Suomen vientimalli puremaan

Ruokatieto Yhdistys ry:n kasvujohtajana ja Ruokaviennin yrityslähtöisen kasvualustan vetäjänä aloitti kesäkuussa Marjukka Mattio.

Haastattelua tehdessä hän on neljättä päivää uudessa työssään. Vientipuheen nopea muutos ilahduttaa häntä.

– Transformaatio on ollut nopea. Vienti ja kansainvälistyminen näkyvät jo yritysstrategioissa.

Viennissä tarvitaan kuitenkin kärsivällisyyttä, sekä yrityksiltä että muulta yhteiskunnalta. Ruoka-alan yrityskenttä on hyvin monimuotoinen myös vientiin nähden. Yritykset ovat kansainvälistymisen eri vaiheissa, osa vienyt jo vuosikymmeniä, osa on vasta pohtimassa. Päätöksestä lähteä vientimarkkinoille on vielä pitkä matka siihen, kun ensimmäinen kontti lähtee satamasta tai ensimmäiset rahat tulevat tilille.

Viennin kaksinkertaistamisen tavoite on asetettu vuoteen 2031. Jos realistisesti ajatellaan, siihen mennessä selvää kasvua ehtivät saavuttaa sellaiset yritykset, joilla jo nyt on vientiä.

– Nyt odotetaan niitä tuloksia ihan hirveästi, ja se on ymmärrettävää. Tässä hetkessä on kuitenkin hyvä huomioida yritysten investoinnit niin tuotantoon kuin suoraan vientiinkin sekä strategisella tasolla laaditut vientitavoitteet.

Mattion työpöydällä on aluksi kaksi isoa asiaa. Viennin kasvuohjelmassa on tehty paljon selvityksiä ja kyselyitä. Saadun datan pohjalta laaditaan nyt viennin tiekartta tai strategia, jossa kuuluu yritysten ääni ja näkemys – Suomen ruokaviennin malli. Tiekarttatyö on jo aloitettu.

Toinen tärkeä asia on toimiminen ja tiedon välittäminen yrityskentän ja valtionhallinnon välissä. Valtionhallinnon palveluiden rakenteet ovat vielä osittain muotoutumassa, ja tilanne voi näyttää yrityksille epäselvältä. Suomen ruokaviennin mallin ja palveluiden viestintää tullaan selkiyttämään.

Myös lähestyvien vaalien kannalta on tärkeää, että ruokaviennin tuplaamis- tai jopa triplaamistavoitetta pidetään esillä, jotta osin määräaikaiset vienninedistämistoimet saadaan vakinaistettua.

– Ruoka-alalla on tässä herkullinen tarina. Kilpailijamaissa on saatu ruokavientiin panostamalla hyviä tuloksia aikaan, Mattio muistuttaa.

Edunvalvonnan asiantuntija

Ennen kasvujohtajan tehtävää Marjukka Mattio on toiminut pitkään MTK:n erilaisissa edunvalvonnan tehtävissä, viimeksi maitoasiamiehenä ja Maitovaltuuskunnassa. Hän on työskennellyt myös MTK:n, Pellervon sekä liha- ja maito-osuuskuntien yhteisessä Brysselin toimistossa.

Hän on valmistunut Viikistä maa- ja metsätaloustieteiden maisteriksi pääaineenaan maatalousekonomia.

– Yrityskentällä on paljon tuttuja ihmisiä, Mattio sanoo.

Viennin edunvalvojana toimivalla kasvujohtajalla on suuri määrä sidosryhmiä. Tärkeitä ovat yritykset ja niiden muodostamat yhteisöt ja verkostot kuten Suvi ry, Ruokaviennin vertaisyhteisö, Nordic Oats ja Valion veturihanke Food 2.0:n verkosto. Yhteiskuntasuhteissa työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö, kansanedustajat sekä työnantajien, tuottajien ja työntekijöiden järjestöt ovat keskeisiä.

– Yhteyksiä eri suuntiin on paljon, ja kaikki tahot tuntuvat haluavan, että viennissä onnistutaan. Luotan siihen, että tämä kyllä rakentuu, Mattio sanoo.

Hän sanoo motivoituvansa siitä, että saadaan asioita aikaan.

– On tärkeää, että se käsinkosketeltava innostus yrityksissä saadaan pidetyksi yllä, Suomen vientimalli puremaan ja euroja tulemaan.

Pitemmällä aikavälillä Mattiolla on suunnitelmissa sekä alueellisten vientiponnistusten tehokkaampi koordinointi että EU-tason ulottuvuuden kehittäminen. EU:n kautta on mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi kansainvälisiin kauppasopimuksiin.