Luomumarkkinan näkymät ovat varovaisen positiiviset
Luomupinta-ala kasvaa maailmanlaajuisesti, mutta myynnissä on haasteita. Suomalainen kaura kiinnostaa myös luomumarkkinoilla.
Luomualan suurin messutapahtuma BioFach Saksassa on näköalapaikka luomumarkkinan trendeihin, markkinatilanteeseen ja tulevaisuuden näkymiin. Tapahtumassa julkaistaan myös tilastotietoa koko maailman luomualan kehityksestä.
Vuoden 2022 luvut kertoivat luomutuotannon pinta-alan kasvusta globaalisti ja markkinan haasteista erityisesti Euroopassa. Luomupeltopinta-ala kasvoi voimakkaasti Australiassa ja Intiassa, mikä johti koko maailman luomupeltopinta-alan kasvuun. Vuonna 2022 luomun osuus maailman peltopinta-alasta oli kaksi prosenttia, kun vuotta aiemmin se oli vain 1,6 prosenttia.
Hehtaareita tuli vuodessa 20 miljoonaa lisää, ja tuottajien määrä nousi 4,5 miljoonaan. Luomupeltopinta-alan osuudella mitattuina maailman kärkeä ovat Liechtenstein (43 prosenttia), Itävalta (28 prosenttia) ja Viro (23 prosenttia). Suomikin oli maailman kärkikastia 15 prosentin osuudella.
Euroopan myynti laskusuunnassa
Euroopan luomumarkkinan arvo laski vuonna 2022, mutta Pohjois-Amerikassa ja Japanissa nähtiin reipasta kasvua. Suomessa on käytössä jo lukuja vuodelta 2023, ja olemme nähneet sekä luomupinta-alan että päivittäistavarakaupan luomuelintarvikemyynnin arvon laskun jatkuvan.
Messuilla kuultiin markkinakatsauksia Saksasta, Ranskasta, Italiasta ja Iso-Britanniasta. Monissa Euroopan maissa luomumyynnin arvo kääntyi viime vuonna nousuun, mutta myynnin volyymit laskivat hieman.
Luomumyynnin arvon kasvua selitti hintatason yleinen nousu. Myös luomumyynnissä on tapahtunut siirtymää edullisempiin tuotteisiin ja kaupan tuotemerkkeihin. Saksassa jopa 56 prosenttia luomumyynnin arvosta tehdään kaupan tuotemerkeillä, ja luomuruuan kuluttajahinnat nousivatkin suhteessa vähemmän kuin vastaavien tavanomaisten tuotteiden hinnat monissa tuotekategorioissa.
Katsaus viimeisimpiin luomutrendeihin
Messujärjestäjät olivat nostaneet tuotetrendeiksi neljä teemaa, vapaasti suomeksi käännettyinä Sienimania (Mushroom mania), Makeaa sielunruokaa (Sweet soulfood), Alkoholiton ilo (Clear-Headed Joy) ja Läpinäkyvyys (Transparency).
Sienituotteita oli esillä proteiinituotteina, mausteina ja terveystuotteina. Mielenkiintoinen ja hyvänmakuinen esimerkki oli itävaltalainen osterivinokastuote, joka sisälsi sienimassan lisäksi vain kananmunaa, riisiä, kasviöljyä, suolaa ja mausteita. Valmistajan mukaan lihaa korvaavan tuotteen ei tarvitse matkia lihan ulkonäköä, ja tuote muistuttikin rakenteeltaan tofua. Suutuntuma oli kuitenkin napakampi ja lihaisa.
Makea sielunruoka -trendi hellii makeita makuhermoja. Tarjolla oli luomujäätelöitä, jälkiruokia, patukoita ja kahvijuomia, runsaasti proteiinipatukoita ja kuivattuja hedelmiä ja pähkinöitä sisältäviä herkuttelutuotteita.
Juomista tarjolla oli alkoholittomia vaihtoehtoja kauniilla etiketeillä varustetuista limonadeista teepohjaisiin premium-kuohujuomiin.
Läpinäkyvyys-trendi näkyi erityisesti kotieläintuotteissa, joissa haluttiin erottua eläinten hyvinvointia korostamalla. Esimerkki tästä oli vasikoiden vierihoidon korostaminen. Luomukuluttajille eläinten hyvinvointi on nousemassa yhä tärkeämmäksi, ja siitä halutaan viestiä myös pakkauksissa.
Markkinoinnissa näkyi kaksi isoa läpileikkaavaa trendiä. Toista voisi kuvata kiertotalouteen perustuvana uudistavana luomutuotantona, jossa tavoitellaan ympäristön tilan parantamista ja kokonaisvaltaista ajattelutapaa. Toinen teema liittyi planeetan terveyteen osana ihmisten yksilöllistä terveyttä.
Kaura on luomuviennin valopilkku
Suomen messuosasto loi kuvaa puhtaasta ja villistä pohjoisesta luonnosta. Suomalaiset yritykset esittelivät luomukauratuotteita, luomuluonnontuotteita, aroniamehua, perunajauhoa ja pähkinäpohjaisia välipalatuotteita.
Kauratuotteita esittelivät Fazer, Raisio, Kinnusen Mylly ja Helsinki Mills. Moilas Oy oli luomukauraleivällään saksalaisen Moin-luomuleipomon kanssa yhteisellä näyttelyosastolla.
Luomukaura on suomalaisen luomuviennin kärkituote, ja Suomen koko myllytuoteviennin arvosta luomutuotteiden osuus on noin 30 prosenttia. Luomu on siis ruokaviennissämme kokoaan suurempi. Luomukauratuotteista monet ovat myös gluteenittomia, jolloin niissä yhdistyy kaksi lisäarvotekijää.
Uusista trendeistä sienimania voisi tarjota meille markkinoita, sillä siinä olisimme luontaisesti vahvoja. Suomi on kaiken lisäksi maailman ykkösmaa luomukeruualueiden pinta-alassa mitattuna.