
Vastuullisuus ja helppous liha-alan vahvoja trendejä
Lihantuotannossa alkuperä ja kotimaisuus kiinnostaa kuluttajaa. Valmistajat kertovat, että tuotteilta toivotaan myös nopeita ratkaisuja arkeen.
Vaikka kasvipohjaisuus on nouseva trendi, ylivoimainen valtaosa suomalaisista syö lihaa. Tuotevalikoimat ovat kuitenkin jatkuvassa muutoksessa.
Muutosta on tapahtunut esimerkiksi eri lihalajien kulutuksessa, ja inflaation aiheuttama hinnannousu on kiihdyttänyt sitä. Broilerin kulutus on vähitellen vallannut alaa, ja tällä hetkellä se on Suomen eniten kulutettu lihalaji.
Kun broileritalo Naapurin Maalaiskana aloitti toimintansa vuonna 2013, broilerin kulutus ohitti juuri naudanlihan kulutuksen, ja vuonna 2023 se nousi ohi sianlihan kulutuksen. Naapurin Maalaiskanan kaupallinen johtaja Pasi Martikainen kertoo, että yritys osti vastikään Honkajoen tehtaan, jossa valmistetaan kypsennettyjä tuotteita. Liedon tehtailla valmistetaan edelleen raa’at kanatuotteet.
– Honkajoella tehtiin meille aiemmin alihankintana tuotteita, ja huomasimme, että kypsille kanatuotteille olisi kysyntää, Martikainen kertoo.
Snellman Lihanjalostuksella nähtiin hinnannousun myötä erityisesti naudanlihan kulutuksen voimakas lasku, samalla kun sianlihan volyymi kääntyi jopa kasvuun. Kun inflaatio oli kovimmillaan, broilerinkin kysyntä notkahti hetkellisesti. Naudan kulutus laski jopa puoleen totutusta, mikä vaikutti jo koko arvoketjun toimintaan.
– Kulttuuriset muutokset ovat kuitenkin hitaita. Esimerkiksi jauhelihassa asiakasmäärät ovat jotakuinkin kriisejä edeltäneen ajan tasolla, kertoo tuoteryhmä- ja strategiajohtaja Juuso Reinikainen.
HKScanin Suomen innovaatiojohtaja Marianne Nordblom kertoo, että ruuan kuluttajahinnat vaikuttivat etenkin punaisen lihan kulutukseen. Esimerkiksi jauhelihan kulutus on kuitenkin edelleen korkea, mutta tuoteryhmän sisällä kulutusta on siirtynyt sekoitejauhelihaan.
Tuotteita air fryeriin
Lihan kulutus on siirtynyt lajista riippumatta halvempiin ruhonosiin. Naapurin Maalaiskanalla huomattiin, että edulliset siipi- ja jalkapalat ja paistileikkeet menevät entistä paremmin kaupaksi. Inflaatiovauhdin kasvaessa fileetuotteiden kysyntä notkahti, mutta tasapaino on Pasi Martikaisen mukaan palannut.
Varsinkin siivet ovat tällä hetkellä hyvin suosittuja. Martikainen arvelee, että suosion taustalla on air fryer -laitteiden yleistyminen kotikeittiöissä.
Air fryeriin sopivuus näkyy myös HKScanin valikoimassa. Yritys toi viime vuonna markkinoille uuden konseptin, jossa on nopeasti air fryerilla, pannulla tai uunissa kypsennettäviä siipikarjatuotteita, jotka maustetaan kypsennyksen jälkeen kastikkeilla ja ripotteilla.
HKScan tuo markkinoille vuosittain lähes sata uutuustuotetta. Viime vuonna uutuudet olivat pääasiassa arjen helpottajia ja niin sanottuja premium-tuotteita oli vähemmän, Nordblom kertoo.
– Inflaatiosta on puhuttu viime aikoina paljon. Hyvä asia siihen liittyen oli se, että kotitalouksissa kiinnitettiin huomiota hävikkiin ja ostettiin tarkemmin ja suunnitelmallisemmin.
Marinoidut lihatuotteet ovat antaneet tilaa maustamattomille ja pintamaustetuille. Tässäkin voi olla taustalla kuluttajan hintatietoisuus: ei haluta maksaa marinadista, vaan nimenomaan lihasta.
Kuluttaja kaipaa helppoutta
Lihatuotteissa kuluttajan helppouden kaipuu näkyy esimerkiksi kypsien tuotteiden menekin kasvussa. HKScanin Marianne Nordblom tietää, että kuluttajan aika on tiukilla.
– Trendi, joka vaikuttaa suunnitelmiimme uusista konsepteista ja tuotteista, on kuluttajien ajankäytön haasteet. Varsinkin arkena tarvitaan nopeita ja helppoja reseptejä. Food service -kanavalla haasteena ovat ammattikeittiöiden resurssit, joten hyvät puolivalmiit ratkaisut auttavat myös heitä, Nordblom sanoo.
Toinen kasvava trendi on välipalaistuminen: Nordblomin mukaan 30 prosenttia kuluttajista syö vain yhden lämpimän aterian päivässä. Osa aterioista korvataan jo nyt erilaisilla välipaloilla.
– Sinkku- ja dinkkutalouksien määrä on Suomessa korkea, joten uudet valmisruokakonseptit ja erilaiset tulevaisuuden vastuulliset pakkausratkaisut ovat asioita, joiden parissa työskentelemme.
Naapurin Maalaiskanan tuotteista valtaosa myydään raakana, mutta kypsien kanatuotteiden kysyntä kasvaa koko ajan. Suosittuja ovat erityisesti valmiit paneroidut tuotteet, joita käytetään aterian komponentteina myös horeca-puolella. Crispy-variantti on suosituin myös siivissä.
Myös Snellman lanseerasi juuri valmiiden paneroitujen viipale- ja pihvituotteiden sarjan.
Vastuullisuus on arkea
Snellmanin Juuso Reinikainen sanoo, että ruuankäyttö on kokonaisvaltaisesti muuttunut pandemian ja kriisien seurauksena. Megatrendi-ilmiöitä ovat vastuullisuus ja ruuankäytön vaivattomuus.
– Näemme nyt uudenlaista kulttuuria, jossa yksilön valintojen sijaan huomio kiinnittyy ruokasysteemeihin kokonaisuutena. Kestävyysajattelu, autenttisuus ja luonnollisuus korostuvat.
Tämä näkyy siinä, että tuotteiden alkuperää korostetaan. Esimerkiksi maatiaispossutuotteet ja alkutuotannon vastuullisuusteot viestivät Reinikaisen mukaan tästä. Jatkossa vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä kuten ympäristövaikutuksia tulee myös todentaa entistä paremmin.
HK:n Nordblom muistuttaa, että yli 90 prosenttia suomalaisista syö edelleen lihaa. Tuotannon vastuullisuus on kuluttajaa kiinnostava kysymys, ja kotimaisuus on siinä tärkeä tekijä.
– Kuluttajat arvostavat suomalaista vastuullisesti tuotettua lihaa ja haluamme varmistaa, että jatkossakin suomalaiset saavat nauttia siitä. Sustainable Brand Index -tutkimuksessa Kariniemen-tuotemerkki valittiin vuonna 2023 vastuullisimmaksi lihabrändiksi. Meille on jatkossakin tärkeää jatkaa tätä työtä sekä Kariniemen että HK-brändin osalta.
Kasviproteiineja seurataan
Liha-alalla seurataan kasviproteiinien tuloa uteliaasti, mutta ei pelokkaasti. HKScanin valikoimassa on myös kasviproteiineihin perustuvia tuotteita kuten Boltsi-pyörykät.
– Erilaiset hybridit kuten lihan ja kasvisten yhdistäminen on kiinnostavaa, mutta ainakaan vielä kuluttajat eivät ole löytäneet näitä tuotteita, Marianne Nordblom kertoo.
Uusissa pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa otetaan kantaa punaisen lihan kulutukseen. Nordblom uskoo, että suositus vaikuttaa etenkin ammattikeittiöiden tarjoomaan.
– Kasvisruokien tarjonta ruokalistoilla on kasvanut. Lihan kulutus todennäköisesti laskee jonkin verran ja maltillisesti, mutta esimerkiksi joissakin Euroopan maissa on nähtävissä nuorten siirtyneen takaisin lihansyöjiksi sen maun ja herkullisuuden vuoksi.
Juuso Reinikainen kertoo, että Snellman Group on tarjonnut jo pitkään erilaisia lihattomia valmisruokaratkaisuja Kokkikartano-brändin alla.
– Suhtaudumme avoimesti kaikkiin proteiininlähteisiin, mutta emme tingi kuluttajan aitouden, korkean laadun ja hyvän maun kokemuksesta. Elintarvikkeissa maku ratkaisee.
Naapurin Maalaiskanan Pasi Martikainen arvioi, että kasviproteiineissa on käynnissä pudotuspeli, jossa etsitään uusia, toimivia makuja ja tuotteita. Yritys itse aikoo pitäytyä perusjutussaan, broilerituotteissa.
– Kasviproteiinit varmasti ottavat jonkinlaisen siivun markkinoista, mutta millaisen, sen aika näyttää.
Tulevaisuuden trendit
Jos broilerin suosio pysyy yllä, Naapurin Maalaiskanan kasvulla on edellytykset jatkua. Haasteeksi voi silloin muodostua kasvun hallinta: että sopimustuotantotilat pysyvät vauhdissa mukana. Kumppaneina on nyt kymmenkunta siipikarjatilaa Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.
Martikainen pitää selvänä, että markkinaan on tulossa muutoksia seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hän uskoo, että pysyviä ovat ainakin helppoustrendi ja se, että kuluttajat kaipaavat erilaisia, tiheästikin vaihtuvia makuvariantteja.
Marianne Nordblom tuo esiin hyvinvointitrendin, joka on pitänyt pintansa jo jonkin aikaa.
– Kuluttajat haluavat pitää itsestään huolta. Ruoka yhdessä liikunnan ja hyvän unen lisäksi ovat tärkeä osa tätä.
Snellmanin Juuso Reinikainen sanoo, että pitkällä aikavälillä käsittelemättömän lihan käyttöyhteydet tulevat luultavasti harventumaan, ja käyttö keskittyy enemmän juhlaan ja nautiskeluun. Kuluttajien tarpeet ovat pirstaloituneet, ja yksilölliset seikat painavat ruokavalinnoissa.
– Lihan valinnassa painavat kriteerit voivat vaihdella sosiaalisen statuksen ja tilanteen mukaan. Terveyden sääntely edellyttää lihatuotteilta kokemusta sopivuudesta yksilölliseen ruokavalioon. Lihan ominaisuuksiin, alkuperään ja tuotantotapaan keskitetään edelleen enemmän huomiota, Reinikainen arvioi.
Suosittelemme artikkelia

Alkon trendikatsaus: Viini ei maistu nuorille

Liha-alan koulutus murroksessa

Luomumarkkinan näkymät ovat varovaisen positiiviset

Luken selvitys: ruoka-ala työllistää Suomessa 320 000 henkeä
Kumppanisisältö: IMCD Finland Oy

Trendeistä tuoteaihioita asiakkaille
