Jätepuitedirektiivi puuttuu koko ketjun ruokahävikkiin

Euroopan unionissa hyväksyttiin syyskuussa 2025 jätedirektiivin muutos (2025/1892), jonka   tavoitteena on ehkäistä ja vähentää ruoka- ja tekstiilijätteen syntymistä ja tekstiilijätteen kierrätystä EU:ssa. 

Uusi lainsäädäntö asettaa ruokahävikin vähentämiseksi sitovat tavoitteet, jotka on saavutettava kansallisella tasolla 31. joulukuuta 2030 mennessä. Tavoitteet ovat 10 prosenttia elintarvikkeiden jalostuksesta ja valmistuksesta ja 30 prosenttia vähittäiskaupasta, ravintoloista, ruokapalveluista ja kotitalouksista.  

Määrään lasketaan mukaan myös alun perin syömäkelvoton ruoka kuten kasvisten ja hedelmien kuoret. 

Tavoitteet lasketaan vuosien 2021–2023 vuotuisen keskiarvon perusteella. Vuoden 2027 lopussa tehdään välitarkastelu, jossa arvioidaan vuodelle 2030 asetettuja ruokahävikin vähentämistavoitteita.  

Ympäristöneuvos Riitta Levinen ympäristöministeriöstä kertoo, että direktiivin kansallinen täytäntöönpano on vielä kesken. Lausuntokierroksella olleessa jätelain muutosesityksessä Luonnonvarakeskus (Luke) on määritelty yhteysviranomaiseksi, joka koordinoi jätemääriä koskevan tiedon keruuta. 

– Asetusmuutokset valmistellaan syksyn aikana. Keskeistä on, että elintarvikejätteen vähentämistavoitteet viedään nyt lainsäädäntöön. 

Jäteasetukseen tullaan todennäköisesti sisällyttämään myös entistä tarkemmat sisältövaatimukset valtakunnallisen jätesuunnitelman osana valmisteltavalle elintarvikejätteen vähentämissuunnitelmalle. 

Valtakunnallisen jätesuunnitelman päivitystyö alkaa syksyllä. Tämänhetkinen suunnitelma on voimassa vuoteen 2027. Suunnitelmassa esitetään jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn tavoitteet sekä toimet tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Hävikkilaskentaa eri keinoin 

Suomessa Luonnonvarakeskus arvioi ja raportoi elintarvikeketjun elintarvikejätetiedot komissiolle vuosittain.  

Tutkija Inkeri Riipi Luken Kestävät ruokajärjestelmät ja yhteiskunta -ryhmästä kertoo, että tiedot jätemääristä kerätään eri tahoilta erilaisin menetelmin. 

Alkutuotannossa on 14 pääindikaattorituotetta, joiden dataa kerätään tiloilta pääosin kyselytutkimuksella osana kansallisia sato-, puutarha- ja maatilakyselyitä. 

Teollisuudenkin elintarvikejätetiedot kerättiin aiemmin kyselytutkimuksella, mutta lainsäädäntöön tulleen elintarvikejätteen kirjanpitovelvoitteen myötä tiedot on saatu vuodesta 2024 alkaen YLVA-järjestelmän kautta. Luvan- ja ilmoituksenvaraisten elintarvikealan toimijoiden tulee toimittaa elintarvikejätetiedot jätelain mukaiselle viranomaiselle. Tämä koskee erityisesti isoja elintarviketeollisuuden toimijoita.  

Myös kaupan ja ravitsemispalvelualan toimijat ovat velvollisia pitämään kirjaa elintarvikejätteen määrästä, mutta eivät velvollisia toimittamaan tietoja YLVA-järjestelmään. 

Luke on solminut kaupan toimijoiden kanssa vapaaehtoiset sopimukset, joiden myötä Luke saa vähittäiskaupan toimijoilta vuosittain kootusti elintarvikejätetiedot. Tiedot kattavat 96 prosenttia kokonaismyyntivolyymista Suomessa. 

Ravitsemispalvelutiedot on tähän asti kerätty Lukeloki-sovelluksen kautta punnitustutkimuksella noin 300:lta ravitsemispalvelualan toimipisteeltä. Otoskokoa aiotaan kasvattaa lähivuosina.  

Kotitaloudet tuottavat puolet kaikesta elintarvikejätteestä. Jätehuoltolaitoksissa tehty kotitalousjätteen lajittelututkimus toteutetaan suurimmissa kaupungeissa, ja sitä täydentää päiväkirjatutkimus. Kotitalouksien tietoja pyritään jatkossa laajentamaan myös muualta Suomen jätehuoltolaitoksilta saaduilla tiedoilla.  

Tiekartta uusiksi 

Luken julkaisema hävikkitiekartta, jonka ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 2021, päivitetään vuoden 2027 aikana. Kartalle kerätään tavoitteita ja keinoja hävikkityöhön, esimerkiksi erilaisissa hankkeissa toteutettua sisältöä. 

Inkeri Riipi sanoo, että tavoitteena on sitouttaa myös yrityskenttää vahvasti hävikkityöhön. Vaikka kotitalouksissa syntyy eniten hävikkiä, kotitaloudet ovat myös hyvin heterogeeninen joukko, ja yksittäisten kuluttajien toimintaan on vaikea vaikuttaa. 

Kun kuluttajiin halutaan vaikuttaa, tarvitaan helposti skaalattavia keinoja ja vaikuttamistyötä. Kaupalla on Riipin mukaan suuri rooli, koska käytännössä kaikki kuluttajat asioivat siellä.