Ruokateknologian vienti ei näy tilastoissa 

Ulkoministeriön Food & Foodtech -tiimiä johtava neuvonantaja Lili Lehtovuori toteaa, että ruokateknologian vienti on tärkeä osa ruokavientiä, ja sen osuus kasvaa tulevaisuudessa.

– Meillä on jo nyt vahvoja ruokateknologian viejiä. Meillä on myös ruokateknologian tuotekehitystä, ja näen, että jatkossa yhä useammin viedään ainesosien lisäksi myös valmistusteknologiaa, Lehtovuori sanoo.

Useimmille tulee ruokateknologiasta ensin mieleen tiedepohjaiset elintarvikeyritykset, kuten VTT:n spinoff-yritykset Onego Bio, Enifer ja Solar Foods. Ruokateknologiaan kuitenkin lasketaan myös esimerkiksi prosessien parantamiseen liittyvä osaaminen sekä tuotannossa että jakelussa ja kuluttajan käytettäväksi suunnitellut sovellukset.

Ruokavientitilastoissa näkyy vain tuotevienti, mutta ruokateknologia voi olla myös palveluvientiä. Esimerkiksi lisenssien myynti tilastoituu osaksi palveluvientiä, eikä siitä ole tehty kattavaa seurantaa.

– Jos Suomen ruokavienti kasvaa, myös teknologian osuus siitä tulee kasvamaan. Kasvua on kuitenkin vaikea vertailla, koska lähtötason lukuja ei ole. Mittareita ollaan kehittämässä maa- ja metsätalousministeriön ruoka-alan kasvuohjelmassa, Lehtovuori sanoo.

Tilastoinnin haasteena on, ettei kaikille ruokateknologiana vietäville tuotteille ole määritelty tullinimikkeitä. Aiemmin se määriteltiin laitteiden vienniksi, mutta ruokateknologia on Lehtovuoren mukaan paljon monisyisempi kokonaisuus.

– Se sisältää monenlaisia teknologioita ja sovelluksia alkutuotannosta kuluttajateknologiaan. Määritelmissä on eroja myös eri maiden välillä.

Kuivaekstruusioon perustuva tehdas Latviaan

VTT-taustainen Happy Plant Protein julkisti huhtikuussa ensimmäisen tehdashankkeen, joka perustuu sen patentoimaan kuivaekstruusioteknologiaan.

Tehdas nousee Latviaan, ja paikallinen kumppani on suuri maataloustoimija Agrofirma Lobe SIA. Investoinnin arvo on noin 6 miljoonaa euroa, ja sen on tarkoitus tuottaa vuodessa noin 5 000 tonnia kasviproteiiniraaka-ainetta paikallisista proteiinikasveista.

Toimitusjohtaja Jari Karlsson toivoo, että Latvian esimerkki innostaa ruokaekosysteemiä tuottajaosuuskunnista ruokabrändeihin. Paikallinen tuotanto tukee huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä, ja globaalit kriisit lisäävät kiinnostusta paikallisuuteen.

Tätä ennen Happy Plant Protein on jo tehnyt projekteja kansainvälisille yrityksille, jotka haluavat tutkia raaka-aineensa toimivuutta prosessissa. Keskieurooppalainen kumppani on tuomassa yrityksen teknologialla valmistettuja ainesosia markkinoille tänä vuonna.

Yritys on aktiivinen elintarviketeollisuustapahtumien osallistuja. Se on keskittynyt teknologiansa esittelyyn, mutta viime joulukuussa se esitteli FiE-messuilla myös oman ainesosansa, joka valittiin finalistiksi messujen startup-kisassa. Yritys on valittu tänä vuonna myös Proteinnovation Discovery Summitiin Itävaltaan sekä PlantFWD-tapahtumaan Hollantiin esittelemään teknologiaansa.

– Olemalla läsnä tilaisuuksissa ja suuntaamalla viestintää LinkedInissä olemme saaneet paljon kiinnostusta ja kyselyitä yrityksiltä, Karlsson sanoo.

Kuivaekstruusioteknologialle on tunnistettu käyttökohteita sekä alkutuotannon lähellä että teollisuudessa ja tuotekehitystaloissa. Sen on todettu toimivan yleisimmillä palkokasveilla ja viljoista kauralla. Saanto on sitä parempi, mitä korkeampi proteiinipitoisuus raaka-aineessa on.

Tulonmuodostus perustuu lisenssimaksuun ja rojalteihin tuotannosta. Happy Plant Protein käy parhaillaan rahoituskierrosta. Rahoituksen turvin laajennetaan tiimiä ja markkina-alueita; toistaiseksi asiakkaat ovat olleet Euroopasta.

Isot agri-yhtiöt ovat kiinnostava kohderyhmä. Toisaalta teknologia on suhteellisen edullinen pienemmällekin toimijalle.

Kasvistanoliesteriä paikalliseen tapaan

Moni yritys aloittaa liiketoimintansa valmistamalla ainesosaa omassa laitoksessaan. Kun teknologia on todettu toimivaksi, sitä aletaanlisensoida.

Raisio on lisensoinut kehittämänsä kasvistanoliesteriä jo vuodesta 1998. Lisensoinnista vastaava liiketoimintapäällikkö Juho Äikäs kertoo, että monet asiakassuhteet ovat pitkiä.

– Lisensointi on meille eräs strateginen tapa laajentaa Benecol-liiketoimintaa. Meillä on asiakkuuksia Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Äikäs kertoo.

Terveysvaikutteisuus on maailmanlaajuinen megatrendi, mutta se saa erilaisia painotuksia eri markkinoilla. Äikäs kertoo, että sydänterveys on nyt pinnalla monissa Aasian maissa, mutta vaihtelua on esimerkiksi siinä, miten tietoisia kuluttajat ovat kolesterolin merkityksestä.

Kaikki kasvistanoliesteri valmistetaan Raision tehtailla Raisiossa, eli sen valmistukseen liittyvä osaaminen ei ole kaupan. Etenkin kaukaisille markkinoille ainesosan myynti on kätevämpää kuin kokonaisten tuotteiden.

Asiakas ostaa Raisiolta ainesosan ja oikeuden käyttää Benecol-brändiä tuotteissaan. Sovellukset voivat olla erilaisia kuin Suomessa markkinoilla olevat. Tuotekehitystä tehdään tarpeen mukaan yhteistyössä kumppanin kanssa.

– Prosessissa tiettyjen tekijöiden tulee olla kohdallaan. Testaamme jokaisen tuotteen stanolipitoisuuden ennen lanseerausta, jotta lupaus kolesterolia alentavasta vaikutuksesta pitää.

Laitteet ja reseptiikka paketissa

Meijeriteollisuuden laitteita ja reseptiikkaa kehittävällä Foodiqilla on asiakkuuksia kaikilla mantereilla Australiaa lukuunottamatta. Joukossa on muun muassa kuusi yliopistoa.

– Uusi maitoteknologia kiinnostaa tutkijoita. Meille yliopistokumppanuudet ovat tärkeitä sekä uskottavuuden että yhteistyöstä saamamme tuotekehitysavun vuoksi, toimitusjohtaja Robert Savikko sanoo.

Foodiq myy pakettina laitteita, lisenssiä ja tukea niiden käyttöön sekä reseptiikkaa. Lisäksi asiakas maksaa pienen komission Foodiqin reseptillä tuotettua tuotelitraa kohden.

Teknologia on skaalautuva. Jotkut Foodiqin asiakkaista on hyvin suuria, kuten thaimaalainen Thai Union, jonka liikevaihto on moninkertaisesti Valiota suurempi. Pienimmät ovat 70-80 miljoonan liikevaihdon luokkaa.

Foodiq käy parhalilaan myyntineuvotteluja Intiassa ja Japanissa. Arabiemiraatteihin on asennettu jo lähes valmis tuotantolinja paikalliselle suurelle meijeriyritykselle, mutta Persianlahden sota on vaikeuttanut kuljetuksia ja asennuksen viimeistelyä.

– Tässä maailmantilanteessa tuntuu hienolta, että Suomessa tuotetaan teknologiaa, joka johtaa parempaan ruokaturvaan, Savikko sanoo.