Politiikkasuositus: Solumaatalous tarvitsee investointeja ja sääntelyn keventämistä

VTT, Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto listasivat kahdeksan solumaataloutta tukevaa toimenpide-ehdotusta päättäjille.

Tulevaisuudessa solumaatalous voisi toimia kiinteässä yhteydessä modernin maatalouden ja kiertotalouden kanssa. Tuoreen politiikkasuosituksen mukaan solumaatalous tarvitsisi pääomia laitosinvestointeihin ja nopeampia uuselintarvikeprosesseja.

VTT:n, Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston Kestävää kasvua solumaatalouden arvoketjuista -selvityksen mukaan solumaatalous on uusi ja kehittyvä tuotannonala, jossa nähdään paljon potentiaalia. Tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund VTT:ltä nosti esiin tarpeen integroida solumaatalous osaksi muuta maataloutta ja kiertotaloutta.

– Solumaatalouden positiivisia ympäristövaikutuksia ovat tehokas ravinteiden hyödyntäminen ja maankäyttö. Toisaalta tuotanto tarvitsee runsaasti uusiutuvaa energiaa, Nordlund sanoo.

Solumaatalouteen sopivia sivuvirtoja riittää

Luonnonvarakeskuksen Toivo-skenaarion mukaan solumaatalouden avulla voisi saavuttaa jopa 500–1000 miljoonan euron viennin arvonlisän vuoteen 2035 mennessä. Suomalaisyritykset Solar Foods, Enifer ja Onego Bio ovatkin viime aikoina ottaneet pitkiä edistysaskeleita.

Suomessa on runsaasti erilaisia maa- ja metsätalouden sivuvirtoja, joita voisi hyödyntää solumaatalouden syötteenä.

Selvityksen mukaan vuosittain on tarjolla jopa 370 000 tonnia sivuvirtoja kuten olkea, sahanpurua tai haketta, jotka sopisivat solumaatalouden käyttöön. Jos esimerkiksi reilu puolet oljesta hyödynnettäisiin bioreaktorissa proteiinin tuotannossa, voitaisiin kattaa kaikkien suomalaisten proteiinintarve.

Bioreaktorin syötteenä voisi hyödyntää myös nurmea, joka kasvaa hyvin pohjoisillakin alueilla. Syötteet voisivat myös tuoda lisätuloa alkutuottajille.

Vientiin tuotteita ja teknologiaa

Solumaatalouden avulla voidaan tuottaa monenlaisia ainesosia teollisuus- tai rehukäyttöön. Tyypillisiä ovat proteiinit ja rasvat, mutta esimerkiksi kahvin ja kaakaon solujen tuotantoa on Suomessa jo kehitetty.

Solumaatalouden viennissä merkittäviä olisivat sekä Suomessa valmistetut tuotteet, laitteiden ja teknologian myynti ja lisensointi että myös osaamisen ja palvelujen vienti.

Suomella on käsissään monta valttia, kun solumaatalouden markkina alkaa kehittyä: Suomessa on jo alan toimivia yrityksiä, osaavaa työvoimaa ja hyvä innovaatioympäristö. Meillä hallitaan myös uusiutuvan energian tuotanto.

Potentiaalin lisäksi alalla on myös haasteita, joista suurimmat ovat Nordlundin mukaan pääomien puute ja EU:n tiukka uuselintarvikelupakäytäntö.

– Suomeen tarvitaan omien rahoitusinstrumenttien lisäksi myös ulkomaista pääomaa. Lisäksi EU:n regulaatio rajoittaa nyt alan kehitystä ja uuselintarvikkeiden markkinoille pääsyä. On vaikutettava siihen, että prosessia saataisiin kevyemmäksi.

Selvitys ehdottaa myös viisivuotisen, 100 miljoonan euron tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelman käynnistämistä alan vauhdittamiseksi Suomessa. On myös varmistettava, että meillä on teollisen biotekniikan ja bioprosessien osaajia tulevaisuudessakin.

Selvitys tehtiin kartoittamalla solumaatalouden nykytilaa sekä toimintaympäristön kehitystä Suomessa ja kansainvälisillä markkinoilla. Asiantuntijatietoa kerättiin myös sidosryhmähaastatteluilla ja visiotyöpajoissa. Työn tilasivat maa- ja metsätalousministeriö ja Business Finland.

Kahdeksan askelmerkkiä solumaatalouteen

1. Vauhditetaan investointeja infrastruktuuriin: Suomi tarvitsee toimintasuunnitelman lisätäkseen pääomasijoituksia ja kansainvälisten yritysten kiinnostusta investoida Suomeen. Valtionhallinnon on luotava riskirahoitus- ja lainainstrumentteja tehdasinvestointeja varten.
2. Edistetään EU-tason regulaatioprosessia: Nykyinen sääntely hidastaa alan kehitystä. Perustetaan Suomeen toimisto, joka antaa konkreettista tukea solumaatalouden uuselintarvikeprosessin läpiviemiseen: sekä rahallisia avustuksia että neuvontaa.
3. Käynnistetään TKI-ohjelma: 5-vuotinen, 100 miljoonan euron tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma tuottaisi innovaatioita tulevaisuuden ruokajärjestelmän hyväksi yhdistäen perinteisen maatalouden ja solumaatalouden.
4. Perustetaan tulevaisuuden Ruokaministeriö: Ministeriöiden yhteinen työryhmä tai organisaatio kehittäisi tulevaisuuden ruokajärjestelmää. Organisaatio tukisi myös TKI-ohjelmaa ja edistäisi toimialojen välistä yhteistyötä.
5. Turvataan tulevaisuuden osaajat alalle: Osaamispohjaa tulee laajentaa ja koulutusohjelmia kehittää vastaamaan alan kasvaviin vaatimuksiin. Koulutuksen tulee tuottaa osaajia ja asiantuntemusta ruoka-alalle laaja-alaisesti.
6. Tuetaan kuluttajaviestintää ja mahdollistetaan julkiset maistatukset: Viestintä innostavalla tavalla solumaatalouden innovaatioista sekä mahdollisuus julkisiin maistelutilaisuuksiin lisää kuluttajien tulevaisuustietoisuutta ja tutustumista uusiin tuotteisiin.
7. Integroidaan alkutuotanto solumaatalouden arvoketjuihin: Raaka-aineiden tuotanto ja laadun standardointi solumaatalouden prosesseihin on kriittistä solumaatalouden arvoketjuissa, ja se avaa myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia alkutuottajille.
8. Kohdistetaan tukitoimintoja viennille: Kasvu- ja vientipotentiaalia arvioitaessa on huomioitava sekä Suomessa tapahtuva tuotanto ja siihen liittyvä tuotevienti että laite-, teknologia- ja osaamisvienti ja IP-lisensointi. Tehtaiden ja arvoketjujen rakentamista ulkomaille ei saa unohtaa.