Valmisruokien kansanterveydellinen merkitys iso

Valmisruoka on käsitteenä laaja eikä lainkaan yksiselitteinen. Suppean määritelmän mukaan valmisruokia ovat elintarviketeollisuuden valmistamat valmisateriat tai aterian osat, kuten pyörykät. Esimerkiksi säilykkeet ja pakasteet rajautuvat tämän määritelmän ulkopuolelle.

Laveamman määritelmän mukaan valmisruoka on helposti valmistettavien, nopeasti nautittavien ruokien yleisnimitys, joka huomioi ruuan jatkojalostamisen helppouden ja mukavuuden. Tällöin valmiiksi pilkottu, maustettu tai kypsennetty ruoka-aine lasketaan valmisruokien ryhmään.

Valmisruokia ovat sekä annospakatut että kaupan palvelutiskistä ostettavat valmisateriat (laatikot, keitot ja muut vastaavat ateriakokonaisuudet), ruokaisat salaatit, makkarat, pitsat, pasteijat ja piirakat sekä liha-, kala- ja kasvispohjaiset aterian osat kuten pihvit ja pyörykät sekä kasvis- ja perunapakasteet. Myös osa ravintoloista tarjoaa teollisuudessa valmistettua valmisruokaa.

Valmisruuilla on vankka rooli suomalaisessa ruokakulttuurissa. Valmisruuan käyttö on monelle osa arkista ruuanvalmistusta. Kuluttajatutkimuskeskuksen selvityksen mukaan suomalaiset ostivat vuonna 2016 valmisruokia hieman alle 50 kiloa henkilöä kohden vuodessa. Eniten niitä käyttivät yksin asuvat, 45 vuotta täyttäneet miehet. Huomioitavaa on, että kyseisessä tutkimuksessa kasvissuikaleet oli rajattu valmisruokien ulkopuolelle.

Saarioisten vuonna 2018 teettämän kyselytutkimuksen mukaan reilu kolmannes suomalaisista syö valmisruokia vähintään viikoittain ja yli 90 prosenttia ainakin silloin tällöin.

Valmisruokien käytön tutkiminen ja vertaileminen on hankalaa, koska valmisruuan määritelmä ei ole vakiintunut. Kuluttajat eivät tunnista valmisruuaksi kaikkia käyttämiään valmisruokia. Saarioisten vuonna 2013 teettämän kyselytutkimuksen mukaan kuluttajat eivät nimittäisi esimerkiksi pakastekasviksia tai makkaroita valmisruuiksi, vaikkakin noin 4,4 miljoonaa suomalaista käyttää vihannessekoituksia osana ruuanvalmistusta. Myös riisipiirakkaa on monen vaikea mieltää valmisruuaksi, vaikka se on suosittu valmisruoka.

Valmisruoka tärkeää myös joukkoruokailussa

Valmisruokia käytetään laajasti myös joukkoruokailussa, kuten lounasravintoloiden sekä koulujen, sairaaloiden, terveyskeskusten ja päiväkotien keittiöissä. Joukkoruokailu muodostaa suuren osan suomalaisten ruokailuista.

Vuonna 2018 jokainen suomalainen söi keskimäärin 130 kodin ulkopuolista ateriaa, joista julkiset ruokapalvelut tarjosivat noin puolet. Kattavaa tietoa ei ole saatavilla, kuinka suuren osuuden valmisruuat muodostavat joukkoruokailuaterioista. Se tiedetään, että valmisruuilla on merkittävä rooli joukkoruokailussa.

Teollisuuden toimijoilla on tarkkaa tietoa valmisruokien ravintoarvoista. Kuluttajien terveellisten valintojen tueksi olisi hyvä jakaa tätä tietoa myös ravintolassa tarjottavan valmisruuan yhteydessä. Ruokaketjun hankintojen läpinäkyvyyden voisi ulottaa myös ravintolassa tarjottavaan valmisruokaan.

Keinoja valmisruokien ravintoarvon parantamiseen

Valmisruokien kirjo ja niiden ravitsemuksellinen laatu on vaihtelevaa. Markkinoille on tullut valmisruokia, joiden ravitsemuksellisiin kriteereihin on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota: suolaa on vähennetty, rasvan laatua parannettu, kasvisten määrää lisätty ja punaista lihaa korvattu muilla, usein kasvipohjaisilla proteiineilla.

Markkinoilla on lukuisia Sydänmerkki-kriteerit täyttäviä valmisruokia, mutta valitettavasti monessa valmisruuassa on edelleen suosituksia korkeampi suolapitoisuus ja paljon kovaa rasvaa. Mausteiden ja yrttien sekä happamien makujen, kuten tomaatin ja sitruunan avulla voidaan lisätä ruuan maittavuutta ja vähentää suolan tarvetta. Rasvahappokoostumusta voidaan parantaa korvaamalla eläinperäiset rasvat kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla.

Valkoisen riisin ja pastan sijaan valmisaterioissa on hyvä suosia täysjyväisiä vaihtoehtoja, jotta tuotteiden kuitutaso saadaan ravitsemussuositusten mukaiseksi. Patongit, wrapit, piirakat ja vastaavat tuotteet tulisi valmistaa täysjyväjauhoista. Myös puurot ovat kasvava valmisruokatuoteryhmä. Niissäkin tulisi suosia kuitupitoisia viljoja ja leseitä. Kasvisten runsas käyttö parantaa tuotteiden ravitsemuksellista laatua ja lisää samalla niiden kuitumäärää.

Kasvisten osuus voi jäädä liian pieneksi

Ruuan heikko ravitsemuksellinen laatu voi altistaa paino-ongelmille tai suojaravintoaineiden puutteelliseen saantiin. Jos ruokavalio koostuu yksinomaan valmisruuasta, kasvisten osuus jää usein niukaksi, energianvajetta kuitataan napostelulla pitkin päivää, ja vitamiinien saannissa voi olla puutteita.

Kuluttajan on mahdollista syödä terveellisesti myös valmisruokia käyttämällä, varsinkin jos ateriakokonaisuutta täydentää kasvisten avulla. Valmisruoka voi turvata joidenkin kuluttajien riittävän ravinnonsaantia, jos omat ruuanlaittotaidot tai -mahdollisuudet ovat puutteelliset. Silloin valmisruoka voi olla ainoa vaihtoehto päivän lämpimäksi ateriaksi. Valmisruuat voivat myös houkutella kokeilemaan sellaisia tuotteita, jotka muutoin jäisivät syömättä, kuten vegaaninen ruoka.

Elintarvikealan toimijoiden on hyvä tunnistaa vastuunsa suomalaisten kansanterveyden vaikuttajina. Suuri osa koulujen ja päiväkotien tarjoamasta on valmisruokaa, mikä antaa elintarvikealan toimijoille merkittävän roolin lasten ja nuorten ravitsemuksessa. Koululaisen pitää saada kolmasosa tarvitsemastaan ravinnosta koululounaalta.

****************************

Parempaa terveyttä kuluttajille yritysten ravitsemussitoumuksilla

Moni elintarvikealan toimija on allekirjoittanut ravitsemussitoumuksen, jonka tavoitteena on kannustaa alan toimijoita parantamaan ruokavalion ravitsemuslaatua ja edistämään ravitsemusvastuullisia toimintatapoja. Ravitsemussitoumuksen sisällöt kumpuavat kansallisista ravitsemussuosituksista esitettyihin muutostavoitteisiin, esimerkiksi suolan tai sokerin käytön vähentämiseen tai rasvan laadun parantamiseen. Sitoumuksen tavoitteena on parantaa suomalaisten terveyttä ravitsemuksen keinoin.

Monet valmisruokavalmistajat ovat tehneet ravitsemussitoumuksen ja sitoutuneet vähentämään etenkin suolan määrää ja lisäämään kasvisten käyttöä. Myös pienemmät pakkauskoot ja Sydänmerkki-tuotteiden valikoiman laajentaminen on mainittu tehtyjen sitoumusten listalla. Jo tehtyjä sitoumuksia voi tarkastella sitoumus2050.fi -sivustolla.