Kehittyvä tekoäly tulossa kunnossapitoon askel askeleelta

Automaatio 4.0 -järjestelmässä laitteet keskustelevat keskenään, mutta kaikkein tärkeintä on laitteiston hallinnointi ja ymmärtäminen sekä jatkossa uudenlaisen tekoälyn hyödyntäminen.

‒ Uskon, että tulevaisuudessa myös kehittyvä tekoäly, artificial intelligence, tulee mukaan kunnossapitoon. Laitteisto oppii itse päättelemään tulevat kulumiset ja mahdolliset vikaantumiset. Dataa saa jo tänään tarpeeksi, mutta kysymys kuuluu, miten sitä pitäisi hyödyntää, tarkentaa Sataservice Group Oy:n toimitusjohtaja Thomas Luther.

Luther tuntee hyvin elintarvikealan kunnossapitotarpeet, sillä hän johtaa Suomen suurinta elintarvikealan kunnossapitoyritystä. Yli puolet yrityksen liikevaihdostaan tulee elintarvikealan kunnossapitotöistä.
Tulevaisuuden kunnossapidon avaintekijöitä ovat muun muassa tuotannon reaaliaikainen data, digitaalisten työkalujen hyödyntäminen, joustava resurssointi ja kustannustehokkuus. Kustannuksia saadaan alas, kun datan avulla voidaan ohjata kunnossapitoa oikea-aikaisena täsmälääkkeenä.

Ensin tarkka elinkaarianalyysi

Tuotantolinjojen modernisointi tarkoittaa kunnossapidon näkökulmasta ensin tarkkaa elinkaari-analyysia ja asiakkaan investointihalukkuuden tarkentamista.

‒ Halutaanko laitteen kestävän vielä kymmenen vuotta vai vuoden? Halutaanko kasvattaa tuottavuutta vai parantaa varaosien saantia, helpompaa huoltoa vai tiedonkeruun lisäämistä? Modernisointi parantaa laitteen huollettavuutta ja vähentää häiriöitä, Thomas Luther tiivistää.

Ennakoiva ja suunnitelmallinen huolto lähtee liikkeelle kokoamalla yrityksen senhetkisen tuotantoprosessin tarpeeseen sopiva suunnitelma ja laittamalla se käytäntöön.

‒ Tämä kehittyy tuotantolaitteiston elinkaaren mukaan ja on verrattavissa esimerkiksi autojen huoltamiseen: ajokilometreistä ja -tyylistä riippuen auto pitää huoltaa useimmin tai harvemmin.

Tuotantolaitoksessa saattaa olla todella kriittinen kone, jota kannattaa melkeinpä ”ylihuoltaa”, koska se on kokonaisuuden kannalta elintärkeä. Toisaalta voi olla vähemmän kriittisiä laitteita, joiden huoltoja voidaan harventaa, Luther kertoo.

Elintarviketehtaissa on saatu kunnossapidon hyvällä ajastuksella ja laitepäivityksillä nostettua selkeästi tuottavuutta, kun laitteiden elinkaari on pidentynyt. Sama koskee laitteen modernisointeja: usein tuotantomääriä on saatu kasvatettua modernisoinnin avulla. Myös laitteistojen puhdistuksella ja voitelulla voidaan tehostaa tuottavuutta.

‒ Kyse on käyttäjäkunnossapidosta eli siitä, että linjanhoitaja huoltaa itse konetta tietyin osin ja saa ohjeet, mitä toimenpiteitä hän voi tehdä itse. Samalla hän oppii kuuntelemaan ja havainnoimaan laitteistossa tapahtuvia muutoksia paremmin, Luther selventää.

Tiivis kumppanuus helpottaa työtä

Sataservicellä on eri puolilla Suomea kiinteitä yksiköitä asiakkaiden tiloissa ja aluehuoltoja, jotka tukevat yksiköitä teknologiaosaamisella ja lisäresursseilla. Kun Ingmanin tehdas siirtyi vuonna 2012 Unileverin omistukseen, alkoi yhteistyö Sataservicen ja Unileverin välillä. Kunnossapitäjän päätehtävänä on ollut turvata Unileverin koneiden ja laitteiden kestävyys ja pidentää laitteistojen elinkaarta. Sekä käynnissäpito- että huoltotyö on ennakoivaa ja suunnitelmallista, ja erilaisilla modernisoinneilla tuotantolinjoille on lisätty tehokkuutta ja käyttövarmuutta.

Viimeisen kahden vuoden aikana Unileverin tehtaan tuottavuus on noussut tehokkaamman aikatauluttamisen ja laitepäivitysten myötä viidenneksellä. Koneenkäyttäjät ovat saaneet lisäkoulutusta ja pystyvät reagoimaan aikaisempaa nopeammin erilaisiin tilanteisiin. Unileverilla on tehostettu tuottavuutta myös laitteiston puhdistamisella ja voitelulla. Tämän ansiosta laitevikoja on ollut huomattavasti vähemmän kuin aiemmin.

Sataservice Groupia kiinnostaa myös kunnossapitopalveluiden vienti.

‒ Tavoitteemme on lähteä ulkomaille asiakkaiden kanssa, eli kun Suomessa oleva asiakkaamme tarvitsee tukea ulkomailla. Se on oikea tapa lähteä vientiin, koska tunnemme jo toisemme ja yritystemme toimintatavat, Luther arvioi.