Uudistunut Biomassa-atlas helpottaa sivuvirtojen hyödyntämistä elintarvikealalla
Biomassa-atlakseen on lisätty neljä esimerkkiä sivuvirtojen hyödyntämisen arvoketjuista. Uuteen sivuvirtakirjastoon on koottu elintarviketuotannon ja -prosessoinnin sivuvirtojen ominaisuuksia. Uudet sisällöt auttavat ruokaketjun toimijoita arvioimaan mahdollisuuksia prosessoida aiempaa enemmän sivuvirtoja, suurempaa lisäarvoa tuottaen.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) Biomassa-atlas tarjoaa tietoa biomassojen saatavuudesta ja käyttömahdollisuuksista Suomessa. Luken ja Vaasan yliopiston Biokiertomoduuli-hanke laajensi Biomassa-atlaksen ruokaketjua palvelevaksi biokiertotaloustyökaluksi. Työkalu auttaa suunnittelemaan uusia liiketoimintamalleja, lisäämään yritysyhteistyötä ja tehostamaan paikallisten raaka-aineiden käyttöä.
Uudistetuilla Biomassa-atlaksen nettisivuilla esitellään neljä mallia sivuvirtojen hyödyntämisen arvoketjuista, joissa aiemmin vähäarvoiset sivuvirrat jalostetaan arvokkaammiksi tuotteiksi. Arvoketjut hyödyntävät kalantuotannon sivuvirtoja, nurmisäilörehua, porkkanan sivuvirtoja ja biokaasulaitoksen mädätysjäännöstä. Arvoketjut mallintavat esimerkiksi, miten porkkanajätteestä voidaan tuottaa probioottista rehua lehmille tai kalan perkeistä raaka-aineita elintarvike- ja kosmetiikkateollisuudelle.
Kalasta kosmetiikkaa, porkkanasta rehua
Kirjolohen perkuujätteestä voidaan tuottaa elintarviketeollisuuden raaka-aineita ja suoria tuotteita. Prosesseilla saadaan proteiinihydrolysaattia, kalagelatiinia, -jauhoa, -öljyä ja kivennäisaineita. Ne soveltuvat raaka-aineiksi...
Jäsenenä voit lukea tämänkin artikkelin digilehdestä!
Liity jäseneksi