Valmisruokien käyttö kasvaa ja monipuolistuu

K-ryhmän päivittäistavaratoimialan asiakasnäkemysjohtaja Heidi Jungar arvioi, että valmisruokien suosio kasvaa ja tuotevalikoima laajenee. Kasvisvaihtoehdot ja vegaaniset valmisruuat yleistyvät, etnisyys lisääntyy, pakasteet tekevät paluun, yhdellä kädellä syötävien tuotteiden tarve kasvaa, ja laadukkaat, ravintolatasoiset vaihtoehdot lisääntyvät.

Trendimuutokset näkyvät nopeasti myös valmisruokien tuotekehityksessä, jossa korostuvat raaka-aineiden alkuperän läpinäkyvyys, laadukkaat raaka-aineet ja valmisruokien tuunausvinkit: valmisruoka voidaan koostaa komponenteista ja viimeistellä kotona.

− Tuotekehityksessä on tärkeää ”kuin itse tehdyt” -ratkaisut, joiden valmistukseen myös kuluttaja voi ottaa osaa vaikkapa printtaamalla paikan päällä 3D:llä. Myös liikkuessa syötävien ruokien innovointi on tärkeää, Jungar listaa.

Hän on kauppatieteen maisteri, joka on opiskellut myös psykologiaa. K-ryhmässä Jungar on strategi, joka jalostaa tutkimustietoa päätöksenteon pohjaksi.

− Keskiössä ovat asiakkaat. Minun tehtäväni on tuoda suunnitteluun mukaan asiakkaan ääni: mitä asiakas haluaa pitää ennallaan, mitä poistaa ja mitä uutta hän haluaa, Jungar tiivistää.

Asiakasnäkemystä selvitetään dataan nojaten ja erilaisilla tutkimuksilla. K-Kylän asiakastutkimusryhmässä on mukana 20 000 suomalaista. Tutkimukset voivat olla laadullisia tai havainnoivia tutkimuksia tai perustua kyselyihin. Havainnoinnin rooli kasvaa, kun etsitään uusia asioita.

Nuoret ideoivat tulevaisuuden ruokaa

K-ryhmässä ennakoidaan jatkuvasti tulevaisuutta, etenkin ruuan kuluttamisen murrosta. Parhaillaan käynnissä olevassa hankkeessa keskitytään nuorisoon, ja yhteistyötä on tehty Lähiöfest-koululaistyöpajojen kanssa.

Nuorten ryhmissä korostuvat vastuullisuus, vertaisvaihdanta ja oman sirpaleisen elämän hallinta. Robotiikasta tulee arkipäivää. Tulevaisuudessa koittaa myös työn murros, jossa työn tekeminen muuttuu entistä monipuolisemmaksi ja moni saattaa tehdä töitä samanaikaisesti usealla eri alalla.

− Teemme tutkimusta jatkuvasti eri teemoilla. Ruokailmiöitä tutkimme joka vuosi. Edellinen tutkimus selvitti vuoden 2019 ilmiötä, seuraava tulee vuonna 2021. Teemme yhdessä tavarantoimittajien kanssa kuluttajatutkimuksia, joiden hedelmät näkyvät käytännön ratkaisuissa kaupassa. Esimerkiksi kymmenen K-Kylän kuluttajaa pääsi valitsemaan Hartwall Jaffan maun. Syntyi sokeriton Hartwall Jaffa Vihreä Omena, jota myytiin yksinoikeudella K-Ryhmän kaupoissa.

Syönti saman pöydän ääressä muuttaa muotoaan

Saman pöydän ääressä syöminen muuttuu. Koska ihmisillä on entistä vähemmän fyysisisiä kohtaamisia, ruualla on nykyistä suurempi merkitys.

− Videopuhelujen ja livetubettajien maailmassa ruoka voi tulevaisuudessa olla luontainen osa näissä tilanteissa.

Muutos antaa uusia mahdollisuuksia ostaa ruokaa. Ruoka ostetaan entistä valmiimpana. Esimerkkejä ovat sushi, vegaaniset valmisruuat ja burgerikeittiöt. Puolivalmiin ruuan markkina kiihtyy. Sitä voi syödä paikan päällä tai ottaa mukaansa.

Ihmisiä kiinnostaa entistä enemmän, mitä ruoka sisältää. Lisäaineita kaihdetaan. Ruokavalioiden räätälöinti sovitetaan omaan perimään ja suolistobakteeristoon.

Vuonna 2020 kolme vahvaa ruokatrendiä

Tänä vuonna kolme vahvinta ruokatrendiä ovat tiedostava kuluttaminen, hyvinvointi ja elämyksellisyys, ja nyt keskitytään hävikin ehkäisemiseen.

Kaupat ja ravintolat ovat tehneet paljon hyvää hävikkityötä. Hävikin ehkäisemiseen tartutaan myös kodeissa esimerkiksi ennakoimalla tarvittavan ruuan määrää tai valmistamalla tähteistä erilaisia ruokia viimeiseen muruseen asti. Mobiilisovelluksilla voi seurata omien ostojen kotimaisuusastetta ja hiilijalanjälkeä. Ne ja biojätteen erittely avaavat silmiä näkemään oman tilanteesta.

− Lisäksi kuluttaja voi valita kaupassa tuotteita, joista palautetaan rahaa takaisin tuottajille.

Hyvinvoinnin teema on ollut pinnalla jo pitkään. Nyt kasvaa voimakkaasti täsmähyvinvointi. Lihaa kevennetään possusta kanaan, leivät ovat kuitupitoisempia ja suklaa tummaa.

− Me odotamme, että valmiit ruoka-annokset ovat tänä vuonna terveellisempiä, ja vegaanisten valmisruokien odote on kova, Jungar kertoo.

Elämyksellisyys hakee uutta muotoaan, ja ruokahifistely kasvaa. Vaikutteita haetaan nyt ammattikokeilta, ja lajikekirjon tunnistaminen paranee.

− Hevissä löydetään porkkana- ja kurpitsalajikkeet. Jauhelihassa aletaan ymmärtää, että burgeriin tarvitaan rasvaisempaa naudanjauhelihaa kuin kaalikääryleisiin ja keittoon sopii myös kalkkunajauheliha. Hifistely kansaintajuistuu.

Suomalaisista vajaa kymmenesosa on intohimoisia ruokahifistelijöitä, ja reilu kymmenesosa harrastaa ruokaa: viidesosa kansasta on ruokaharrastajia. Heidän joukossaan on kaikenikäisiä ihmisiä, myös perinneruokien sanansaattajia.

Vaikutteita monista ruokakulttuureista

Heidi Jungar arvioi, että seuraava ruokatrendi on fuusiokeittiöiden fuusio aasialaisafrikkalaisine karjalanpaisteineen. Suosikkivalmisruokina säilyvät muun muassa tutut laatikkoruuat, mutta Suomessa on aika vähän tarjontaa etnisille valmisruuille. Maahanmuuttajien reseptejä voisi hyödyntää, ja samalla työllistää heitä.

Ihmiset syövät nyt enemmän kalaa, ja esimerkiksi salaatti- ja sushibaarit ovat kasvattaneet suosiotaan. Valmiskeittoannos saatetaan ostaa hyllystä ja salaattiannos tiskiltä.

Jungar muistuttaa, että kaupan valikoimat ovat kasvaneet 2000-luvulla rajusti, mutta kuluttaja päättää, mitä hyllyyn jää. Esimerkiksi Espoon Ison Omenan Citymarketissa oli myynnissä vuonna 2006 noin 10 000 tuotetta, nyt jo yli 30 000 tuotetta.

Harvaan asutussa maassa verkkokauppaakin tehdään kaupan lattialta. Kaupan työntekijä saattaa koota verkkokaupan ostoksia aamupäivän ja hyllyttää iltapäivällä. Kauppa siirtyy myös lähemmäksi ravintolaa. Siksi tarvitaan lisää ravintolaosaajia esimerkiksi työssäoppimisen kautta.

− Seuraava kymmenen vuoden aikana ei tule isoja mullistuksia, mutta verkkokauppa kasvaa. Kymmenen vuotta on lyhyt aika isoille muutoksille ihmisten käyttäytymisessä, Heidi Jungar arvioi.