Euroopan ravitsemusmerkintä törmää ruokakulttuuri- ja valikoimaeroihin

Euroopassa tavoitellaan yhtenäisiä elintarvikkeiden terveellisyyttä kuvaavia ravitsemusmerkintöjä pakkauksissa eli FOPeja (front-of-package-label).Ravitsemusasiantuntija Anna Kara Sydänliitosta arvioi, että erilaiset ruokakulttuurit ja ravintoaineiden saantilähteet vaikeuttavat tuotteiden ravitsemuksellista vertailua, vaikka terveyshaasteet ovat samoja ympäri Eurooppaa.

– Ensin pitäisi päättää EU:n sisäisistä ravitsemusprofiileista, jotta voisi luoda perustan yhteiselle merkkijärjestelmälle. Jos ravitsemusprofiileja ei pystytä luomaan, yhteistä merkkijärjestelmääkin on hankala saada aikaiseksi, Kara kiteyttää.

Ranskassa kehitetty Nutri-Score on viisiluokkainen (A-E) järjestelmä, joka rakentuu muutaman algoritmin varaan. Suomen ravitsemushaasteina ovat liika suolan, kovan rasva ja sokerin saanti sekä vähäinen pehmeän rasvan ja kuidun saanti. Pakkausmerkinnän pitäisi osoittaa helposti, millaisia elintarvikkeet ovat suhteessa näihin ravitsemustekijöihin.

– Eri tuoteryhmissä erilaiset ravitsemustekijät ovat merkityksellisiä. Toisissa se on rasvan laatu ja määrä, toisissa vaikkapa sokeri. Nyt samaa algoritmia yritetään sovittaa moneen eri tuoteryhmään, Kara sanoo.

Nutri-Score ei erottele leipä-, maito- ja rasvatuoteryhmän sisällä terveellisempiä valintoja, kuten vähäsuolaista leipää voimakassuolaisesta tai erilaisia levitteitä toisistaan. Se myös arvottaa tuoteryhmien välillä asioita erikoisesti. Esimerkiksi kaakaojauhe voi saada toiseksi parhaimman eli B-luokan ja rypsiöljy C-luokan. Se hankaloittaa myös tuotekehitystä.

– Koska algoritmi on kokonaisuus, on vaikea tietää, miten kehittää tuotetta saadakseen paremman luokan. Toisaalta parempi luokka saatetaan ansaita muuttamalla jotakin ravitsemuksellisesti epärelevanttia asiaa kuten proteiinin määrää. Esimerkiksi levitteissä voi olla enemmän suolaa, jos rasvan määrää vähennetään. Suomalaisten ravitsemussuositusten ja terveyshaasteiden näkökulmasta suunta on huolestuttava, Kara toteaa.

Tuoteryhmien määrää pitäisi lisätä, jotta Nutri-Score toimisi Suomessa tarkoituksenmukaisesti. Tällöin voitaisiin keskittyä kussakin tuoteryhmässä ravitsemuksellisesti merkityksellisiin asioihin.

Karan mukaan tuoteryhmiä pitää olla vähintään tasoilla viljavalmisteet, maitotuotteet, liha ja muut proteiinilähteet, rasvan lähteet, kalat ja muut meren elävät sekä kasvikset, marjat, hedelmät, linssit, pavut ja siemenet.

– Asia vaatisi perusteellista kehitystyötä ja perehtymistä kuhunkin tuoteryhmään sopivasta algoritmista. Esimerkiksi Sydänmerkissä on 50 tuoteryhmää, Kara kertoo.

Vertailun pitää pohjautua viimeisimpään tutkimustietoon ja ravitsemussuosituksiin.

– Suomessa tiedämme väestötutkimusten kautta aika hyvin, miten suomalaiset syövät ja mistä tuotteesta he saavat mitäkin ravintoainetta. Tältä pohjalta pystymme luomaan tuoteryhmäkohtaisia tavoitteita ja erottelemaan tuotteita terveyteen vaikuttavilla parametreilla.