
Omavarainen Suomi?
Omavaraisuuden vahvistaminen on osa huoltovarmuustyötä, mutta täyteen omavaraisuuteen ei olisi edes järkevää pyrkiä.
Elintarviketeollisuusliiton kevättalvella teettämän tutkimuksen mukaan jopa 85 prosenttia suomalaisista toivoisi lisää elintarvikehuollon omavaraisuutta. Ajatus on hyvin ymmärrettävä: erilaiset kriisit ovat tehneet maailman keskinäisriippuvuuksien verkoston selvästi näkyväksi.
Suomella on paljon omaa alkutuotantoa ja erilaisia raaka-aineita, ja kaupassa myytävien elintarvikkeiden kotimaisuusaste on laskutavasta riippuen 72 tai 80 prosenttia. Jo nyt Suomi on selvästi omavaraisempi kuin Ruotsi tai Tanska.
Voisiko jokin iso geopoliittinen kriisi kuitenkin vaikkapa katkaista yhteytemme maailmalle, ja mikä asia ensimmäiseksi muodostuisi ruokahuollon suureksi ongelmaksi?
Elintarviketeollisuusliitossa valmiuspäällikkönä huhtikuun alkuun työskennellyt Jyri Valmukertoo, että logistiikkaketjujen epävarmuudet ovat yksi tärkeä tekijä, joka huoltovarmuustyössä tunnistetaan ja huomioidaan. Suomen ilmasto ja sijainti käytännössä merikuljetusten...
Jäsenenä voit lukea tämänkin artikkelin digilehdestä!
Liity jäseneksiSuosittelemme artikkelia

Suomi osana globaalia ruokajärjestelmää

Kuluttajat kannattavat laajasti omavaraisuutta ja ruokaketjun reilua tulonjakoa – mutta yhtä monet eivät halua maksaa niistä lisähintaa

Uusi tutkimus: Nykyisen ruokajärjestelmän haavoittuvuudet ovat samalla sen ominaispiirteitä

Terve Suomi -tutkimus: Huoli ilmastonmuutoksesta on yleistä, ja moni tekee kestäviä valintoja arjessaan

Vaikutuksia talouteen ja ympäristöön: tutkimus selvitti kotieläintuotannon vaihtoehtoisten kehityspolkujen yhteiskunnallisia seurauksia
