Tulevaisuuden proteiinit ovat jo käsillä

EU:ssa hyönteiset katsotaan uuselintarvikkeiksi, mutta muutamassa EU-maassa yleisimpiä ruokahyönteisiä on saatu markkinoille tietyin rajoituksin. Vuonna 2015 jo yksin Hollannissa tuotettiin 15 tonnia hyönteisiä ruokaketjuun. Suomessa hyönteiselintarvikkeita ei kaupan hyllystä vielä saa, mutta satakunta verkkokauppaa tarjoilee proteiinipatukoita, snacksejä ja hyönteisjauhoja. Osa verkkokaupoista toimittaa hyönteiselintarvikkeita myös Suomeen.

Kotimaassa toimii puolenkymmentä yritystä, jotka kehittävät menetelmiä yleisimpien ruokahyönteisten, kuten sirkkojen ja jauhomatojen kasvatukseen. Hyönteiskasvatus maatalouden sivutuotantovaihtoehtona kiinnostaa yhä useampaa. Myös elintarviketeollisuus seuraa kiinnostuneena alan kehitystä.

Hyönteismarkkinoiden vielä puuttuessa hyönteisraaka-ainetta hyödyntävän innovaatioekosysteemin rakentuminen on kuitenkin vasta alulla. Kehityksen vauhdittamiseksi Luonnonvarakeskus järjesti joulukuussa kaksipäiväisen opinto- ja verkostoitumismatkan Hollantiin, tavoitteena tutustua koko hyönteistuotannon arvoketjuun.

Ruokahävikki muuntuu rehuksi kärpästen avulla

Hollannin suurimpiin hyönteisyrityksiin kuuluva Protix on kehittänyt pitkälle automatisoitua teknologiaa mustasotilaskärpäsen kasvatukseen elintarvikeketjun hävikkivirralla. Tällä hetkellä miltei puolet tuotetusta ruuasta jää käyttämättä, ja siihen on sitoutunut 120 miljoonaa tonnia proteiinia. Hävikkivirta muuntuu kahden viikon kasvatuksessa hyönteisproteiiniksi. Hyönteiset teurastetaan kotelovaiheessa, ja niistä erotetaan lipidit sekä proteiinit omiksi fraktioikseen.

Hollannissakaan prosessoituja eläinvalkuaisia ei vielä sallita kotieläinten rehuina, mutta elävien hyönteisten syöttämistä kotieläimille laki ei estä. Protix on ollut mukana kehittämässä OER -tuotenimellä markkinoitavaa munaa, jonka on muninut elävillä mustasotilaskärpäsen koteloilla ruokittu kana.

Hyönteisistä saa herkkuja ruokapöytään

Insect Europe kasvattaa elintarvikekäyttöön heinäsirkkoja, sirkkoja sekä jauho- ja buffalomatoja. Kasvatuksessa käytetään korkealuokkaisia rehuja. Hyönteisten kasvatus, teurastus, tuotteiden valmistus ja pakkaus tapahtuvat saman rakennuksen osastoiduissa tiloissa.

Työketjujen suoritukseen on kehitetty omat käytänteet, joita noudatetaan tarkasti erityisesti hygienian ja vieraslajien osalta. Käytänteet on koottu omaan laatukäsikirjaan, ja järjestelmä on hiljattain auditoitu.

Toistaiseksi hyönteiselintarvikkeita tuotetaan kapeille markkinoille. Iso osa myynnistä tapahtuu DeliBugs verkkokaupan kautta. Myynnin arvo oli Hollannissa viime vuonna 150 000 euroa. Sen arvellaan kolminkertaistuvan tänä vuonna uusien tuotteiden ja markettimyynnin avulla.

Yritysvetoisella tutkimus- ja koulutusyhteistyöllä eteenpäin

Alalla odotettava kasvu asettaa hyönteisten massakasvatusmenetelmien kehitykselle kovia paineita. Suurimpien elintarviketurvallisuusriskien on arveltu liittyvän massakasvatuksen kontrollointiin. Hollannissa tutkimus- ja tuotekehitystyötä on tehty yritysvetoisesti.

Esimerkiksi rehukehityksessä merkittävä toimija on yritysten yhteisyritysmallilla toimiva Feed Design Lab, jossa mukana olevat yritykset päättävät tutkimuksen suuntaamisesta. Ala on kehittynyt harppauksin yhteistyössä, jossa yritykset ovat voineet tarjota tuotantoinfrastruktuuria myös tutkimuksen tarpeisiin.

Hyönteisproteiineista uutta hyrinää huomisen liiketoimintaan -opinto- ja verkostoitumismatka Hollantiin tehtiin 30.11.‒2.12.2016.