta ja 2 000 varjopuuta. Uudet kahvipuut parantavat merkittävästi 15 tilan tuottavuutta, ja varjopuut tukevat luonnon monimuotoisuuden ylläpitämistä, parantavat maaperän laatua sekä hillitsevät eroosiota ja veden haihtumista viljelmiltä. Varjopuut toimivat myös hiilinieluina ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
TiedotteetVTT

Suomi vauhdilla kohti ilmastotavoitteita uusilla ruuantuotantoteknologioilla, mutta ei ilmaiseksi

Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Ruoantuotantojärjestelmän uudistaminen, erityisesti uusien tuotantomenetelmien käyttöönotto edistäisi tavoitteen saavuttamista. Samalla Suomen proteiiniomavaraisuus paranisi, mikä on entistä tärkeämpää nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa. Uusien menetelmien käyttöönotto edellyttää kuitenkin tekoja monella rintamalla, ilmenee VTT:n ja Luken selvityksestä. Avainasemassa ovat rahoitus, lainsäädäntö ja osaamisen kehittäminen.

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää

Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää monin eri keinoin, mutta toimenpiteiden kustannukset ja vaikutusten nopeus vaihtelevat merkittävästi. Suurin yksittäinen päästölähde on turvemaapellot, joilla päästöjä voidaan vähentää verraten nopeasti ja kustannustehokkaasti. Märehtijöiden metaanipäästöjä voidaan vähentää nopeasti rehulisäaineiden käytöllä, mutta tästä aiheutuu huomattavia lisäkustannuksia. Eläinjalostuksella voidaan parantaa lypsylehmien rehunkäyttökykyä edullisesti, mutta hyöty realisoituu vasta pitkällä aikavälillä.

Vaasan investoi kotimaiseen kauraan, Vantaalle uusi kauraleipälinjasto

Kauran suosio sen kaikissa muodoissaan on kasvanut myös superfoodiksi kutsutun viljan positiivisten vaikutusten ansiosta. Vastatakseen kauraleivän kasvaneeseen kysyntään, avasi leipomoyhtiö Vaasan uuden vaalean palaleivän linjaston Vantaalle. Uudelta Viljatar-linjastolta valmistuu suomalaisten kestosuosikit Vaasan Kauratyynyt ja Vaasan Täysjyvä Kauratyynyt. Uusi linjasto on samalla merkittävä investointi kotimaiseen kauraleipään, huoltovarmuuteen ja leipätuotannon ympäristöystävällisyyteen.