Konferenssi kokosi solumaatalouden osaajat Helsinkiin 

Helsingissä kesäkuussa järjestetty 1^st International Cellular Agriculture -konferenssi kokosi solumaatalousalan huippuosaajat jakamaan tietoa ja ideoimaan yhdessä. Tapahtuma oli yhdistelmä liiketoiminnan kehitystä ja tiedettä, ja ohjelma kattoi mikrobibiomassojen tuotantoprosessit, solulihan eli eläinsoluviljelyn lihan tuottamiseksi, kasvisoluviljelmät kuin tarkkuusfermentoinnin proteiinien, lipidien ja muiden ainesosien tuottamiseksi. Konferenssissa keskusteltiin myös kestävyysnäkökulmista, sääntelystä ja uuselintarvikelainsäädännöstä.  

Haasteena skaalaaminen 

Ensimmäisen päivän pääpuhujina olivat yhdysvaltalainen tieteellinen johtaja Tim Geistlinger Perfect Day -yrityksestä ja brittiläinen pääomasijoittaja Jim Mellon Agronomics-yrityksestä, jotka avasivat tuotannon skaalaamisen haasteita. 

Tarvittavan infrastruktuurin, fermentointitankkien ja esi- ja jälkikäsittelylaitteistojen rakentaminen on valtava työ, johon tarvitaan paljon pääomaa ja aikaa. Mellon arvioi, että maailmanlaajuinen fermentointikapasiteetti on nyt noin 41 miljoonaa litraa, ja vuoteen 2030 mennessä tarvittaisiin 10 miljardin litran bioreaktorikapasiteetti eläinproteiinin tuotantoon mikrobeilla. Tähän vaadittaisiin pääomaa noin 640 biljoonaa euroa. Summa ylittää monituhatkertaisesti esimerkiksi Suomen valtion budjetin.

Puhujat korostivat, että kansainvälistymisessä on huomioitava eri maiden vaihteleva lainsäädäntö. Alan eteenpäin viemiseksi Geistlinger korosti yhteistyön merkitystä, ja Perfect Day onkin panostanut toiminnassaan erilaisiin kumppanuusmalleihin. Jim Mellon kiitteli suomalaisten osaamista solumaataloudessa; Agronomics on myös sijoittanut suomalaisiin Solar Foodsiin ja Onego Bioon. 

EIT Food Accelerator Network (FAN) -ohjelmaan osallistuvat kymmenen yritystä pitivät lyhyet myyntipuheet, joissa ne kertoivat uusimpia tuulia alan liiketoiminnan kehityksestä proteiineista rasvoihin ja makuaineista lihaa jäljitteleviin sienipohjaisiin ratkaisuihin. Mukana EIT FAN -sessiossa olivat yritykset Mewery, Nutropy, Adamo Foods, Yeastime, Cultivated Biosciences, Cultimate Foods, Time-travelling Milkman, Econutri, Äio sekä Suomalainen Nordic Umami Company.  

Ensimmäisen päivän päätteeksi apulaisjohtaja Christel Andreassen Tuftsin yliopistosta (USA) kertoi hyönteisten soluviljelmistä ja professori Nesli Sözer VTT:ltä miten hiivasolujen flokkulaatiota voidaan hyödyntää lihankaltaisten rakenteiden muodostamisessa. 

Solutuotettua kahvia ja suklaata 

Toisena päivänä saatiin perusteellinen katsaus uusimpaan tutkimukseen solumaataloudesta. 

VTT:n johtava tutkija Kari Koivuranta kertoi kehitystyöstä, joka tähtää korvaamaan kaakaovoita, palmuöljyä ja eläinrasvoja mikrobeilla tuotetuilla lipideillä. Aarhusin yliopiston jatko-opiskelija Jing Che esitteli naudan maitoepiteelisoluilla tuotettuja proteiineja, ja tutkija Puneet Mishra Wageningenin yliopistosta kertoi fermentointiprosessin reaaliaikaisesta monitoroinnista. 

Apulaisprofessori Patrik Lennartsson Boråsin yliopistosta, tutkija Andreas Hammer Fraunhofer-instituutista sekä projektipäällikkö Elisabet Gudmundsdottir tutkimusinstituutti Matiksesta puhuivat sivuvirtojen hyödyntämisestä mikrobien ravintoaineina sekä ruuan- että rehuntuotannossa. Tutkija Maximilian Lackner Circe Biotechnologie -yrityksestä kertoi, miten aerobinen ja anaerobinen käyminen voidaan yhdistää proteiinin ja biopolymeerien tuotantoa varten. VTT:n erikoistutkija Natalia Rosa-Sibakov taas kertoi, miten mikrobibiomassojen proteiinien sulavuus ja paksusuolikäyminen voi vaihdella huomattavasti sekä eri mikrobeilla että prosessoinnin jälkeen. 

Mosa Meatin tutkimusjohtaha Mark Post kertoi solulihan kehityksestä, ja jatko-opiskelija Diana Marques Instituto Superior Técnicosta kertoi, miten uusilla syötävillä biomusteilla ja 3D-biotulostuksella voidaan tehdä solukalafileitä.  

Tiiminvetäjä Heiko Rischer VTT:ltä esitteli kasvisoluviljelyn esimerkkinä solutuotettua kahvia, ja dosentti Regine Eibl ZHAW-organisaatiosta kertoi bioreaktorityypin vaikutuksista aistinvaraiseen laatuun ja makuprofiiliin soluviljellyssä suklaassa. 

Helsingin yliopiston apulaisprofessori Hanna Tuomisto puhui solumaatalouden sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristövaikutuksista. Maisteriopiskelija Aino Heiskanen myös Helsingin yliopistosta kertoi solumaatalouden prosesseilla tuotettujen proteiinien kuluttajatutkimuksesta. 

Heiskasen gradutyön ohjaaja Niko Räty kommentoi, että kuluttajahyväksyntä on tasolla, joka riittää varmasti ensimmäisen vaiheen tuotannon kattamiseksi. Suurempi haaste lieneekin tuotannon mittakaavan kasvattaminen kuin kuluttajakysyntä. Tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund VTT:ltä kertoi, että teoreettisesti Suomen maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja hyödyntäen voisi tuottaa riittävästi mikrobiperäistä proteiinia kattamaan koko kansakunnan proteiinintarve.  

Säätely vie liian kauan 

Tutkimusvirkailija Estefanía Noriega Fernández kertoi EFSAn arviointiroolista solumaatalouspohjaisten elintarvikkeiden ja ainesosien integroimisessa EU:n elintarvikejärjestelmään. EFSA ei ole uuselintarvikeprosessissa päätöksentekijä ja lainsäätäjä, vaan siitä ovat vastuussa komissio ja jäsenvaltiot. 

EU:n tällä hetkellä valitettavan hitaasti toimiva uuselintarvikelainsäädäntö herätti konferenssissa kiivasta keskustelua. Siihen toivottiin lisäpanostusta komissiolta, mutta myös toimialan yhteistyötä prosessien jouduttamiseksi.  

Yleisesti koettiin, että EFSAn käsittelyajat uuselintarvikeprosessissa ovat kohtuuttoman pitkiä verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin, Singaporeen tai Israeliin. 

Lisätietoja: 1st International Cellular Agriculture conference | VTT News (vttresearch.com)