Monipuolinen tyrni auttaa ratkomaan terveyteen ja ympäristöön liittyviä ongelmia

Kansainvälisen tyrniyhdistyksen (International Seabuckthorn Association, ISA) kymmenes konferenssi järjestettiin Ordosissa, Sisä-Mongoliassa (Kiina) syyskuussa 2025. Suomesta konferenssiin osallistuivat professori emeritus, ISA:n tieteellisen komitean kunniapuheenjohtaja Heikki Kallio, professori, ISA:n hallituksen varapuheenjohtaja ja tieteellisen komitean puheenjohtaja Baoru Yang, ISA:n hallituksen jäsen, apulaisprofessori Maaria Kortesniemi Turun yliopiston elintarviketieteiden yksiköstä sekä hallituksen puheenjohtaja, ISA:n hallituksen kunniapuheenjohtaja Veli-Markku Korteniemi ja ostopäällikkö Kari Pihlajamaa Aromtech Oy:sta.

Muita tutkijoita, tyrninviljelijöitä ja yritysten edustajia oli saapunut Mongoliasta, Kanadasta, Saksasta, Intiasta, Latviasta, Japanista, Puolasta ja Venäjältä. Konferenssin teemoina olivat tyrnin jalostus ja taimikasvatus, viljely ja hoitotoimenpiteet, ravitsemus ja lääketieteelliset sovellukset, sadonkorjuu ja prosessointi sekä ympäristönsuojelu ja kansainvälinen yhteistyö.

Lähes 90 prosenttia maailman tyrniresursseista sijaitsee Kiinassa, jossa on noin 1,27 miljoonaa hehtaaria tyrnimetsää. Tästä 0,71 miljoonaa hehtaaria on istutettua. Esimerkiksi Neljän Sisaren vuoren luonnonpuistoalueella Sichuanissa yli 3 300 hehtaarin alueelle levittäytyvä tyrnimetsä kattaa lähes 13 prosenttia kokonaiskasvustosta. Se on erittäin tärkeä osa alueen ekosysteemiä muun muassa lintujen ravinnonlähteenä. Kiinan tiettävästi vanhin tyrnipuu on noin 320-vuotias.

Tyrnin kysyntä ylittää tarjonnan

Kiina alkoi panostaa tyrniteollisuuteen vuonna 1985. Se ei ole enää riippuvainen luonnollisista tyrnimetsistä vaan hyödyntää erityisesti viimeisen 20 vuoden aikana perustettuja tyrnitarhoja ja kestäväksi jalostettuja lajikkeita.

Nyt yli 600 yritystä toimii tyrnin viljelyn ja prosessoinnin parissa. Globaali tyrniöljyn kysyntä ylittää silti tänä päivänä tarjonnan. Kansainvälisen tyrnikaupan sujuvuus edellyttää alueellisten konfliktien ratkeamisen ohella korkealaatuisten raaka-aineiden tuottamista, tehokkaampaa kontaminanttien kuten torjunta-aineiden ja raskasmetallien seurantaa, inhimillisiä tuotanto-olosuhteita ja reilua kaupan periaatteiden noudattamista.

Useat in vitro– ja eläinkokeet antavat viitteitä hyvin C- ja E-vitamiinipitoisen tyrnimarjan hapettumista, tulehdusta ja kasvainten kasvua estävistä, immuunijärjestelmää säätelevistä ja maksaa suojaavista ominaisuuksista. Kliiniset ravitsemustutkimukset ovat todenneet tyrniöljyn hyödyt silmien, limakalvojen ja ihon terveydelle. Konferenssissa oli esillä tyrniöljytuotteiden lisäksi laaja ja monipuolinen valikoima mm. mehuja, soseita ja funktionaalisia juomia (kuva 1).

Lehdissäkin potentiaalia

Tyrnin lehdet ovat alihyödynnettyä, mutta monin tavoin potentiaalista raaka-ainetta, joka soveltuisi funktionaalisiin elintarvikkeisiin, lisäravinteisiin, juomiin, ihonhoitotuotteisiin sekä rehuihin. Tyrnimarjan leikkuukorjuun yhteydessä lehtien talteenotto on resurssitehokasta, mutta lehden bioaktiiviset ominaisuudet ovat paremmat aiemmin kesällä kerättynä.

Toisaalta lehtien talteenotto vaatisi standardoidumpaa jälkikäsittelyä, jotta bioaktiiviset yhdisteet säilyisivät mahdollisimman hyvin. Tyrnin lehdet ovat kuluttajille tuntemattomia, ja lisää tutkimusta lehtien ominaisuuksista ja käyttökohteista tarvitaan niiden lisäarvoistamisen ja tunnettuuden edistämiseksi. Myös tyrnin oksille on etsitty sopivia hyödyntämistapoja esimerkiksi märehtijöiden rehuissa, sienten kasvatusalustana ja bioaktiivisten yhdisteiden lähteenä.

Taudit uhkana yhä useammin

Vaikka tyrni on monin tavoin kestävä kasvi, sitä uhkaavat yhä useammin erilaiset kasvitaudit ja tuholaiset. Näistä yleisimmät ovat Fusarium-sienitauti sekä tyrnikärpänen (Rhagoletis batava), jonka aiheuttamat tuhot voivat olla totaalisia ja aiheuttaa merkittäviä taloudellisia tappioita tyrniviljelmillä.

Suomalaiset tyrnilajikkeet ovat suhteellisen taudinkestäviä, mutta tyrnikärpänen on vääjäämättä levittäytymässä laajemmin myös Suomeen ilmastomuutoksen myötä. Sen ja muiden tyrnin tuholaisten ja kasvitautien seurantaan tullaan ISA:n johdolla panostamaan yhä enemmän.

Tyrniä on jo vuosikymmenet hyödynnetty Kiinassa ympäristönhoidossa esimerkiksi Keltaisen Joen lössitasangoilla estämässä eroosiota. Konferenssin osallistujat pääsivät vierailemaan vanhalla hiilikaivosalueella Dongshengissa, joka on kunnostettu Kiinan maaperän- ja vesiensuojelulain (1991) velvoitteiden mukaisesti ja toimii nykyään useiden neliökilometrien kokoisena tyrniplantaasina (kuva 2).

Suojelulain mukaan kaivosalueen pintamaa tulee palauttaa takaisin kaivostoiminnan päätyttyä. Vierailemaan päästiin myös paikallisessa yrityksessä Conseco Seabuckthorn Co. Ltd. Conseco hyödyntää tämän kunnostetun hiilikaivosalueen tyrnitarhan marjat ja lehdet valmistaen niistä mm. erilaisia mehu-, öljy-, etikka- ja teetuotteita (kuva 3). Conseco on myös yksi Torniossa sijaitsevan, tyrniöljyä ylikriittisellä hiilidioksidiuutolla valmistavan Aromtechin raaka-ainetoimittajista.

Konferenssin päätyttyä Kallio ja Kortesniemi saivat vierailla myös Ordosin eteläpuolella Wujiata Open Mine Collieryn hiilikaivoksella yhdessä Kiinan vesiministeriön edustajan ja yhtiön pääinsinöörin kanssa.

Hiilikaivos on ollut toiminnassa vuodesta 1988. Kaivokselta saadaan vuodessa 4 miljoonaa tonnia hiiltä ja kaivettavaa riittää vielä 10 vuodeksi.

Yhtiön vanhaa kaivosaluetta on kunnostettu istuttamalla tyrnin lisäksi maissia, auringonkukkaa, pajua ja poppelia. Alue toimii suojana ja ravinnonlähteenä hyönteisille ja linnuille, ja sitä voidaan hyödyntää myös karjan laiduntamiseen tai aurinkoenergiapuistona yhtiön ympäristöohjelmaa mukaillen.

Myös tämä alue toimii positiivisena esimerkkinä kaivostoiminnan jälkien vastuullisesta kunnostamisesta. Suomessa tyrniä hyödynnetään tällä hetkellä ravinteidensitojana Saaristomeren valuma-alueilla.

ISA:n vuosikokous järjestetään Turussa 28.-29.5.2026 ja ISA:n konferenssi 2027 Intiassa.