Hedelmäinen olut miellyttää sekä Suomessa että Kiinassa

Alkoholittomien oluiden kulutus on noussut viime vuosina nopeasti niin Suomessa kuin muuallakin¹. Alkoholittomia oluita nauttivat ovat sekä nuoria että vanhoja, usein korkeasti koulutettuja ja kiinnostuneita terveellisistä elämäntavoista. 

Alkoholittomien oluiden ongelmana on ollut huonot aistittavat ominaisuudet. Niihin on liitetty kielteisiä tuntemuksia, kuten pettymys, rationaalinen ja tietoinen, kun taas perinteiseen olueen liittyy myönteisiä tuntemuksia, kuten energinen ja seikkailullinen.²  

Jo tietoisuus alkoholittomuudesta saattaa vaikuttaa oluen nautittavuuteen³. Toisaalta kulttuuritausta vaikuttaa merkittävästi kuluttajien mieltymyksiin ja päätöksiin. 

Euroopan unioni on määrittänyt alkoholittoman oluen sisältävän enintään 0,5 tilavuusprosenttia alkoholia. Alkoholittomien oluiden valmistusmenetelmät voidaan karkeasti jakaa fysikaalisiin ja biologisiin.  

Fysikaalisissa menetelmissä etanoli poistetaan oluesta joko haihduttamalla tai kalvomenetelmillä. Biologisissa menetelmissä voidaan käyttää keskeytettyä käymistä, vähän etanolia tuottavia hiivalajeja tai sidottua hiivaa matalamman alkoholipitoisuuden saavuttamiseksi.⁴  

Menetelmillä saattaa olla suurikin merkitys lopputuotteen aistittaviin ominaisuuksiin, koska esimerkiksi fysikaaliset menetelmät vaikuttavat myös muihin haihtuviin yhdisteisiin kuin etanoliin. 

Kulttuurierot maistamisessa 

Tässä tutkimuksessa Lager-, IPA- ja pilsnerityylisiä alkoholittomia oluita karakterisoitiin kolmella kouluttamattomalla raadilla, yhdellä Suomessa ja kahdella Kiinassa. Kiinassa tehdyistä karakterisoinneista ensimmäinen tehtiin Pekingin Metsäyliopistolla ja toinen paikallisessa ravintolassa. 

Karakterisoinnin lisäksi kartoitettiin eri kulttuuritaustaisten osallistujien mieltymyksiä näytteitä kohtaan. Tavoitteena oli löytää alkoholittomien oluiden tärkeitä aistittavia ominaisuuksia ja niiden mahdollinen yhteys valmistusmenetelmään.⁵ 

Tutkimuksessa käytettiin kolmea kouluttamatonta raatia. Suomessa tehdyssä tutkimuksen osassa osallistujia oli yhteensä 77 (35 miestä, 39 naista, 3 muuta) ikähaarukalla 25–55 vuotta, joista 23 prosenttia kulutti alkoholittomia oluita viikottain ja 96 prosenttia oli niitä kokeillut.  

Ensimmäiseen Kiinassa tehtyyn tutkimukseen osallistui 70 henkilöä (23 miestä, 47 naista) ikähaarukalla 19–29 vuotta, joista 26 prosenttia kulutti alkoholittomia oluita viikoittain, 32 prosenttia oli kokeillut niitä ja 87 prosenttia oli kiinnostunut kokeilemaan.  

Toinen Kiinan osatutkimus tehtiin ravintolassa, ja siihen kutsuttiin perinteistä olutta kuluttavia osallistujia. Osallistujia oli 44 (22 miestä, 22 naista) ikähaarukalla 27–44, joista 23 prosenttia kulutti alkoholittomia oluita viikoittain, 66 prosenttia oli kokeillut niitä ja 100 prosenttia oli kiinnostunut kokeilemaan. 

Raadit karakterisoivat ja erottivat onnistuneesti alkoholittomat oluet toisistaan. Kulttuuriset erot tulivat jonkin verran esille. Suomalaiset ja kiinalaiset osallistujat erosivat selvimmin toisistaan valitsemiensa ominaisuuksien sekä niiden määrän ja toistumistiheyden suhteen. Kiinalaiset myös kuvailivat alkoholittomia oluita useammilla ominaisuuksilla kuin suomalaiset. 

Tuttuus näkyi arvioinnissa 

Alkoholittomien oluiden kalanteroinnissa käytettiin Check-All-That-Apply (CATA) ja Rate-All-That-Apply (RATA) -menetelmiä, joissa osallistujat valitsevat kaikki näytteeseen sopivat ominaisuudet annetulta listalta, sillä erotuksella, että RATAssa ominaisuuksille annetaan myös voimakkuusarvo.  

Osallistujat valitsivat ominaisuudet 19–20 ominaisuuden listoilta riippuen siitä, oliko kyse aromi vai flavori. Ominaisuuksien tarkastelun lisäksi osallistujat arvioivat näytteiden miellyttävyyttä.  

Miellyttävimmäksi raatilaiset valitsivat useimmiten lager-oluen. Suomalainen ja kiinalaiset raadit olivat samanmielisiä oluen hyvistä ominaisuuksista: raikas aromi sekä hedelmäinen, kukkainen ja makea flavori linkittyivät selvästi oluen miellyttävyyteen. Miellyttävimpiä näytteitä myös kuvailtiin useammilla ominaisuuksilla, mikä saattaa tarkoittaa niissä olleen monipuolisemmat aistittavat ominaisuudet.  

IPA-tyyliset oluet valittiin harvimmin miellyttävimmiksi näytteiksi. Niihin liittyivät useimmiten hapan, karvas, fermentoitu ja tunkkainen flavori. 

Suomalainen raati valitsi suomalainen alkoholiton lager useimmiten miellyttävimmäksi ja kiinalaiset raadit puolestaan kiinalaisen lagerin. Alkoholittomien oluiden kulutustottumuksilla oli vaikutusta miellyttävyyteen: enemmän kuluttaneet arvioivat näytteet miellyttävämmiksi kuin vähemmän kuluttaneet.  

Tämä ilmiö on saattanut johtua tuttuudesta ja aikaisemmasta kokemuksesta. Tutkimukset ovat osoittaneet ihmisten suosivan tuttuja makuja ja tuotteita⁷ ja tämä pätee myös alkoholittomiin oluisiin: mitä enemmän niitä kuluttaa, sitä enemmän kulutuksesta tulee tapa, jolloin tuotteiden aistittavat ominaisuudet on helpommin ennustettavissa ja hyväksyttävissä⁸.  

Alkoholittoman oluen valmistustavan merkitys  

Tutkimuksessa käytettiin kuutta alkoholitonta olutta, joista kolme oli lagereita, kaksi IPAa ja yksi pilsneri. Suomessa tehdyssä tutkimuksen osassa kaikki oluet löytyivät suomalaisista marketeista, mutta Kiinassa yksi lagereista korvattiin kiinalaisella vastaavalla tuotteella. Kaksi näytteistä (IPA ja pilsneri) oli valmistettu käänteisosmoosilla, kaksi vakuumihaihdutuksella (IPA ja kiinalainen lager) ja kaksi lageria biologisilla menetelmillä. 

Vaikka eri oluttyypit erottuivat toisistaan merkittävästi, valmistusmenetelmät eivät näkyneet tuloksissa.  Selvää yhteyttä valmistusmenetelmien ja miellyttävyyden välillä ei löytynyt.  

Käänteisosmoosilla valmistetut näytteet erosivat selvästi muista niiden karvaan maun suhteen, mutta tämä saattoi liittyä oluttyyppiin. Tutkimuksemme kuitenkin vahvisti biologisten menetelmien kannattavuutta: suomalainen raati valitsi kaksi biologisin menetelmin valmistettua alkoholitonta olutta eniten ja kolmanneksi miellyttävimmäksi. 

Johtopäätökset 

Tutkimuksessa pystyttiin onnistuneesti karakterisoimaan alkoholittomia oluita CATA- ja RATA-menetelmillä. Näiden menetelmien käytössä on kuitenkin aina riskinä, että valmiiksi valitut ominaisuudet eivät sovi arvioitaviin näytteisiin, ominaisuudet ymmärretään väärin tai kaikissa kielissä ei ole sopivaa sanaa ominaisuudelle⁹.  

Tutkimuksemme vahvisti aiemmissa tutkimuksissa miellyttäviksi tai epämiellyttäviksi havaittuja alkoholittomien oluiden ominaisuuksia. Suomalaiset ja kiinalaiset kuluttajat erosivat arvioiltaan yllättävän vähän. 

Tuloksissa näkyi tuttuuden merkitys alkoholittomien oluiden miellyttävyyteen sekä mahdollisten kielteisten olettamusten vaikutusta. Toisaalta tutkimus osoitti monien eri valmistusmenetelmien soveltuvan kuluttajia miellyttävän alkoholittoman oluen valmistukseen.  

Lähteet: 

¹Statista Consumer Insights Global. Alcoholic Drinks – Worldwide | Statista Market Forecast. Statista. frontend.xmo.prod.aws.statista.com/outlook/cmo/alcoholic-drinks/worldwide (accessed 2025-03-12). 

²Silva ym. 2017: What’s in a Name? The Effect of Congruent and Incongruent Product Names on Liking and Emotions When Consuming Beer or Non-Alcoholic Beer in a Bar. Food Qual. Prefer. 2017, 55, 58–66. 

³Blackmore ym. 2022: How Sensory and Hedonic Expectations Shape Perceived Properties of Regular and Non-Alcoholic Beer. Food Qual. Prefer. 2022, 99, 104562. 

⁴Salanță ym. 2020: Non-Alcoholic and Craft Beer Production and Challenges. Processes 2020, 8 (11), 1382. 

⁵ Jaeger ym. 2023: How Do CATA Questions Work? Relationship between Likelihood of Selecting a Term and Perceived Attribute Intensity. J. Sens. Stud. 2023, 38 (4), e12833. 

⁶Vidal ym. 2018: Comparison of Rate-All-That-Apply (RATA) and Check-All-That-Apply (CATA) Questions across Seven Consumer Studies. Food Qual. Prefer. 2018, 67, 49–58.  

⁷Torrico ym. 2019: Cross-Cultural Effects of Food Product Familiarity on Sensory Acceptability and Non-Invasive Physiological Responses of Consumers. Food Res Int. 2019, 115, 439–450.  

⁸Wakihira ym. 2025. Effects of Alcohol Content Information on Sensory Perception and Satisfaction of Full Portions of Regular Beers and Beer Alternatives Consumed at Home. Food Qual. Prefer. 2025, 128, 105478.  

⁹Ares G 2018: Methodological Issues in Cross-Cultural Sensory and Consumer Research. Food Qual. Prefer. 2018, 64, 253–263.