Vastuullisuus on nouseva trendi sijoitusalalla

Suomalaisten yhtiöiden toimintatapaan ja suomalaiseen kulttuuriin kuuluu vastuullisuus, vaikka siitä ei välttämättä mainita erikseen. Itsestä, ympäristöstä ja yhteisöstä kannetaan vastuuta, ja se on itsestään selvää myös yrityksille.

− Yhtiömme ovat hyviä yrityskansalaisia. Ne noudattavat lakeja ja muuta sääntelyä, pörssiyhtiöt myös hallinnointikoodia, joka lisää yhtiöiden johdon ja hallinnon läpinäkyvyyttä. Perusasiat ovat kunnossa, toteaa Helsingin pörssin eli Nasdaq Helsingin toimitusjohtaja Henrik Husman.

Viime vuosina vastuullisuuden merkitys on kuitenkin kasvanut. Muun muassa yritysten sidosryhmät ovat aktivoituneet ja vaativat yhtiöitä julkaisemaan muutakin kuin taloudellista ja hallinnollista tietoa toiminnastaan. Rahoittajilla ja sijoittajilla on yhä useammin omat vastuullisen sijoittamisen periaatteensa, ja ne vaativat yhtiöiltä tietoa, onko niiden toiminta näiden periaatteiden mukaista.

Joillakin aloilla, esimerkiksi metsäteollisuudessa, kansalaisjärjestöt ja -aktivistit pitävät tarkasti silmällä yhtiöiden ympäristöasioiden hoitoa. Työnhakijoista erityisesti nuoret odottavat yhtiöltä vastuullisuutta työpaikkaa pohtiessaan. Elintarvikeyrityksissä korostuu asiakkaiden ja kuluttajien rooli. Halutaan tietää esimerkiksi, mistä ruoka tulee, miten se on tuotettu ja onko sitä turvallista syödä.

Selvää on, että tulevaisuudessa menestyvät yritykset, jotka toimivat vastuullisesti ja pystyvät myös kertomaan siitä avoimesti ja luotettavasti. Yritysten on yhä tärkeämpää kertoa säännöllisesti vastuullisuudestaan pyrkiessään vastaamaan kaikkien sidosryhmien vaatimuksiin.

Yritysten olisi pystyttävä antamaan tarkkaa ja mitattua tietoa myös niin sanotuista ei-taloudellisista tekijöistä. Nämä tekijät jaetaan yleisesti kolmeen ryhmään: ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hallinnointitapaan (environment, social and governance). Sijoittajat puhuvat yleensä ESG-käytännöistä.

Pörssin opas vastuullisuusraportointiin

Husman kertoo, että pörssi on laatinut listayhtiöilleen vapaaehtoisen vastuullisuusraportoinnin oppaan, jota ESG-raportointia aloittavat yhtiöt voivat käyttää tukenaan. Pörssin tavoitteena on näin kehittää markkinoita entistä paremmin toimivammiksi.

− Uskomme, että vastuullisuus on tässä avainasemassa. Suurten yhtiöiden vastuullisuusraportointi on jo huippuluokkaa eivätkä ne kaipaa tukea, mutta monilla yhtiöillä on vielä paljon kehittämistä. Olemme todenneet, että sijoittajien ESG-vaatimukset ovat kasvussa, ja haluamme tukea pörssiyhtiöitä niihin vastaamisessa. Oppaassa olemme nostaneet esiin 33 kriteeriä, jotka jakautuvat melko tasaisesti ympäristön, sosiaalisen vastuun ja hallinnointitavan kesken. Noudatamme tässä YK:n alaisen pörssityöryhmän suosituksia, Husman selvittää.

Tutkiessaan erilaisia tapoja ymmärtää vastuullisuutta ja sen mittaamista YK:n työryhmä tuli siihen tulokseen, että sadoista erilaisista kriteereistä nämä 33 nousivat esille kerta toisensa jälkeen. Ne ovat maailman yleisimmät vastuullisuusmittarit, ja raportointia aloittavan yhtiön on turvallista aloittaa juuri niistä.

Husmanin mukaan ei ole kuitenkaan järkevää, että kaikki yhtiöt raportoivat mahdollisimman monista eri vastuullisuustekijöistä. Jokaisen yhtiön on ensin tehtävä analyysi siitä, mitkä sidosryhmät ja mitkä vastuullisuuden osa-alueet ovat niille tärkeimpiä ja mitä siltä odotetaan. Tätä sanotaan olennaisuusanalyysiksi (materiality analysis). Jos se jää tekemättä, vastuullisuusraportointi on pelkkä rutiini, joka ei tue yhtiön johtamista saati vastuullisuutta.

− Yhtiön tehtävänä on arvioida omista lähtökohdistaan, miten se kehittää käytäntöjään ja kuinka yksityiskohtaisesti se niistä kertoo. Paljon riippuu myös alasta ja yrityksen koosta. Joka tapauksessa kannattaa mieluummin keskittyä olennaisiin vastuullisuusasioihin ja raportoida niistä kunnolla kuin käsitellä pinnallisesti mahdollisimman monta kriteeriä. Yhdelle yhtiölle olennaista voi olla päästöjen vähentäminen, toiselle esimerkiksi toimitusketjun vastuullisuus tai tuotantoeläinten hyvinvointi ja kolmannelle nämä kaikki, Husman kertoo.

Sijoittajien omat taustat ja vaatimukset ovat erilaisia. Yhteistäkin löytyy. Jokainen sijoittaja pyrkii läpivalaisemaan yhtiön toiminnan niin, että sijoituspäätöstä tehdessään se voi luottaa yhtiön toimivan rehellisesti ja kantavan vastuunsa niin työntekijöille, alihankkijoille, asiakkaille kuin sijoittajillekin. Lisäksi sijoittajat haluavat varmistua, että yritys on kaikin puolin kunnossa ja sillä on kaikki edellytykset menestyä tulevaisuudessa. Tässä tarkastelussa taloudelliset tekijät, kuten tilinpäätös ja tase, ovat mukana yhtenä tärkeänä osa-alueena.

− Uskon, että todelliset vastuullisuusteot vaikuttavat sijoituspäätöksiin positiivisesti, etenkin pitkällä aikavälillä. Ja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa yhtiön maine saa äärimmäisen helposti kolhuja, jos sen arvellaan tehneen yleisen oikeustajun vastaisia asioita, Husman pohtii.

Sijoittajat odottavat läpinäkyvyyttä

Sijoittajat voidaan karkeasti jakaa kahteen pääryhmään: institutionaalisiin sijoittajiin ja piensijoittajiin. Edelliseen ryhmään kuuluvat esimerkiksi eläkeyhtiöt, rahastoyhtiöt ja pankit, jotka sijoittavat työkseen. Niiden vastuullisen sijoittamisen kriteerit tähtäävät lähinnä sijoitusten riskin pienentämiseen, tuoton lisäämiseen ja niiden pitkäaikaisuuden varmistamiseen.

Piensijoittajilla on omat kriteerinsä, mutta ne ovat pääosin samat kuin ammattisijoittajilla. Lisäksi on eettisiä sijoittajia, jotka omien arvojensa pohjalta sulkevat pois vältettäviä aloja. Elintarvikeketju alkaa olla yhä enemmän läpivalaistu. Sijoittajat odottavat, että jokainen ketjun osa on kunnossa alkutuotannosta ruokapöytään.

− Pörssinä emme arvioi yksittäisten yhtiöiden toimintaa, mutta alana elintarviketeollisuus ja -kauppa ovat vastuullisen ajattelun edelläkävijöitä ja voivat näyttää mallia muille. Suomesta ei löydy listautunutta elintarvikeyhtiötä, joka ei kertoisi vastuullisuudestaan. Ja hyvä näin, sillä elintarvikealan toimijat näkyvät ihmisten arjessa joka päivä, Husman sanoo.

Vastuullisuusraportointi vaikuttaa pörssikursseihin

Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että sijoittaminen vastuullisiin yhtiöihin vähentää sijoittajan riskejä. Viime aikoina on alkanut yhä enemmän korostua, että pienemmän riskin lisäksi tuotto on parempi. Vastuulliset yhtiöt ovat turvallisempia sijoituskohteita kuin yhtiöt, joissa vastuullisuuteen ei ole vielä panostettu.

− Pitää muistaa, että vastuullisuusraportointi on tyhjän päällä, jos itse liiketoiminta ei ole vastuullista, Husman huomauttaa.

Harvard Business Schoolin professori Robert Eccles kumppaneineen tarkasteli 20 vuoden ajanjaksolla 1992−2012 yhtiöiden vastuullisuutta¹. Yhtiöt jaettiin kahteen ryhmään ”korkean vastuullisuuden yhtiöt” ja ”matalan vastuullisuuden yhtiöt”. Korkean vastuullisuuden yhtiöt tekivät 4,8 prosenttia parempaa vuositulosta kuin viimeksi mainitut. Myös sijoittajat hyötyivät: Ensimmäisessä ryhmässä vuonna 1993 investoitu sijoittajan dollari olisi kasvanut vuoteen 2010 mennessä 22,60 dollariin, kun toisessa ryhmässä loppusumma olisi ollut vain 15,40 dollaria.

Oxfordin yliopiston professorin Gordon Clarkin johdolla vuonna 2015 julkaistussa metatutkimuksessa² taas todettiin, että 88 prosenttia tarkastelluista 200 tutkimuksesta osoitti kunnon vastuullisuuskäytäntöjen merkitsevän parempaa liiketoimintaa ja sitä kautta parempaa tulosta.

Lisätietoja:
http://business.nasdaq.com/esg-guide/

Viitteet:
¹Eccles R. ym. 2012. The Impact of a Corporate Culture of Sustainability on Corporate Behavior and Performance. Harvard Business School Working Paper.

²Clark G. ym. 2015. From the Stockholder to the Stakeholder: How Sustainability Can Drive Financial Outperformance. Arabesque Partners & University of Oxford.

Yritysjohtajille opetetaan moraalia roolimallien avulla

Yritys nimeltä 42 on syntynyt Ljubljanan yliopiston etiikan ja arvojen laitoksella. Vastaliikkeenä kansallismielisten ääriliikkeiden vahvistumiselle perustettiin vuonna 2012 ohjelma, jossa opetetaan peruskoululaisille moraalia ja arvoja kuvaamalla hyvää ja huonoa käytöstä roolimallien avulla.

Nyt 42 vie samaa toimintamallia yritysjohtajille ja jatkaa kasvatuksellisia toimenpiteitä kouluissa. Singaporessa asuva akateemisen maailman liikemies, luonnontieteisiin ja lääketieteeseen sijoittava professori Steven Myint johtaa 42:n kaupallistamista.

− Yritysjohtajien ohjelma on aloitettu tänä vuonna. Palaute antaa ymmärtää, että ohjelmasta on apua ja se on ajatuksia herättävä. Tutkimukset tukevat ajatusta liiketoiminnan kattavista arvoista. Yrityksen arvot näkyvät toiminnassa: yritykset ovat pitkäikäisempiä, työntekijöiden ja asiakkaiden sitoutuminen on parempi ja kannattavuus on korkeampi verrattuna yrityksiin, joilla ei ole toimintaa ohjaavia arvoja, Myint kertoo.

Toiminnan ideana on, että yritysten arvojen parantamisesta on suoraa etua niin yhteiskunnalle kuin organisaatiolle. Pitkän aikavälin etuja kestävästä toiminnasta on myös se, että arvot vaikuttavat sekä tulevaisuuden johtajiin että työläisiin. Samaan aikaan kehitetään joukkorahoituskampanjaa, jossa opettajien innovatiivisille ideoille kerätään toteuttamisrahaa.

− Arvojen kannalta katsottuna investointien pitäisi olla eettisiä ja kestäviä. Suomen kaltaisen taloudellisesti pienten resurssien maan kannattaisi omaksua arvoksi kumppanuus. Singaporen tulevaisuuden talouden valiokunta on rakentamassa maansa seuraavien 50 vuoden menestystä. Kiinnostavaa on, että he ovat ottaneet globaalin kumppanuuden tärkeimmäksi tukijalakseen, Myint pohtii.