
Kasvijuomien ja vegejälkiruokien turvallisuutta tutkitaan
VEGETURVA-hankkeen kyselytytkimuksen mukaan kasvissyöjäkuluttajat pitävät kasvipohjaisia tuotteita turvallisina, mutta sekasyöjillä on epäilyksiä niiden turvallisuudesta.
Kasvipohjaisten elintarvikkeiden määrä on kasvanut viime vuosina runsaasti. Tästä on noussut tarve selvittää, millä tasolla niiden elintarviketurvallisuus on.
Ruokaviraston Riskinarvioinnin, Mikrobiologian ja Kemian yksiköiden sekä VTT:n VEGETURVA-projekti keskittyy Suomessa myynnissä oleviiin kasvipohjaisiin maitotuotteita korvaaviin valmisteisiin, kuten ruokajuomiin, baristatuotteisiin, hapatettuihin valmisteisiin sekä makeisiin jälkiruokiin ja jäätelöihin, joiden pääraaka-aineena on kaura, soija, muut palkokasvit, riisi tai pähkinät.
Tavoitteina on määrittää tuotteista itiöivien taudinaiheuttajabakteerien, raskasmetallien sekä mykotoksiinien pitoisuuksia, arvioida kuluttajan altistusta sekä altistuksen muutosta, mikäli ruokavaliossa korvattaisiin lehmänmaidosta valmistettuja tuotteita kasvipohjaisilla. Jos jonkin tuotteen käyttöön voi liittyä terveysriski, sille arvioidaan raja-arvot tai turvallisen käytön rajat eri kuluttajaryhmille.
Pilottiiosiossa selvitetään valmistusprosessin ja raaka-aineen vaikutusta lopputuotteen laatuun edellä mainittujen, raaka-aineissa esiintyvien ja myös lopputuotteista aiemmin havaittujen elintarvikevaarojen kannalta. Lisäksi projektissa laaditaan jatkohankkeita pohjustava kirjallisuuskatsaus maito- ja lihatuotteita korvaavista kasvisperäisistä tuotteista ravitsemuksen, probioottien ja elintarvikevaarojen näkökulmista.
Kolmivuotinen VEGETURVA-projekti käynnistyi keväällä 2023. Näytteenotto myynnissä olevista tuotteista on edennyt suunnitellusti, ja laboratorioanalyysit ovat käynnissä. Koska raaka-aineiden ja mahdollisesti lopputuotteidenkin laatu, etenkin mykotoksiinien ja mikrobien osalta, voi vaihdella sään ja vastaavien tekijöiden vaikutuksesta vuosien välillä, näytteenottoa tehdään kahtena vuotena. Pilottitutkimus valmistusprosessin vaikutuksesta on käynnistymässä.
Kaksiosainen kyselytutkimus
Syksyllä 2023 toteutettiin kyselytutkimus, jossa selvitettiin vastaajien käsityksiä VEGETURVA-projektiin sisältyvien tuotetyyppien sekä kasviperäisten lihankorvikkeiden turvallisuudesta ja mielipiteitä niiden maistuvuudesta. Lisäksi maitotuotteita korvaavien kasviperäisten valmisteiden käyttäjiltä kartoitettiin eri tuotetyyppien kulutukseen ja säilytykseen liittyviä tietoja, joita hyödynnetään altistuksen arvioinnissa.
Kyselytutkimuksen ensimmäisessä osiossa selvitettiin suomalaisten käsityksiä ja mielipiteitä maitotuotteita ja lihaa korvaavista vegaanisista valmisteista kuten kaurajuomista ja tofusta. Jälkimmäisessä osiossa kerättiin tietoa maitotuotteita korvaavien kasviperäisten valmisteiden kuten soija- ja kaurajuomien, gurttien, vegaanisten vanukkaiden ja jäätelöiden kulutus- ja säilytystottumuksista. Näihin kysymyksiin vastasivat vain he, jotka ensimmäisessä osiossa kertoivat käyttävänsä näitä tuotteita edes joskus.
Kyselyn tulokset eivät täysin vastaa suomalaisten keskiarvoja. Vastaajista yli 80 prosenttia oli naisia ja 20 prosenttia ilmoitti noudattavansa vegaaniruokavaliota, mikä on huomattavasti enemmän kuin vegaaniruokavaliota noudattavien keskiarvo Suomessa.
Kysely oli avoinna kaikille, mutta sitä markkinoitiin tarkoituksella myös sellaisille ryhmille, joilta todennäköisemmin saatiin vastauksia mielipideosion lisäksi kulutus- ja säilytysosioon. Tämä tehtiin, jotta saisimme mahdollisimman paljon tässä tutkimuksessa hyödynnettävää käyttöaineistoa altistuksen arviointia varten.
Yli 2 800 vastausta
Anonyyminä toteutettua kyselytutkimusta jaettiin muun muassa sosiaalisen median kanavien, Ruokaviraston uutisten ja Kehittyvä Elintarvike -lehden kautta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 2820 suomalaista. Ikänsä viiden vuoden tarkkuudella kertoneista (2390 kpl) kaksi oli 10–14-vuotiaita ja kaksi 80–84-vuotiaita, ja eniten oli 40–44-vuotiaita (407 kpl). Sukupuolensa ilmoitti 2789 vastaajaa: 84 prosenttia naisia, 12 prosenttia miehiä ja noin kaksi prosenttia sekä muunsukupuolisia että heitä, jotka eivät halunneet vastata.
Ruokavalionsa ilmoittaneista 2 798 vastaajasta 51 prosenttia oli sekasyöjiä, 20 prosenttia vegaaneja, 9 prosenttia kasvissyöjiä ja 11 prosenttia lakto-ovo-pesco -ruokavaliota noudattavia eli kasvissyöjiä, joiden ruokavalioon kuuluvat myös maito, munat ja kala. Lisäksi ”muu” -luokassa määritellyistä tarkemmista ruokavalioista korostuivat karnivori-ruokavalio sekä ketogeeninen dieetti. Vastaajista 1753 kertoi käyttäneensä edes joskus kasviperäisiä maitotuotteita korvaavia valmisteita ja pääsi siten vastaamaan myös kulutusta ja säilytystä koskevaan kysymysosioon.
Oheisessa kuvassa on esitetty vastaukset kysymykseen, ovatko kasviperäiset maitotuotteita korvaavat valmisteet vastaajien mielestä turvallisia. Vastaukset eriteltiin sen mukaan, mitä ruokavaliota vastaajat noudattivat.
Vastauksista voidaan päätellä, että vegaani- ja kasvisruokavalioita noudattavat pitivät kasviperäisiä maitotuotteita korvaavia valmisteita erittäin turvallisina tai turvallisina, kun taas sekasyöjät pitivät kyseisiä valmisteita vähemmän turvallisina muun muassa maitotuotteisiin verrattuna suuremmaksi koetun prosessoinnin vuoksi.
VEGETURVA-projektin elintarviketurvallisuutta koskevat tulokset tulevat olemaan hyödyksi valvonnan ja teollisuuden omavalvonnan suunnittelussa sekä kansallisessa ja EU-tason päätöksenteossa. Turvallisen käytön määrät ja ravitsemustieto tukevat kansallisten suositusten laadintaa. Lisäksi tulokset antavat kuluttajille tutkittua, riippumatonta tietoa heidän valintojensa tueksi.
Kasvijuomien ja vegaanisten jälkiruokien elintarviketurvallisuutta tutkitaan Ruokaviraston Riskinarvioinnin, Mikrobiologian ja Kemian yksiköiden sekä VTT:n yhteistyönä VEGETURVA-projektissa. Projekti toteutetaan MMM:n Makera-rahoituksella, ja osarahoittajina sekä projektin pilottitutkimus-työpaketin yhteistyökumppaneina toimivat Fazer Finland Oy, Ravintoraisio Oy ja Valio Oy.
Suosittelemme artikkelia

Suomi jakaantuu kahteen ryhmään valintojen vastuullisuudessa: 50 % suomalaisista ei pidä vastuullisuutta tärkeänä valintakriteerinä

Parempaa rakennetta kauratuotteisiin

Vegempi vuodenaloitus näkyi ruokakauppojen myynneissä

Suomi näyttää tietä maaperän ja hiilensidonnan tutkimuksessa – teemat ovat pinnalla EU-tasolla

Vuoden 2022 keliakiatutkija Keijo Viiri: Keliakia jättää jäljen suolen molekyyleihin
