Mitä Suomessa syötiin vuonna 2021?

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 142 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 79 kiloa lihaa, 84 kiloa viljaa, lähes 12 kiloa kananmunia, 62 kiloa hedelmiä ja 63 kg vihanneksia. Edellisten vuosien trendit jatkuivat: siipikarjanlihan kulutus kasvoi, kauran kulutus pysyi korkeana. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.

Pienituloiset ostavat ilmastoystävällisemmin

Punaisen lihan suosio suomalaisten lautasilla on yhä vankka. Kotitalouden tulot ja ruoan hinta eivät silti ole esteitä kestävämpien ruokavalintojen tekemiselle. Tiedot käyvät ilmi Helsingin ja Tampereen yliopistojen kansainvälisestikin uraauurtavasta LoCard-tutkimuksesta, jossa seurattiin S-ryhmän asiakasomistajien ostotietoja kahden vuoden ajan. Muutos proteiininlähteissä on kiihtynyt entisestään aineiston keräämisen jälkeen

PTT:n tilannekatsaus: Sodan vaikutukset alkavat vasta näkyä ruokamarkkinoilla

Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset alkavat vasta näkyä ruokamarkkinoilla, ja epävarmuus voi jatkua useiden vuosien ajan, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n maa- ja elintarviketalouden tilannekatsaus. Kevään aikana sekä maatalouden tuottajahinnat että ruuan kuluttajahinnat ovat nousseet nopeasti ja nousupaine jatkuu yhä. Hinnat voivat jäädä pidemmäksi aikaa korkeammalle kuin mitä tavanomainen hintataso oli ennen pandemiaa ja sotaa.

Ruuan hintaan kohdistuu korkeita nousupaineita

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsaus kertoo, että ruuan hintaan kohdistuu kuluvana vuonna poikkeuksellista nousupainetta, sillä ruokaketjussa tarvittavien tuotantopanosten kuten energian ja lannoitteiden hinnat ovat nousseet merkittävästi. Myös viljan ja öljykasvien tuottajahinnat ovat nousseet niin maailmalla kuin Suomessakin huippulukemiin. Rehukustannusten kallistumisen koetteleman kotieläintuotannon hintoihin kohdistuu edelleen suuria korotuspaineita loppuvuodesta 2022.

Fossiilisen muovin korvaamiseen on useita vaihtoehtoja – laajassa tutkimuksessa tarkasteltiin mahdollisuuksia ja esteitä

Luonnonvarakeskus (Luke) ja VTT ovat julkaisseet laajan tutkimusraportin fossiilista muovia korvaavien vaihtoehtojen ominaisuuksista sekä ympäristövaikutuksista: Kierrätettävyyden merkitys ja biopohjaisten materiaalin ilmastohyödyt nostettiin keskeisesti esille. Toisaalta uusien materiaalien korkea hinta ja rajoitettu saatavuus haastavat niiden käyttöönottoa.