Fossiilisille muoveille korvaajia ja elintarvikepakkauksille ympäristösuorituskykymittari

Luonnonvarakeskus (Luke) kehittää vaihtoehtoisia ratkaisuja elintarvikepakkauksille ja maatalousmuoveille. Lisäksi Luke kehittää ruokapakkauksille ympäristömittarin, joka mahdollistaa pakkausten ympäristövaikutusten vertailun kokonaisvaltaisesti.

Pakkauksilta edellytetään ympäristöystävällisyyttä sekä kestävyyttä ja toimivuutta niin varastoinnin, kuljetuksen kuin jakelun aikana. Lukessa on tutkittu uusia pakkausmateriaaliratkaisuja. Nyt uusia, teknisesti toimivia biopohjaisia pakkausmateriaaleja ja -ratkaisuja sekä niiden kierrätettävyyttä ja biohajoavuutta selvitetään yhteistyönä PlastLIFE-hankkeen muiden osallistujien kanssa.

”Pakkausmateriaaleissa voidaan hyödyntää erilaisia biomassasivuvirtoja ja muun muassa niiden kuituja. Selvitämme, voiko valittu materiaali käytännössä korvata käytössä olevan muovipakkauksen. Kartoitamme myös teollisen valmistuksen mahdollisuutta niille materiaaleille, jotka testeissä parhaiten korvaavat fossiilisia muoveja ja jotka ovat kierrätettäviä ja/tai biohajoavia”, johtava tutkija Pekka Saranpää Lukesta sanoo.

Pakkausmateriaalien lisäksi Luke kehittää biopohjaisiin materiaaleihin perustuvaa vaihtoehtoa maatalouden katemuoveille ja tuottaa aiheesta koulutusmateriaalia.

EU:n LIFE-ohjelmaan kuuluvan PlastLIFE SIP-hankkeen tavoitteena on tukea Suomen muovitiekartan tavoitteita. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 20 miljoonaa euroa. Luken tutkimus on osa PlastLIFE SIP -hanketta, jossa tuotetaan käytännön tietoa tavoitteiden saavuttamiseksi.

Pakkauksille kehitetään vertailun mahdollistava ympäristömittari

Luke kehittää elintarvikepakkausten ympäristövaikutuksia kokonaisvaltaisesti valaisevan, tieteeseen perustuvan ympäristömittarin, Packaging Sustainability SCOREn. Tavoitteena on rakentaa yhteismitallinen mittaristo, jonka avulla voidaan pisteyttää  pakkausten ympäristövaikutuksia. 

”Mittari mahdollistaa kuluttajille, kaupalle, elintarvike- ja pakkausteollisuuden yrityksille sekä viranomaisille aidon mahdollisuuden vertailla pakkausten ympäristösuorituskykyä ja tehdä ympäristökuormaa vähentäviä valintoja”, Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri tiivistää.

Mittarin kehittämisessä keskeisiä lähtökohtia ovat elinkaarinen ympäristövaikutusten laskenta. ”Uutena elementtinä mukaan tulee pakkausten teknisen suorituskyvyn huomioon ottaminen, joka tarkoittaa esimerkiksi sitä, miten pakkauksella voidaan ennaltaehkäistä ruokahävikkiä.”

Työn viitekehyksenä toimivat muun muassa kansainväliset standardisointijärjestön ISO:n 14040-sarjan standardit ja Euroopan komission tuotteiden ympäristöjalanjälkien laskentaohjeistus. ”Tavoitteena on viedä pakkauksien ja pakkausjärjestelmien laskentavaatimuksia ja -linjauksia nykyistä yksityiskohtaisimmiksi. Tällöin pakkauksista laaditut elinkaariset ympäristövaikutus- ja hiilijalanjälkiarviot olisivat yhteismitallisempia kuin nykyisin”, Katajajuuri sanoo. 

Ympäristömittarin kehittämiseen ja työn osarahoittamiseen ovat sitoutuneet mukaan DS Smith, HKScan, Metsä Board, Olvi, Orkla, RKW Finland Oy ja Wipak . 

”Kehitystyö on kesken ja mukaan voi liittyä uusia yrityksiä”, Katajajuuri sanoo.

Suomalaisessa PlastLIFE-hankekonsortiossa ovat mukana rahoituksensaajina Luke, SYKE, ympäristöministeriö, Aalto-yliopisto, Helsingin kaupunki, Jyväskylän yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Kuljetusliike Vaahterinen Oy, LAB-ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto, LUT-yliopisto, Muovipoli Oy, Oy Orthex Finland Ab, Pidä Saaristo Siistinä ry, Plastone Oy, , Suomen Biokierto ja Biokaasu ry ja Turun yliopiston Brahea-keskus.

EU:n LIFE-ohjelma pyrkii edistämään ympäristö- ja ilmastonmuutoslainsäädännön, ohjelmien sekä strategioiden toimeenpanoa jäsenvaltioissa. EU-rahoitusta myönnetään enintään 60 prosenttia 20 miljoonan euron kokonaisbudjetista. Loppu tulee osallistujilta tai muista kansallisista rahoituslähteistä.