Proteiinit lautasella ja lihaksissa

Proteiinin saanti on huipussaan, ja uusia proteiinin lähteitä palkokasveista hyönteisiin on tarjolla kuluttajan lautaselle. Tieto proteiineista ja niiden vaikutuksista terveyteen tarkentuu tutkimusten myötä.

– Emme ole syöneet koskaan aikaisemmin näin paljon proteiinia kuin nyt. Paljon keskustelua on käyty siitä, mikä kasviproteiinin rooli tulisi olla terveysnäkökulmasta ympäristöä unohtamatta. Proteiinin lähteet ovat erilaisia terveyden kannalta, joten ei ole yhdentekevää, missä paketissa proteiinin saamme, pohti ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Suomen Ravitsemustieteen yhdistyksen syysseminaarissa joulukuussa.

Fogelholmin mukaan väestön terveyden kannalta olisi hyvä siirtää painopistettä kasvi- ja viljaproteiinin suuntaan.

Professori Marja Mutanen kertoi värikkäästi pienen proteiinipatukan matkasta ihmiskehossa. Hän muistutti, että ikääntyessä proteiinisynteesin käynnistyminen vaatii suuremman määrän proteiinia kuin nuoremmalla iällä. Sen sijaan liian suuri proteiinimäärä varhaislapsuudessa vaikuttaa epäsuotuisasti esimerkiksi insuliinikasvutekijään. Mutasen mukaan Yhdysvalloissa on tehty valtavasti tutkimustyötä sen eteen, että yksittäisten aminohappojen saannille on annettu turvallisuusmarginaalit.

Kahden viime vuoden aikana Suomessa on alettu seuloa noin 20 proteiiniaineenvaihduntasairautta vastasyntyneiltä. Lääketieteellisen ravitsemusopin professori Harri Niinikoski kertoi, että nämä harvinaiset sairaudet ovat hoidettavissa ruokavaliolla, jossa käytetään erityisravintovalmisteita.

Proteiinit ja terveys

Erikoistutkija, hankejohtaja Anne Pihlanto Luonnonvarakeskuksesta esitteli ScenoProt -hanketta, jonka tavoitteena on kolminkertaistaa Suomen valkuaisomavaraisuus 60 prosenttiin. Tarkoitus on myös tuotteistaa suomalaisista elintarvikkeista maailmalla tunnettuja brändejä. Vuonna 2030 Suomessa syödään kasvi-, sieni-, ja kalatuotteita nykyistä enemmän. Maukasta, terveellistä ja kestävästi tuotettua ruokaa kuten ”härkistä ja särkistä”, jonka proteiinikoostumus on optimoitu eri ikäluokille ravitsemussuositusten mukaisesti.

ScenoProt -hankkeessaon nyt alkuvuonna 2017 menossa kliininen interventiokoe, jossa tutkitaan proteiinikoostumukseltaan erilaisten ruokavalioiden vaikutuksia proteiinien aineenvaihduntatuotteisiin veressä sekä tyypin 2 diabetekseen, suoliston aineenvaihduntaan ja paksusuolisyöpään liittyviin tekijöihin.

– Kasviproteiinien lähteet ovat koostumukseltaan eläinproteiinin lähteitä huomattavasti vaihtelevampia. Ravintokuidun osuus voi olla hyvinkin suuri, ja osa kasviproteiinista on tämän vuoksi vaikeasti hajoavaa suolistossa, kertoi dosentti Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.

Kuitu vaikuttaa esimerkiksi suotuisasti insuliininaineenvaihduntaan. Pajari summasi, että terveyshyötyä saadaan, kun osa eläinproteiinista, etenkin prosessoitu liha, korvataan kasviproteiinilla. Yksittäisten ravintotekijöiden sijaan Pajarin mukaan kyse voi kuitenkin olla proteiininlähteestä kokonaisuudessaan, kun mietitään yhteyksiä terveyteen.

– On tärkeää, mitä syö punaisen lihan kanssa, Pajari muistutti.

Hän kiinnitti huomiota myös siihen, että eläinproteiinin saanti on selkeästi yhteydessä lisääntyneeseen sydäntautikuolleisuuteen, muttei kokonaiskuolleisuuteen.

Proteiini estää lihaskatoa

Lihavuustutkimuskeskuksen johtaja, apulaisprofessori Kirsi Pietiläinen puhui riittävän proteiinin saannin puolesta erityisesti laihduttajilla. Proteiini auttaa laihduttamaan, vähentää lihaskatoa ja lisää kylläisyyttä.

– Runsasproteiinisesta ruokavaliosta on hyötyä laihduttamisessa myös pitkäaikaisia tuloksia verrattaessa. Erot näkyvät kontrolloiduissa tutkimuksissa.

Runsasproteiininen tarkoittaa ruokavaliota, jossa 20–24 prosenttia energiasta saadaan proteiinista.

Lihaskadon estämisessä sekä ylipainoisilla että lihavilla runsasproteiinisesta ruokavaliosta on hyötyä. Myös liikunta esti lihaskatoa sekä runsasproteiinisella että runsashiilihydraattisella ruokavaliolla.

Pietiläinen muistutti, ettäproteiinin fysiologinen tarve perustuu ihmisen kehon kokoon, joten energiaprosentti ei toimi kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi 2 000 kilokalorin energiatasolla suositustenmukainen ruokavalio on proteiinien suhteen hyvä.

– Aika monet pärjäävät 75 grammalla proteiinia päivässä. Sen sijaan laihduttaja, joka syö vain 1 200 kilokaloria päivässä, ei missään tapauksessa pärjää 15 energiaprosentilla proteiinia. Silloin ruokavalio, jossa on 25 energiaprosenttia proteiinia, ei suinkaan ole runsasproteiininen.

Proteiinin roolia korostetaan tällä hetkellä liikaa, eikä proteiinilisien käyttö ole tarpeellista. Kuitenkin kasvissyöjillä ja vähän proteiinipitoisia ruokia syövillä naisilla proteiinin saanti voi jäädä vähäiseksi.

– Yleensä urheilijat syövät paljon. Silloin proteiinin saanti nousee automaattisesti, jos energiansaanti on tasapainossa, sanoi filosofian tohtori, dosentti Jaakko Mursu Itä-Suomen yliopistosta.

Mursun mukaan suuremmat määrät kuin kaksi grammaa proteiinia painokiloa kohti vuorokaudessa eivät yleensä lisää urheilijan proteiinisynteesiä.

Suolisto-oireet hallintaan

Palkokasvit aiheuttavat usein vatsa- ja suolistovaivoja huonosti imeytyvien lyhytketjuisten hiilihydraattien eli FODMAP-yhdisteiden vuoksi. FODMAP-lyhenne tulee englanninkielen sanoista Fermentable Oligo-, Di and Monosaccharides And Polyols.

Herkkävatsaisille FODMAP-yhdisteet voivat tuottaa kaasua ja kipua koko vatsan ja suoliston alueella. Ne eivät syystä tai toisesta ehdi pilkkoutua ja imeytyä suolistossa. Papujen ja herneiden lisäksi niitä on myös esimerkiksi sipulissa, vesimelonissa ja avokadossa.

– Ne ovat siis terveellisiä hyviä yhdisteitä, joita muun muassa bifidobakteerit hyödyntävät ravinnoksi. Niille haetaan yksilöllistä tasapainoa, jotta oireet saataisiin kuriin, kertoi ravitsemusterapeutti Leena Putkonen, joka on kirjoittanut aiheesta myös kirjoja.

Markkinoilla on myös papujen ruoansulatusta edistäviä entyymivalmisteita, erilaisia alfagalaktosidaasivalmisteita, joista voi saada helpotusta vaivoihin. Pavuissa on FODMAP-yhdisteitä, mutta lajeittain on eroja. Sen sijaan siemenet käyvät kaikki herkkävatsaisille.

Tilaisuudessa kuultiin myös Turun yliopiston professori Kaisa Lindenborgin esitys nieltävän pH-, lämpötila- ja painemittarin soveltuvuudesta ravitsemustutkimuksiin. Sen avulla on tarkoitus todentaa vatsavaivat objektiivisesti.

Härkis ampaisee maailmalle

Verso Food Oy:n liikeidean lähtökohtana on ollut suomalaiseen raaka-aineeseen pohjautuvat eettisesti ja ekologisesti valmistetut proteiinipitoiset kasvistuotteet. Idea Härkiksestä, yrityksen lippulaivatuotteesta, syntyi kolme vuotta sitten. Se lanseerattiin Suomessa viime syksynä, ja markkinoita aloitellaan Pohjoismaiden lisäksi jo Englannissa. Markkinoiden kasvu Pohjoismaissa on arviolta 20–25 prosenttia vuodessa.

”Lifestyle on health and sustainability” oli kuluttajatrendeissä voimakas jo vuonna 2010, kun yritys perustettiin. Verso Foodin liiketoimintamalliksi valittiin ulkoinen tuotanto ja tuotekehitys.

Härkäpaputuotteiden taustalla on tuotanto- ja kehityspäällikkö Elli Laukkalan tuotekehitystyötä sekä yhteistyötä VTT:n kanssa. Laajasta markkinatutkimuksesta selvisi, että potentiaalia löytyy suurilla markkinoilla kuten Englannissa, Saksassa ja Australiassa.

Helppokäyttöisen Härkiksen idea syntyi kolme vuotta sitten.

– Halusimme tehdä tuotteen, jolla saamme kaikki ihmiset vaihtaman osan lihasta kasviproteiiniksi. Ajankohta oli täydellinen, ja lanseeraus onnistui. Kuluttaja ja markkina olivat valmiita, kertoi Verso Foodin hallituksen puheenjohtaja Leena Saarinen.