
Opiskelijoiden visio: Kotimaista, vastuullista, elämyksellistä ruokaa
Xamkin Kehittyvä elintarviketekniikka -ohjelman opiskelijat näkevät ruuan tulevaisuuden positiivisin silmin.
Elintarvikeala on voimakkaassa murroksessa, painetta tuovat kustannusten kasvu ja tarve tuottaa ruokaa ekologisesti. Kriisinkestävyyskin pitäisi varmistaa. Tässä tilanteessa Xamkin kehittyvän elintarviketekniikan insinööriopiskelijat pukivat ylleen ennustajan viitan ja pohtivat, millaista ruokaa kymmenen vuoden päästä tuotetaan ja miten sitä myydään.
Opiskelijoiden ennusteissa näkyi enemmän ratkottuja haasteita kuin selätettäviä ongelmia. Ruuantuotannossa nähdään vastuullisuuden ja kestävän kehityksen olevan vahvasti läsnä. Kotimaisen ruuan tarjonnan uskotaan nousevan entisestään, koska uhkakuvat maailmalta ohjaavat toimimaan huoltovarmuuden varmistamiseksi.
Kasvipohjaisten tuotteiden kulutuksen uskotaan yleistyvän, mutta ihmiset hakevat edelleen ruuasta tuttuutta, joka luo turvallisuuden ja pysyvyyden tunnetta. Näin ollen valikoima ei mullistu täysin emmekä esimerkiksi käytä juurikaan hyönteisistä peräisin olevia elintarvikkeita.
Uusia kasviperäisiä tuotteita on tullut markkinoille runsain mitoin, eikä niiden nimissä ja pakkauksissa enää painoteta vegaanisuutta. Ruoka on ruokaa ilman sen kummempaa leimaamista raaka-aineiden perustella, ja hybridituotteita on tarjolla suuri määrä.
Opiskelijat uskovat lihatuotteiden olevan tulevaisuudessa enemmän luksusvalintoja ja arkipöydässä niitä nähdään harvemmin jo hinnan nousun takia. Samoin on käynyt suklaalle ja kahville. Uudet innovaatiot korvaavista raaka-aineista auttavat suklaan himoon ja kahvihampaan kolotukseen.
Muidenkin herkkujen uskotaan kokevan muutoksia. Niiden ravintosisältö tulee olemaan laadukkaampaa, koska kuluttajat panostavat terveelliseen ruokavalioon ja myös lainsäädäntö vaatii tätä. Funktionaalisien elintarvikkeiden määrä on lisääntynyt myös ja suolistobakteereista pidetään parempaa huolta ravinnon avulla.
Sovellus auttaa kaupassa
Tulevaisuuden kaupoissa on opiskelijoiden arvion mukaan nykyistäkin suurempi valikoima valmisruokia, mutta eines-sanan negatiivinen sävy ei vaivaa tuotteiden imagoa. Tämä johtuu siitä, että kotitaloudet valmistavat nykyistä vähemmän ruokaa itse.
Tuotteet pakataan biohajoaviin pakkauksiin ja enenevässä määrin pantillisiin, uudelleenkäytettäviin pakkauksiin.
Ruokakaupassa käyntiin uskotaan tulevan voimakkaasti mukaan älytoiminnot jopa niin, ettei asiakkaan tarvitse itse miettiä edes puutteitaan: jää- ja ruokakaappi kertovat tarpeet kaupalle applikaatiolla, ja robotit keräävät tuotteet asiakkaalle ilman kaupan käytävillä kiertelyä.
Samoin applikaatioiden avulla asiakas voi tehdä oman profiilin, joka ohjaa ostosvalintoja ottamalla huomioon vaikkapa tuotteen rasvahappokoostumuksen tai puhtaan sokerin määrän. Tämä tuo myös ruuantuottajille tarpeita olla läpinäkyviä, koska asiakkaan on helpompi tietää tuotteen sisältö, ja ravintosisältö vaikuttaa vahvasti ostopäätökseen.
Jos ruokakauppaan mennään, se on ajanvietettä ja kokemuksien hakemista maistatuksineen ja resepti-ideoineen. Elintarvikealan on otettava tämä huomioon tuotekehityksessä ja -valikoimassaan sekä pakkauksissa, koska nettiostokset ja hyllytavarat tarvitsevat omat konseptinsa.
Ajatuksiaan jakoivat sähköpostikyselyssä Xamkin Kehittyvä elintarviketekniikka -ohjelman 1. – 3. vuosikurssien opiskelijat.
Suosittelemme artikkelia

Tutkimus paljastaa kuka ostaa kotimaista ruokaa – nuoret miehet yllättävät ostoaikeillaan

Suomalaista ruokaa vai suomalaisten ruokaa?

Elintarvikealan teekkareita Turusta ja Kouvolasta

Ota kantaa ruuantuotannon pitkän aikavälin strategian visioon

Ruoan kotimaisuudesta ei tingitä tiukkoinakaan aikoina – ostoskoriin kirivät nyt kotimaiset oma merkki -tuotteet
