Ruokahuolto toimii hyvällä yhteistyöllä

Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja ja Elintarviketeollisuuspoolin puheenjohtaja Pia Pohja vakuuttaa, että ruokahuolto toimii edelleen hyvin.

Koronaviruskriisin vaikutukset elintarvikealalla ja -teollisuudessa ovat kuitenkin kahtiajakoiset. Ruokakaupoille ruokaa ja juomaa valmistavat yritykset toimivat vaihtuvan kysynnän olosuhteissa lähes normaalisti, mutta ammattikeittiöalan kysyntä on romahtanut.

Atria Suomen vastuullisuusjohtaja Merja Leino vakuuttaa, että suomalaisilla riittää syötävää.

− Aluksi kuluttajat hamstrasivat varmuuden vuoksi kaikkea. Nyt perheiden ollessa kotona eniten ostetaan helppoon ruuanlaittoon liittyviä tuotteita, kuten jauhelihaa ja broilerisuikaleita, Leino kertoo.

Eniten kysyttyjä tuotteita on valmistettu aika ajoin jopa kolmessa vuorossa, mutta sittemmin kysyntä on hieman tasaantunut.

− Tilanne Atrialla on rauhallinen, eikä raaka-aineen saannissa ole ongelmia. Teemme päivä kerrallaan tarpeellisen määrän tuotteita, Merja Leino tiivistää tilanteen.

Vähittäiskauppatuotteita tehdään nyt aikaisempaa enemmän ja ammattikeittiötuotteita vähemmän, koska hotellit ja ravintolat ovat sulkeneet toimipaikkojaan tai tarjoavat vain noutoruokaa.

− Muutos food service -tuotteiden menekissä on suuri. Jakelu Atrialla toimii hyvin kaikkiin toimituspisteisiin, Leino tarkentaa.

Koronaviruspandemia on vaikuttanut työskentelytapoihin erityisesti terveydenhuollossa ja elintarvikealalla.

− Toimihenkilöt siirtyivät etätöihin varhaisessa vaiheessa. Tuotannossa esimerkiksi käsienpesu- ja desinfiointipisteitä on lisätty, työkierrot lähes lopetettu ja lähikontaktit minimoitu, Leino kertoo.

Atrialla on valmiit suunnitelmat, miten tuotannossa menetellään, jos henkilökunta vähenee sairastumisten tai karanteenien vuoksi. Tämä näkyy muun muassa supistuvana tuotevalikoimana.

− Suunnitelmissa on määritelty, mitä tuotteita tehdään, jos työvoiman saanti vaikeutuu. Näistä on keskusteltu ja keskustellaan tiiviisti asiakkaidemme kanssa, Leino sanoo.

Henkilökunnan terveys on tärkeintä

Kauppa- ja jakelupoolin puheenjohtaja, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto kertoo, että tilanne on kaksijakoinen.

− Vähittäiskaupassa kysyntä on kasvanut kovasti, mutta food service -tukkukauppiaiden tilanne on päinvastainen: myynti on lähes kadonnut, Luoto tiivistää.

Hän kiittää elintarvikeketjun hyvää yhteistyötä. Kaupan ja elintarvikevalmistajien hyvät suhteet ovat auttaneet toimimaan joustavasti kriisiaikana.

− Siitäkin on hyötyä, että järjestö- ja huoltovarmuustasolla on harjoiteltu yhdessä, miten häiriötilanteissa toimitaan. Ei tässä ole lähdetty nollasta liikkeelle, Luoto huomauttaa.

Ruuan jakelu on toiminut koroviruskriisin aikana hyvin osin siksi, että varautumistoimenpiteitä on tehty jo etukäteen.

− Työvuoroja on jaksotettu niin, että yhden työntekijän sairastuminen ei pudota koko vuoroa pois töistä. Elintarvikeketjussa on tärkeintä, että henkilökunta pysyy terveenä ja työvoimaa on tarpeeksi.

Luoto painottaa, että ruoka ei Suomesta lopu ja sitä riittää kaikille. Kansalaiset ovat totelleet viranomaisten hygieniaohjeita kauppakäynneillä, ja kriisin alkuvaiheen hamstraaminen on tasaantunut.

− Suomalaiset hoitavat ruokaostoksensa nyt suunnitelmallisemmin ja pitkäjänteisemmin. Kaupassa käydään harvemmin, mutta ostetaan enemmän kerralla. Hygieniaohjeita noudatetaan kauppareissuilla, ja ruokaostokset tehdään usein yksin, Luoto kertoo.

Myös ruuan verkkokauppa on kasvanut valtavasti muutamassa viikossa, vaikka tarjonta ei ole tahtonut pysyä kysynnän tahdissa. Verkkokaupassa tuotteet pitää keräillä ja kuljettaa asiakkaille noutopisteeseen tai kotiin.

Ruuan verkkokaupan osuus on ollut toistaiseksi hyvin pieni, vain puoli prosenttia myynnistä. Luoto ei uskalla povata, mitä se on koronakriisin jälkeen, mutta erilaiset verkkokauppamallit kasvattavat varmasti suosiotaan. Toisaalta ihmiset saattavat kaivata toistensa pariin poikkeusolojen jälkeen.

Pyörät pyörivät ympäri vuorokauden

Elintarvikealan kuljetusyrittäjät ry:n noin 300 jäsentä ovat suurimmalta osaltaan 1−2 auton yrittäjiä, jotka hoitavat myös erityisosaamista vaativia kuljetuksia, kuten maidonkeräilyä ja eläinkuljetuksia.

− Maidonkeräilyssä otetaan myös näytteitä, ja rehu- ja eläinkuljetuksissa tarvitaan omaa erikoisosaamista, jota on vaikea korvata. Pyörät ovat kuitenkin pyörineet ympäri vuorokauden, toimitusjohtaja Seppo Tolonen kertoo.

Koronakriisi on tarkentanut kuljettajien työskentelytapoja. Autot puhdistetaan kuljettajien vaihtuessa, ja terminaaleissa kuljettajien liikkumista on rajattu.

Valtakunnan suljetuilla rajoilla rahtiliikenne ei ole merkittävästi hidastunut alkukankeuksien jälkeen. Uudenmaan saarto muusta Suomesta aiheutti maaliskuun lopussa kitkaa, kun kuorma- ja jakeluautot joutuivat jonottamaan henkilöautojen seassa ja kuljettajilta tarkastettiin rahtikirjoja.

− Tilanne oli pahin kolmostiellä. Onneksi asia korjaantui nopeasti, kun oltiin yhteydessä ministereihin ja poliisijohtoon. Raskaalle liikenteelle saatiin oma kaista ohi sulun; kuljetusten aikataulut ovat tiukkoja, Tolonen tarkentaa.

Hän sanoo, että kuljetusalan pienyrittäjillä on venymiskykyä ja yhteistyötahtoa, mutta pääkaupunkiseudun vessapaperiajoihin olisi tarvittu lisää autoja kriisin alkuvaiheessa. Kuljetusyrittäjiä tarvitaan myös jakamaan ruokakaupan ruokakasseja koteihin.

− Tämäkin on onnistunut, ja myös viranomaiset helpottivat tilapäisesti tilannetta. Nyt ei ole tarvinnut tehdä ennakkoilmoitusta viranomaisille elintarvikekuljetusten aloittamisesta, Tolonen kertoo ja lisää.

− Kaikki taitavat nyt ymmärtää, että kotimaisesta elintarviketuotannosta täytyy pitää huolta.

Tuleva satokausi tärkeä huoltovarmuudelle

Alkutuotannon suurimmat huolenaiheet ovat työvoimapula, heikkenevä talous- ja rahoitustilanne sekä suojavarusteiden, torjunta-aineiden ja varaosien saanti. Tämä selvisi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK), Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbundin (SLC), Kauppapuutarhaliiton, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin Liiton sekä Suomen Kalankasvattajaliiton yhteisessä tilannekuvakyselyssä maaliskuun lopussa.

Kyselyn mukaan neljäsosa yrityksistä on varautunut tuotantopanosten saatavuusongelmiin lisäämällä varastoja, kuten polttoainetta, lannoitteita, kemikaaleja ja siemeniä. Alle neljäsosa yrityksistä on onnistunut selvittämään varahenkilön siltä varalta, että yrittäjä sairastuu tai joutuu karanteeniin.

MTK:n kehitysjohtaja Markus Lassheikki kertoo, että töitäsuomesta.fi -palveluun on palkattu lisää työvoimaneuvojia auttamaan työtä tarjoavia ja sitä etsiviä. Paikallisesti yksi keino saada tuuraaja ovat apuringit, joista voi hälyttää apua ryhmäviestillä. Näitä rinkejä on ainakin Salon seudulla ja Pohjanmaalla.

Lassheikki perää teollisuusyrityksiä ilmoittamaan hyvissä ajoin omat raaka-ainetarpeensa. Esimerkiksi valkuaisomavaraisuutta voidaan nyt nostaa ja korvata tuontisoijaa ja ulkomaista rypsi- ja rapsirouhetta kotimaisilla raaka-aineilla.

− Nyt on tarkka paikka, mitä tulevalla satokaudella kasvatetaan pelloilla. Rehuteollisuudelta kaivataan nopeaa signaalia, mitä siellä tarvitaan, Lassheikki painottaa.