Eläinperäisiä ruokaostoja suosivat kotitaloudet voisivat pienentää omaa hiilijalanjälkeään huomattavasti siirtymällä kasvipainotteisiin ruokiin. Siirtymä ei lisäisi ruokakuluja, sillä molempia ostotyylejä suosivat käyttivät ruokaan yhtä paljon rahaa.
Elintarviketeollisuusliiton Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen teettämän kahvinkäyttötutkimuksen mukaan 18–30-vuotiaista suomalaisista nuorista naisista 70 % ja miehistä 50 % on kiinnostuneita kahvin vastuullisuudesta. Tärkeimpinä vastuullisuusviesteinä nuoret aikuiset pitävät kahvipakkausten kierrätettävyyttä, vastuulliseksi varmennettua tuotantoa ja kahvin jäljitettävyyttä alkuperämaiden tuottajille asti.
Aalto-yliopiston tutkijat osoittivat, että ruokaa riittäisi jopa 13 prosenttia suuremmalle väestölle, jos tuotantoeläinten rehuna käytettäisiin enemmän maatalouden sivuvirtoja.
Turun seudulla tehdyn tutkimuksen mukaan kahdella kolmososalla naisista jodistatus on liian niukka alku- ja loppuraskauden aikana ja kolmen kuukautta synnytyksen…
Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoima ECODIVE-hanke kerää kansalaiskyselyllä tietoa metsämarjoihin ja muihin metsien luonnontuotteisiin liittyvistä tavoista, tiedoista ja mielipiteistä. Kysely on avoinna kaikille Otakantaa.fi-palvelussa. (www.otakantaa.fi)
Luonnonvarakeskus (Luke) kehittää vaihtoehtoisia ratkaisuja elintarvikepakkauksille ja maatalousmuoveille. Lisäksi Luke kehittää ruokapakkauksille ympäristömittarin, joka mahdollistaa pakkausten ympäristövaikutusten vertailun kokonaisvaltaisesti.
Suomalaiset arvioivat työkykynsä nyt huonommaksi kuin ennen koronaa. Siinä missä työssä tylsistyminen yleistyi ensimmäisenä pandemiavuonna etätyössä, nyt ilmiöön liittyvät työn imun lasku ja työuupumusoireiden lisääntyminen eli aiempaa vakavammat työhyvinvointimuutokset. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimus osoittaa myös, että työorganisaatioissa tarvitaan erityistä tukea johtoasemassa toimiville ja nuorille työntekijöille.
Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma ei vielä tarjoa konkreettista apua ruokakasvatukseen kuin vain harvoissa kunnissa, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkielma. Sen perusteella varhaiskasvatussuunnitelmien ruokakasvatussisältöä tulisi kehittää yhteneväisemmäksi ja konkreettisemmaksi. Ruokakasvatuksen eri teemoista kuntien varhaiskasvatussuunnitelmissa käsiteltiin eniten ruokailuun liittyviä asioita. Tarkastelun kohteena olleista kunnista Mäntyharjun varhaiskasvatussuunnitelmassa oli eniten ruokakasvatukseen liittyvää sisältöä.
Investoinnit tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatiotoimintaan (tki) ovat kasvu-uralla Suomessa. Suomalaisyritysten suunnitelmissa on seuraavan viiden vuoden aikana kasvattaa tki-investointejaan merkittävästi ja merkittävä osa kehitystyöstä on tarkoituksena toteuttaa Suomessa. Tutkimus- ja kehitystoimet koetaan yritysten kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeäksi tekijäksi.
