Helsingin yliopiston tutkimuksessa osoitettiin, että solupohjaisten maataloustuotteiden avulla maatalouden proteiinituotannon ympäristövaikutuksia voidaan pienentää nykyisestä.
Eläinperäisiä ruokaostoja suosivat kotitaloudet voisivat pienentää omaa hiilijalanjälkeään huomattavasti siirtymällä kasvipainotteisiin ruokiin. Siirtymä ei lisäisi ruokakuluja, sillä molempia ostotyylejä suosivat käyttivät ruokaan yhtä paljon rahaa.
Kansainvälisen tutkimuksen mukaan pienet geneettiset erot voivat vaikuttaa siihen, miten hyvin elimistö pystyy käyttämään energiaa eri ravintoaineista. Apua yksilöllisen ravitsemuksen kehittämiseen voi tuoda perimätietoon perustuva ravitsemussuunnittelu.
Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin, että ruokavalion eläinproteiinin lähteiden osittainen korvaaminen kasviproteiinin lähteillä johti folaatin ja raudan saannin lisääntymiseen, mutta B12-vitamiinin ja jodin saannin vähenemiseen.
Embargo 27.10.klo 10: Kansainvälinen ruokatalo Paulig ja Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti HELSUS tutkivat yhteistyössä ensi kertaa elintarvikeketjun alkupäässä syntyvän ruokahävikin määrää. Alkutuotannossa syntyvän hävikin syiksi paljastuivat etenkin sadonkorjuuseen ja -käsittelyyn liittyvät tekijät. Kehittyville maille haasteita tuovat myös esimerkiksi puutteelliset varastointimahdollisuudet, pitkät kuljetusmatkat tai vaihtelut markkinatilanteessa. Maailmanlaajuisesti noin 14 prosenttia tuotetusta ruuasta päätyy hävikkiin ketjun alkuvaiheessa.
Suomalaislasten ruokailutottumusten tulisi muuttua merkittävästi lähestyäkseen kasvikunnan raaka-aineita painottavaa planetaarista ruokavaliota. Aikuisten esimerkki muutoksessa on tärkeä.
Tuoreet tutkimukset osoittavat, että tulevaisuudessa Lapin kalojen elohopeapitoisuus voi olla lähempänä napapiirin eteläpuolisten järvien tasoa. Tutkijoiden mukaan ilmaston ja maankäytön muuttuessa kalojen ja ravintoverkkojen elohopeapitoisuutta tulisi tutkia ja seurata entistä tarkemmin.
Helsingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet Lacticaseibacillus rhamnosus GG -probiootista kannan, joka pystyy käyttämään hyväksi sekä laktoosia että maitoproteiini kaseiinia ja lisääntymään maitotuotteissa. Probioottia ei siis tarvitsisi erikseen lisätä valmiiseen maitovalmisteeseen, ja se saattaisi myös viihtyä paremmin suolistossa tukemassa sen hyvinvointia.
Nykyisellään rehuksi tai energian tuotantoon menevistä leseistä ja muista viljateollisuuden sivuvirroista on mahdollista tuottaa proteiinirikkaita ja hyvin toimivia elintarvikkeiden raaka-aineita. Ne voivat sopia esimerkiksi nestemäisiin ja lusikoitaviin tuotteisiin.
Helsingin yliopiston tutkimuksessa eläinproteiinin osittainen korvaaminen ruokavaliossa kasviproteiinilla muutti luuston aineenvaihduntaa ja vähensi sekä kalsiumin että D-vitamiinin saantia.
