Sadonkorjuun oikea ajoitus tärkeää hävikin välttämisessä

Embargo 27.10.klo 10: Kansainvälinen ruokatalo Paulig ja Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti HELSUS tutkivat yhteistyössä ensi kertaa elintarvikeketjun alkupäässä syntyvän ruokahävikin määrää. Alkutuotannossa syntyvän hävikin syiksi paljastuivat etenkin sadonkorjuuseen ja -käsittelyyn liittyvät tekijät. Kehittyville maille haasteita tuovat myös esimerkiksi puutteelliset varastointimahdollisuudet, pitkät kuljetusmatkat tai vaihtelut markkinatilanteessa. Maailmanlaajuisesti noin 14 prosenttia tuotetusta ruuasta päätyy hävikkiin ketjun alkuvaiheessa.

Maitohappobakteerin uusi kanta pystyy lisääntymään myös maidossa

Helsingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet Lacticaseibacillus rhamnosus GG -probiootista kannan, joka pystyy käyttämään hyväksi sekä laktoosia että maitoproteiini kaseiinia ja lisääntymään maitotuotteissa. Probioottia ei siis tarvitsisi erikseen lisätä valmiiseen maitovalmisteeseen, ja se saattaisi myös viihtyä paremmin suolistossa tukemassa sen hyvinvointia.

Rehukäytöstä ruoantuotantoon

Nykyisellään rehuksi tai energian tuotantoon menevistä leseistä ja muista viljateollisuuden sivuvirroista on mahdollista tuottaa proteiinirikkaita ja hyvin toimivia elintarvikkeiden raaka-aineita. Ne voivat sopia esimerkiksi nestemäisiin ja lusikoitaviin tuotteisiin.