Biologiset valmisteet kasvava trendi tutkimuksessa

Lantmännen Agro Koetilalla tutkitaan kasvinsuojeluaineita ja viljelyteknisiä menetelmiä vuosittain lähes tuhannella koeruudulla. Kokeissa tutkitaan entistä useammin biologisia kasvinsuojeluaineita, joista haetaan tehoa esimerkiksi viljan DON-toksiineja (deoksinivalenoli) aiheuttavaa punahometta vastaan.

Toinen trendi on biostimulanttien tulo peltoviljelyyn. Ne tehostavat kasvua esimerkiksi parantamalla kasvin ravinteiden ottoa ja hyväksikäyttöä. Biostimulantit ovat kasvien kasvuun ja elinvoimaan vaikuttavia ainesosia. Niistä saadaan hyötyä eniten tilanteissa, joissa kasvustoa vaivaa sääolosuhteista johtuva stressi, kuten kuivuus, kuumuus, kylmyys ja sateiden aiheuttama stressi, eikä esimerkiksi ravinnepuute tai kasvitauti.

Vehnän sakolukua pyritään parantamaan uusilla lajikkeilla. Kuva: Milla Välisalo

Biostimulantteja on Suomessa käytetty jonkin verran erikoiskasvien kasvatuksessa ja kasvihuoneissa, mutta nyt tuotteita on myös viljojen peltoviljelyyn.

Maailman puhtain siemen

Viime vuonna Lantmännen Agro lanseerasi Suomessa täysin kemikaalittoman kylvösiemenen käsittelytavan: ThermoSeedin. Se on ainutlaatuinen menetelmä, jossa kylvösiemenen siemenlevintäisiä tauteja torjutaan käsittelemällä siemen kuumalla höyryllä. Lämpöön ja vesihöyryyn perustuva käsittelytapa on ympäristön kannalta kestävä vaihtoehto kylvösiemenen käsittelyyn.

Jokainen siemenerä tutkitaan, jotta käsittely voidaan yksilöidä tehoamaan erän kasvitauteihin ilman, että lämpökäsittely heikentää siemenen itävyyttä. Teho siemenlevintäisiin tauteihin on hyvä, eikä menetelmässä tarvita kemikaaleja, joilla kylvösiemen on perinteisesti käsitelty kasvitauteja vastaan.

Menetelmän yksi merkittävä hyöty on, että lämpökäsittely rikkoo myös siemenen itämislepoa, jolloin kasvusto orastuu nopeammin ja tasaisemmin. Nopea ja tasainen orastuminen parantaa sadon onnistumista, kun kasvu lähtee ripeästi liikkeelle.

Siemenessä on aina taudinaiheuttajia. Yleisiä siemenlevintäisiä tauteja ovat tyvi- ja lehtilaikkutaudit, kuten ohran verkkolaikku. Taudit heikentävät kasvin kasvua, jolloin se on alttiimpi myös muille stresseille, kuten kuivuudelle. Ilman hyvää kasvuun lähtöä menetetään osa satopotentiaalista. Tähän asti siemenet on peitattu, eli käsitelty tautiaineella.

Kasvinsuojeluaineiden tehoaineita käydään läpi EU:ssa: uusien tehoaineiden hyväksyntää on tiukennettu, ja vanhoja karsitaan. Viljelyyn tarvitaan ThermoSeedin kaltaisia korvaavia, ympäristön kannalta kestäviä ja tehokkaita vaihtoehtoja.

Kaikille turvallinen

ThermoSeed tarjoaa monia etuja perinteiseen peittaukseen verrattuna. Siementä voidaan käyttää myös pohjavesialueilla, eikä peräkkäiskäytölle ei ole rajoituksia. Menetelmä on riskitön ympäristön eliöstölle, kuten siemeniä pellolta syöville linnuille tai muille sivullisille maatilalla, kuten lapsille ja kotieläimille.

Höyrykäsittely on sekä ympäristölle turvallinen että käyttäjäystävällinen, sillä viljelijä ei altistu peittausaineille eikä siemenen homeiden pölylle. Menetelmä sopii myös luomutuotantoon, jossa ei toistaiseksi ole ollut tehokkaita keinoja käsitellä kylvösiemeniä.

Lajikkeita tulevaisuuden tarpeisiin

Lantmännen Agro Koetila toimii Kanta-Hämeessä, Hauholla. Koetilalla on kehitetty viljalajikkeita vuodesta 1963 lähtien. Tutkimus keskittyy nykyään peltokasvikokeisiin, eli viljoihin, öljykasveihin, palkokasveihin ja nurmiin.

Lajiketutkimuksessa tutkitaan eri kasvilajien lajikkeiden ominaisuuksia. Jalostajilta tulleista lajike-ehdokkaista vain noin sadasosa pääsee elintarvikkeeksi viljeltäväksi lajikkeeksi. Siinä vaiheessa on mennyt jo noin vuosikymmen lajikkeen jalostuksen aloittamisesta.

Parannus lajikkeiden välillä tarkoittaa tyypillisimmin suurempaa satoa, mutta myös sadon laadussa voi olla jotain mielenkiintoista. Elintarvikekäytön kannalta muun muassa jyvien tasakokoisuus, jyvien suuri koko ja kuoren paksuus ovat tutkittavia ominaisuuksia. Kauralajikkeissa kiinnostaa myös esimerkiksi liukoisen kuidun, eli beetaglukaanin määrä ja proteiinipitoisuus.

Tutkijat ovat kiinnostuneita uusista erikoisemmista ominaisuuksista. Koetilalla pyritään olemaan mukana tai seuraamaan tutkimuksia ja hankkeita. Pellolla kasvukauden tai puinnin aikana saatuja tutkimustuloksia voidaan hyödyntää jalostuksessa, mutta esimerkiksi pellolle mukaan otettavia pika-analyysejä ei ole vielä olemassa laajasti elintarvikkeiden laatuominaisuuksien arviointiin.

Lajike vaikuttaa moniin viljojen ominaisuuksiin, kuten kauran beetaglukaanin pitoisuus ja kevätvehnän sakoluku. Lajikkeiden ominaisuuksien parantaminen korostuu tulevaisuudessa, kun ilmastonmuutoksen jo havaittavissa olevat vaikutukset säähän lisääntyvät ja vaikeuttavat hyvälaatuisen sadon tuottamista.

Viljelijälle on jatkossakin tärkeää arvioida kasvien laatuominaisuuksia pellolla. Esimerkiksi liian myöhäistä lajiketta ei päästä puimaan hyvissä olosuhteissa, vaikka se olisi kuinka satoisa ja muuten erinomainen. Tämän takia Suomeen ei voi suoraan valita lajikkeita muista maista, vaan ne on tutkittava myös täällä.

Viljelijä kuitenkin valitsee mitä tuottaa. Hänelle sadosta maksettava hinta tai kompensaatio pienemmästä sadosta, esimerkiksi erikoisemmista lajikkeista, määrää minkälaisia lajikkeita pelloilla lopulta viljellään.

Milla Välisalo
tutkimuspäällikkö
Lantmännen Agro Oy

Kommentit

Jätä kommentti