Luonnonvarakeskus (Luke)

Uudistunut Biomassa-atlas tarjoaa esimerkkejä elintarvikealalle 

Uudistetuilla Biomassa-atlaksen nettisivuilla esitellään neljä mallia sivuvirtojen hyödyntämisen arvoketjuista, joissa aiemmin vähäarvoiset sivuvirrat jalostetaan arvokkaammiksi tuotteiksi. Arvoketjut hyödyntävät kalantuotannon sivuvirtoja, nurmisäilörehua, porkkanan sivuvirtoja ja biokaasulaitoksen käsittelyjäännöstä. Lisäksi Biomassa-atlakseen koottiin sivuvirtakirjasto, joka sisältää eri elintarviketuotannon ja prosessoinnin sivuvirtojen ominaisuuksia.

Tutkimus: Hinta ja tulot eivät ole este ympäristöystävällisen ja ravitsemuksellisesti riittävän ruokavalion omaksumiselle

Kohtuullisen pienellä ruokavaliomuutoksella voitaisiin vähentää ruoan kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä jopa kolmanneksella, syödä samalla terveellisemmin ja alentaa ruokamenoja. Suurimmat esteet nykyistä kestävämmän ruokavalion käyttöönotolle Suomessa ovat kulttuuriset, eivät taloudelliset. Siksi ruokavalion makuun ja helppouteen, tottumukseen, ja sosiaaliseen merkitykseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota.

Mitä Suomessa syötiin vuonna 2023?

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 133 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, lähes 78 kiloa lihaa, 86 kiloa viljaa, 14 kiloa kalaa, yli 11 kiloa kananmunia, 65 kiloa perunoita, 52 kiloa hedelmiä ja 57 kiloa vihanneksia. Siipikarjanlihaa kulutettiin ensimmäistä kertaa sianlihaa enemmän. Kauran kulutus pysyi korkeana, mutta väheni edellisvuodesta. Myös kalaa syötiin edellisvuotta vähemmän. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.

Uusi hankekokonaisuus kehittää nurmiviljelyn sekä maidon- ja naudanlihantuotannon typpikiertoa ja resurssiviisautta

Ravinneresurssien kiertotaloudella voidaan vahvistaa karjatalouden toimintaedellytyksiä sekä parantaa kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä. Maatilojen viisaan typpikierron kehittämiseksi Luonnonvarakeskus (Luke) käynnisti kolme hanketta, joiden tavoitteena on optimoida typen hyväksikäyttöä nautakarjatuotannossa. Tehokas typpikierto voi tuoda tiloille merkittäviä säästöjä.

Miten tunnistaa ympäristön kannalta paremmat elintarvikkeet? Luken tuore ohjeistus näyttää suuntaa reilulle ympäristöviestinnälle

Vihreä, eko, ympäristöystävällinen – kuluttaja törmää ruokaostoksilla monenlaisiin ympäristöväittämiin. Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden koostama tuore viestintäohjeistus neuvoo, miten yritykset voivat kertoa elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista eli ympäristöjalanjäljistä faktapohjaisesti ja luotettavasti.

 Luken keskustelunavaus: Ruokasektorin arvonlisän merkittävä kasvu on mahdollista, mutta vaatii niin yksityisen kuin julkisen sektorin merkittäviä panostuksia ja tiivistä yhteistyötä 

Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskelmien mukaan ruokasektorin arvonlisää* on mahdollista nostaa vuosien 2018–2020 keskimääräisestä 4,5 miljardista eurosta noin 6,2 miljardiin euroon vuoteen 2035 mennessä. Tämä merkitsisi 39 prosentin kasvua, josta vajaa puolet syntyisi uusia arvoketjuja rakentamalla ja runsaat puolet vientiä lisäämällä.