Luke: Afrikkalainen sikarutto vaikeuttaa ruokavientiä

Afrikkalaisen sikaruton (ASF) taloudelliset vaikutukset kohdistuvat erityisesti sianlihan vientiin, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreesta raportista.

Lihateollisuusyrityksille suurin vaikutus muodostuu sianlihan ja ruhonosien viennin rajoituksista EU:n ulkopuolisiin maihin. Erikoistutkija Csaba Jansik Lukesta sanoo, että viennin arvon laskusta koituvat kustannukset voivat pahimmillaan olla useita kymmeniä miljoonia euroja.

Sianlihan ja muiden sikatuotteiden viennin arvo on ollut yli sata miljoonaa euroa ja noin 4,8 prosenttia Suomen koko ruokaviennistä.

Suomalaista sianlihaa myydään etenkin Aasiaan. Suurin vientimaa on Etelä-Korea, johon vienti voi toistaiseksi jatkua.

Sianlihan vientimaista Kiina, Taiwan, Japani ja Etelä-Afrikka ovat nyt sulkeneet markkinansa suomalaisilta sikatuotteilta. Luken arvion mukaan niiden markkinoille jää loppuvuonna myymättä sianlihaa yli 7 miljoonan euron ja muita ruhonosia yli 4 miljoonan euron arvosta.

Haaste ei ole ainoastaan viennin tyssääminen kokonaan, vaan myös vientihintojen lasku.

Etenkin Kiinaan on viety lihan lisäksi muita ruhonosia, joille on lihaa vaikeampaa löytää kannattavia uusia markkinoita. Niitä viedään myös Länsi-Afrikkaan, jossa kuitenkin on jo paljon kilpailua muiden ASF-rekisteriin kuuluvien EU-maiden kanssa.

Luonnonvarakeskuksen mukaan viennin tulonmenetykset voivat korkeimmillaan nousta noin 13 miljoonaan euroon elo-joulukuussa 2026 ja noin 40 miljoonaan euroon vuonna 2027, jos vientiä ei saada ollenkaan ohjattua uusille markkinoille.

Rajoitukset voimassa arviolta vuoden

Suomen ensimmäinen afrikkalaisen sikaruton tapaus löydettiin Kaakkois-Suomesta Virolahdelta kuolleesta villisiasta heinäkuun 30. päivänä 2026. Sittemmin virusta on löydetty lisää ja rajoitusvyöhykettä on laajennettu 60 kilometrin päähän Pyhtäälle saakka.

Ruokaviraston eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikön johtaja Sirpa Kiviruusun mukaan uusia tapauksia etsitään aktiivisesti metsästäjien avulla. Uusia tapauksia ei ole löydetty, mutta rajoitusalue on laaja ja kartoitustyö jatkuu.

Kaakkois-Suomi ei ole sikatalouden kannalta keskeinen alue. Rajoitusalueella on 13 rekisteröityä sikojenpitopaikkaa, joista 11 on hyvin pieniä. Alueella toimii myös yksi teurastamo, jonka toiminta jatkuu poikkeusluvalla.

Sikarutolla on vaikutusta myös viljantuotantoon. Sikojen rehuksi tarkoitettu vilja on kuumennettava rehulaitoksessa tai sitä on varastoitava vähintään 30 vuorokaudeksi ennen käyttöä. Kaikkien toimijoiden on noudatettava erityistä tarkkuutta ja puhtautta kuljetuksissa ja kuormauksessa.

Rajoitusaluetta puretaan ja rajoituksia höllennetään alun perin arvioitua pitemmällä aikataululla. Kiviruusu arvioi, että rajoitusten purku on ajankohtaista aikaisintaan vuoden kuluttua.

Tavoitteena on edelleen saada tauti kokonaan pois Suomesta. Esimerkkinä on Ruotsi, jonka ainoa afrikkalaisen sikaruton tapaus vuonna 2023 saatiin hyvin hallintaan, ja rajoitukset voitiin purkaa noin vuoden kuluttua virushavainnosta.

Luonnonvarakeskuksen raportti luettavissa täällä: Afrikkalaisen sikaruton taloudelliset vaikutukset: Vaikutusmekanismit ja suuruusluokka maa- ja metsätaloudelle