Fazer Labin tiimipalavereissa ideoidaan aivoystävällisiä välipaloja kokkisotahengessä ja pohditaan tulevaisuuden mahdollisuuksia työpajahengessä. Kuva: Fazer
Valmistus- ja lisäaineet & TuotekehitysPirjo Huhtakangas

Fazer Labin tutkimustiimi suoltaa keksintöjä

Fazerin tutkimus- ja innovaatioyksikkö Fazer Labin tutkimustiimi on kehittänyt uusia valmistusmenetelmiä ja -aineita yhteistyössä fazerilaisten sekä tutkijoiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Niitä ovat muun muassa vatsaystävällinen leipäsarja, fermentoitu kaurajäätelö ja menetelmä tuottaa kauran kuorista ksylitolia.

Fazer Brainhow -tutkimus- ja kehitysohjelman tavoitteena on lisätä tieteeseen perustuvaa ymmärrystä ravinnon, unen sekä psyykkisen ja fyysisen toiminnan vaikutuksesta ihmisten älylliseen suorituskykyyn ja hyvinvointiin. Ohjelman ympärillä toimii tutkijoiden, start upien ja yritysten avoin innovaatioekosysteemi. Sen ytimessä on konsernin tutkimusjohtaja, ETT Jussi Loponen tiimeineen.

− Fazer Lab vastaa uuden liiketoiminnan kehittämisestä ja tutkimuksesta tavoitteena tuottaa uudenlaisia ulostuloja markkinoilla. Kyse ei ole perinteisestä tuotekehityksestä, vaan etsimme täysin uudenlaisia tuotteita myös uusilta toiminta-alueilta, Loponen kiteyttää.

Fazer Lab on tulevaisuuden kasvumoottori, jonka siivittämänä konserni aikoo kaksinkertaistaa arvonsa muutamassa vuodessa. Perusbisneksen oheen tarvitaan uusia tukijalkoja.

Meillä pitää olla näkemystä, mihin maailma on menossa ja tuoda ulos merkityksellisiä tuotteita tai palveluja viiden vuoden päästä. Pitää olla hyvät sisäiset, ulkoiset ja kansainväliset verkostot, Fazer Labin tutkimustiimin vetäjä Jussi Loponen tähdentää. Kuva: Fazer

Loposen mukaan pitää olla ymmärrystä, että ruualla on itseään isompi merkitys ja tarina. Yksi osoitus siitä on Fazer Makeisten strategiajohtajana työskennelleen Anna Nicolin idea kauran kuorista valmistettavasta ksylitolista. Kauraksylitolitehtaan rakennustyöt alkoivat helmikuussa Lahden kauramyllyn kupeessa. Fazer saa jatkossa oman tuotannon sivutuotteesta valmistettavaa ksylitolia ja aikoo myös myydä sitä maailmalle.

Fazer Labin tutkimustiimin uusin keksintö on fermentoitu kaurajäätelö, joka tuli myyntiin maaliskuussa. Idea kaurajäätelöstä sai alkunsa Fazerin sisäisessä innovaatiokilpailussa, johon kaikilla fazerilaisilla oli mahdollisuus osallistua. Fazerin tutkimustiimin tutkijat Miia Viinamäki ja Katariina Rommi osallistuivat kilpailuun ja voittivat sen eläviä maitohappobakteereja sisältävällä kaurajäätelöllä.

Uudenlainen innovaatiokulttuuri

Päivi Juolahden vetämä Fazer Lab jakaantuu uuden liiketoiminnan kehittämiseen ja tutkimukseen. Tutkimustiimissä puurtaa kymmenisen ammattilaista, joista puolella on ravitsemustiedetausta ja puolella elintarvike- tai bioteknologiatausta. Puolet tiimiläisistä on tohtoreita.

Tänä vuonna toista kertaa järjestettävä Fazer Innovation Challenge on kaikille konsernilaisille avoin innovaatiokilpailu. Se tuotti viime vuonna sata uutta tuote- tai palveluideaa, joista 24 esiteltiin johtoryhmälle. Niistä puolen tusinaa päätyi jatkokehitykseen ja kuluttajille myytäviksi tuotteiksi on tähän mennessä ehtinyt kaksi: Fazer Yosa Kaurajäätelö ja Fazer Hamppukauraleipä.

− Fazer Innovation Challenge synnyttää uutuuksia ja luo samalla uudenlaista innovaatiokulttuuria, Jussi Loponen kiteyttää.

Fazer Yosa Kaurajäätelöt ovat fermentoituja ja sisältävät eläviä maitohappobakteereja, jotka säilyvät sellaisina myös pakastettuna. Maitohappobakteerit pilkkovat fermentoinnin aikana kauran hiilihydraatteja ja tuottavat maitohappoa, joka tekee tuotteesta lempeänhappaman. Kuva: Fazer

Fazer Labin tutkijatiimi tekee töitä kolmella aikajänteellä. Lyhyen tähtäimen horisontti on 1−2 vuodessa kehitettävät uutuudet. Noin 3−5 vuoden aikana tutkittaviin ja kehitettäviin keksintöihin voi liittyä väitöskirjatutkimuksia etenkin aivo- ja suolistoalueelta. Yli viisi vuotta kestävillä hankkeilla tähytään heikkoja signaaleja markkinoilta. Joskus asiat tapahtuvat arvioitua nopeammin.

− Aloitin Fazerilla 7,5 vuotta sitten. Silloin arvioitiin, että hyönteisruoka tulee Suomeen 20 vuoden päästä, mutta siihen menikin vain kuutisen vuotta, Loponen kertoo.

Fazer Labin tutkijatiimi tekee yhteistyötä monien toimijoiden kanssa. Gerontologinen ravitsemus Gery ry:n kanssa on tutkittu, miten tumma suklaa vaikuttaa senioreiden tiedolliseen toimintakykyyn. Kotipalvelun senioriasiakkaille suunnattu kotiateriatutkimus toteutettiin Porin kaupungin perusturvayksikön kanssa. Siinä tutkittiin, miten proteiinipitoinen ruoka parantaa seniorien elinvoimaisuutta mittaamalla muun muassa lihaskuntoa tuolilta ylös nousemalla. Samalla selvitettiin, parantaako proteiinipitoisempi ruoka unen laatua.

Fazer Labissa työskentelee viitisentoista asiantuntijaa eri aloilta. Graduntekijöitä lukuun ottamatta kaikilla on ylempi korkeakoulututkinto tai tohtorintutkinto. Kuva: Fazer

Työikäisille on tehty lounasinterventiota osana Brave-tutkimusta. Nokian työntekijät söivät intervention ensimmäisellä jaksolla tavanomaista lounasruokaa, toisella jaksolla ”aivoruokakriteerit” täyttävää ruokaa. Sen suunnittelussa oli kiinnitetty huomiota erityisesti aivojen kannalta tärkeisiin ravintoaineisiin, rasvan koostumukseen, suolan määrään ja kuitupitoisuuteen.

Brave-tutkimuksen tulokset julkistetaan syksyllä pidettävässä seminaarissa. Nokian lisäksi yhteistyökumppaneina tutkimuksessa olivat Nightingale Health, Työterveyslaitos ja Medfiles Oy.

− Teemme omia tutkimuksia, tutkimusyhteistyötä muiden kanssa ja olemme mukana tutkimusverkostoissa muun muassa yliopistojen kanssa. Fazer Labin projekteissa tehdään vuosittain 4−5 pro gradu -tutkielmaa tai väitöskirjoja tai niiden osatutkimuksia. Start up -yhteistyötä tehdään liiketoiminnan kehittämisen puolella, Fazer Labin New Business and Open Innovation -tiimissä, Jussi Loponen kertoo.

Tutkimus keskittyy viljoihin ja sivuvirtoihin

Fazer Labin tutkijatiimi keskittyy tällä hetkellä kauratutkimukseen, tekee taikinajuuritutkimusta ja selvittää kasvipohjaisten raaka-aineiden käyttömahdollisuuksia.

− Kaura ei ole vielä loppuun kaluttu raaka-aine, ja se on Suomen vahvuus. Meillä on etuna omat kauramyllyt Lahdessa ja Ruotsissa, jossa ruis tuntuu olevan nyt kansallisella tutkimusagendalla, Loponen kertoo.

Hän muistuttaa, että Fazer on myös raaka-ainetalo, ja sivuvirtojen hyödyntäminen on vahvasti nosteessa.

− Tuotannon sivuvirroissa on todella iso potentiaali. Tavoitteena on hyödyntää omia ja toisten sivuvirtoja sekä estää hävikin syntymistä.

Yksi Fazer Labin uusimmista keksinnöistä on Fazer LOFO -jauhonparanne, joka tuo lisämahdollisuuksia low-FODMAP-leivontaan ja helpotusta herkkävatsaisille sekä auttaa FODMAP-ruokavaliota noudattavia saamaan tarpeeksi kuitua. FODMAPit ovat huonosti imeytyviä hiilihydraatteja, jotka voivat aiheuttaa herkkävatsaisille vatsavaivoja. Fazer Mylly esitteli Fazer LOFOn IBA-leipomomessuilla Munchenissä viime syksynä.

Fazerin Vatsaystävällinen ruisleivän pohjana on FODMAP-pitoisuuttaa alentava erityinen taikinajuuri. Vatsaystävälliset leivät leivotaan ilman vehnää. Niissä on runsaasti kuituja ja siemeniä sekä terveellisiä rasvahappoja. Kuva: Fazer

Vehnä ja ruis sisältävät fruktaani-nimistä FODMAPia, joka on yksi mahdollinen selitys vatsavaivoille. Fazerin paranne perustuu entsyymiin, joka pilkkoo fruktaanin helpommin imeytyviksi paloiksi ja vähentää FODMAPien määrää leivässä.

Fazerin teettämän tutkimuksen mukaan joka kolmas suomalainen kokee saavansa ruuasta johtuvia vatsaoireita vähintään kerran viikossa. ETT Xin Huang Helsingin yliopistosta tutkii Fazer Labin tutkijoiden kanssa, miten vehnäyliherkkyyttä aiheuttavia ominaisuuksia voitaisiin vähentää tuotteissa.

Kauraksylitolitehdas Lahteen

Fazer rakentaa kauran kuoresta ksylitolia valmistavan tehtaan Lahteen yhtiön kauramyllyn viereen. Siitä tulee maailman ensimmäinen ksylitolitehdas, jonka raaka-aine tulee omasta tuotannosta. Tehdas valmistaa useita ksylitolilaatuja, joita voidaan käyttää elintarvike-, kosmetiikka- ja lääketeollisuudessa.

Kauramyllyn sivutuotteesta uusimmalla teknologialla valmistettavaa ksylitolia käytetään Fazerin omissa makeistuotteissa, mutta sitä aiotaan myös myydä maailmanlaajuisesti.

Kauran kuori sisältää ksyloosia, josta voidaan valmistaa ksylitolia. Ksyloosia esiintyy useissa kasveissa ja puissa, kuten koivussa, pyökissä, maississa ja marjoissa. Tällä hetkellä kauran kuoria käytetään pääasiassa energiantuotantoon.

Fazer sijoittaa 40 miljoonaa euroa Lahden ksylitolitehtaaseen. Investointi sijoittuu vuosille 2019–2020, ja se synnyttää 30 uutta työpaikkaa. Tehtaan rakennustyöt alkoivat helmikuussa.

Yritysstrategian mukaan Fazer tavoittelee laajentumista Pohjois-Eurooppaan ja Euroopan ulkopuolelle. Investointi Lahteen tukee tätä tavoitetta. Kaurankuoresta ksylitolia valmistava tehdas on osa Fazer Lifestyle Foods -liiketoiminta-aluetta. Fazerin suunnitelmissa on laajentaa ksylitolin valmistusta myös Ruotsin myllynsä yhteyteen.

Kansainvälinen perheyritys

  • Fazer on kansainvälinen perheyritys, joka valmistaa leipomo-, makeis-, keksi- ja viljatuotteita, kasvipohjaisia aterioita, maidottomia tuotteita, mukaan otettavaa ruokaa ja juomia sekä ruokailu- ja kahvilapalveluja.
  • Fazerilla on toimintaa kahdeksassa maassa ja vientiä noin 40 maahan.
  • Fazer-konsernin liikevaihto oli 1,6 miljardia euroa vuonna 2018, ja yrityksessä työskentelee yli 15 000 henkilöä.