Suomi tarvitsee elintarviketutkimusfoorumin

Elintarviketutkimusstrategiaa työstänyt alan eturivin tutkijoiden työryhmä ehdottaa, että Suomeen perustetaan elintarviketutkimusfoorumi. Strategiatyöryhmä esittää myös, että perustetaan ministeriöiden välinen elintarviketutkimuksen verkosto ja kehitetään alan liiketoimintajärjestelmää.

Elintarviketutkimusfoorumi tarvitaan tutkimuksen ja koulutuksen edistämiseksi, monitieteisen keskustelun lisäämiseksi, yhteisten vaikuttavuustavoitteiden määrittämiseksi ja saavuttamiseksi sekä yhteishankkeiden ja kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurin synnyttämiseksi.

Yhteisen tutkimusagendan, rahoituksen ja monitieteellisen tutkimuksen puute on Suomen heikkous. Jatkossa pitää panostaa luotettavaan tiedeviestintään ja rohkeaan keskusteluun politiikkatoimien ja lainsäädännön roolista ruokaketjun uudistamisessa.

Foorumi herättäisi keskustelua tutkimuksen ja sen koordinoinnin merkityksestä suomalaisen ruokajärjestelmän muutoksessa ja parantaisi vuoropuhelua sidosryhmien kesken. Innovaatioita ja liiketoiminta-aihioita kehitetään jo Food & Beyond -ekosysteemissä, Viikki Food Innovation Labissa, Ruokalaaksossa ja Flavoriassa.

Tavoitteena terve ja kestävä ruokajärjestelmä

Suomella on mahdollisuus ottaa edelläkävijän rooli siirryttäessä kohti terveellistä ja kestävää ruokajärjestelmää ja hyötyä samalla muutoksen tuomista talouden kasvumahdollisuuksista. Tulevaisuutta luodaan järjestelmällisen tutkimuksen, aidon yhteistyön ja uusien innovaatioiden avulla.

Suomen elintarviketutkimuksen strategian tavoitteena on, että kaikki kansalaiset voivat noudattaa terveellistä, turvallista ja kestävää ruokavaliota, ruuan- ja rehuntuotanto on kestävää, sopeutuvaa ja kilpailukykyistä ja ruokajärjestelmä on resurssitehokas ja jätteetön. Tärkeä tavoite on, että Suomi on kestävään ruokajärjestelmään tähtäävän tutkimuksen ja innovaatioiden sekä uusien toimintatapojen edelläkävijä ja pilotoija.

Strategiatyössä suunniteltiin muutospolkuja kohti ruokajärjestelmää, joka lisää yhteiskunnan hyvinvointia, tukee talouskasvua ja tarjoaa suomalaisille ruuan tuottajille ja elintarviketeollisuudelle tieteelliseen tietoon ja elintarvikeinnovaatioihin perustuvia kasvumahdollisuuksia. Eri tieteenalojen asiantuntemusta pitää yhdistää nykyistä paremmin ja tiivistää tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä. Myös julkishallinnon ja tutkimusyhteisön välistä viestintää pitää parantaa.

Taulukko 1. Suomalaiseen ruokajärjestelmään liittyviä tavoitteita.

TavoiteTavoitteen asettaja
Ruokajäte puoliintuu vuoteen 2030 mennessäEU, Suomi hyväksynyt
Suomi on hiilineutraali vuonna 2035Valtioneuvosto
Kasvihuonekaasujen päästöt ovat 16 % pienemmät kuin vuonna 2005Valtioneuvosto
Suomen elintarvikeviennin arvo on 3 miljardia euroa vuoteen 2025 mennessäBusiness Finland
Kansalaisen hiilijalanjälki on 2,5 (tCo2e) vuonna 2030, 1,4 vuonna 2040 ja 0,7 vuonna 2050.Sitra
Vihannesten, hedelmien ja marjojen käytön lisääminen => 500 g / päivä* Päivittäinen kuidun saanti: 25–35 g / päivä * kokojyväviljan, vihannesten, marjojen ja hedelmien käyttöä lisäämällä Vähemmän suolaa, tyydyttyneitä rasvoja, lisättyä sokeria ja punaista lihaaRuokavirasto
* Tavoitteet aikuisille

Monia keinoja kestävään ruuantuotantoon

Kestävä ja ilmastoviisas ruuantuotanto edellyttää uusien viljelymenetelmien ja uudistavan alkutuotannon menetelmien sekä kiertotalousratkaisujen kehittämistä ja laajamittaista käyttöönottoa. Suomella on kattavat vesivarannot ja läpinäkyvä ruokaketju, joka on verrattain lyhyt ja helppo hallita. Nämä tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia kansainvälisesti.

Ravitsemus- ja elintarvikeosaaminen ovat Suomen vahvuuksia. Kehittämällä terveellisiä ja kestäviä elintarvikkeita suomalaisista proteiinilähteistä luodaan uusia vientituotteita ja parannetaan Suomen proteiiniomavaraisuutta. Hyviä proteiinilähteitä ovat esimerkiksi särkikalat, monet peltokasvit, hyönteiset ja mikrobien avulla tuotettu proteiini, joka on yksi esimerkki solumaatalouden mahdollisuuksista.

Dataa ja digitaalisia ratkaisuja voidaan hyödyntää elintarvikkeiden turvallisuuden, aitouden ja jäljitettävyyden seuraamisessa ja kuluttajien yksilöllisten tarpeiden tyydyttämisessä ketterän elintarviketuotannon ja jakelun keinoin.

Elintarvikkeiden ja elintarvikeprosessien kestävyyden ja ilmastovaikutusten todentaminen auttaa kuluttajia tekemään ympäristöystävällisempiä ja kestävämpiä valintoja. Muutosvaiheessa pitää luoda myös ymmärrystä, miten ruokajärjestelmän muutos vaikuttaa kuluttajiin, turvallisuuteen, ympäristöön ja liiketoimintaan.

Lisätietoja:

vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/suomelle-terveytta-ja-kestavaa-kehitysta-edistava-elintarviketutkimuksen

Suomen ruokatutkimuksen ja -innovoinnin strategian 2021–2035 lähtökohdat

Suomen ruokatutkimus- ja innovaatiostrategia koottiin Teknologian tutkimuskeskus VTT:n, Luonnonvarakeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Ruokaviraston sekä Helsingin, Tampereen, Turun ja Itä-Suomen yliopistojen yhteistyönä.

Tavoitteena oli päivittää vuoden 2011 tutkimuksen strategia, joka laadittiin osana jo päättynyttä ETP Food for Life Finland -hanketta. Myös kansallinen ABS Graduate School -tohtorikoulu (Applied Bioscience: Bioengineering, Food & Nutrition, Environment) on päättynyt.

Suomalainen tutkimus- ja innovaatiostrategia edistää ruokajärjestelmän kansallisia ja EU-tason kestävän kehityksen, ravitsemuksen ja taloudellisen kasvun mukaisia tavoitteita. Näiden strategioiden ytimessä on ympäristön kestävyys.

Ympäristöarvot ovat erittäin tärkeitä suomalaiselle kuluttajalle, joka arvostaa paikallista ja eettisesti kasvatettua, vähän prosessoitua ja kestävästi tuotettua ruokaa. Terveellisyys on myös merkittävä kestävän kehityksen osatekijä.

Suomen ruokatutkimus- ja innovaatiostrategia korostaa vahvasti myös terveyttä ja hyvinvointia. Kansalliset ravitsemussuositukset on annettu huomioiden kestävän ruuantuotannon periaatteet. Kuluttajien valinnoilla on suuri merkitys, kun rakennetaan kestävää ruokajärjestelmää.

Tuoreen Eurobarometer -kuluttajatutkimuksen mukaan viisi kuluttajalle tärkeintä tekijää ovat ruuan maku, maantieteellinen alkuperä, ravintosisältö, turvallisuus ja hinta. Tutkimustietoa tarvitaan myös terveellisten ja saavutettavissa olevien valintojen tukemiseksi poliittisin toimenpitein.

Strategiatyöryhmään kuuluivat tutkimusprofessori, strategiatyöryhmän vetäjä Nesli Sözer (VTT), professori Marina Heinonen (Helsingin yliopisto), professori Marjukka Kolehmainen (Itä-Suomen yliopisto), tutkimusjohtaja Liisa Maunuksela (Ruokavirasto), tutkimustiimin päällikkö Emilia Nordlund (VTT), Senior Advisor Kaisa Poutanen (VTT), professori Mari Sandell (Helsingin yliopisto), tutkimusprofessori Johanna Vilkki (Luonnonvarakeskus), professori Suvi Virtanen (THL, Tampereen yliopisto), professori Baoru Yang (Turun yliopisto) ja johtava tutkija Maria Åkerman (VTT).