Olutta omasta labrasta ja tuotekehitystä yritysyhteistyönä

Tuotekehittäjistä on elintarvikealalla kova kysyntä. Käytännönläheiset tuotekehityskurssit ohjaavat opiskelijoita yritysyhteistyöhön ja myös yhteistyöhön muiden alojen opiskelijoiden kanssa.

Turussa ammattikorkeakoulun kampuksella valmistuu olutta myyntiin. Lehtori Eija Kulju kertoo, että Turun ammattikorkeakoululla on ollut panimotoiminnan luvat opetus- ja tutkimuskäyttöön 1990-luvulta alkaen.

Myyntilupien haku tuli ajankohtaiseksi muutama vuosi sitten, kun oppilaitoksen Capstone-innovaatioprojektissa asetettiin yhden ryhmän tavoitteeksi selvittää, miten oman panimon tuotteille saadaan myyntilupa.

Lupa Kupittaa Campus Brewerylle saatiin syksyllä 2019, mutta ensimmäisen tuotteen kehittivät vasta seuraavan vuosikurssin opiskelijat samassa innovaatioprojektissa. Panimo valmistaa nyt kolmea olutta: belgialaisen pale alen tyyppinen Study Buddy, IPA-olut Hope ja perinteinen saksalainen tumma pintahiivaolut Crampus of the Campus.

Pian valmistuva elintarvikeinsinööri Mira Vähäsalo, jolla on taustallaan graafisen alan opintoja, suunnitteli tuotteiden etiketit. Hän toimii nyt Kupittaa Campus Breweryn panimomestarina ja tutkii lopputyössään matala-alkoholisten oluiden valmistusta.

– ­Oluessa on paljon hyviä yhdisteitä, mutta alkoholin vuoksi oluesta ei voi puhua terveystuotteena, panimoalasta kiinnostunut Vähäsalo sanoo.

Leipomohävikki raaka-aineena

Eija Kulju sanoo, että opiskelijoiden innovatiivisuutta ja valveutuneisuutta hyödynnetään mielellään projekteissa. Tänä keväänä kampuspanimossa on esimerkiksi valmistettu olutta leipomon hävikkituotteista. Yritysyhteistyönä voidaan toteuttaa vaikkapa 25 litran koe-eriä erilaisista raaka-aineista.

– Teemme jonkin verran sopimusvalmistusta, ja niissä 200 litran erä voi olla asiakastarpeeseen aivan riittävä.

Opinnoissa tehdään yhteistyötä naapurioppilaitosten Turun yliopiston ja Åbo Akademin kanssa. Tuotteiden analyysit tehdään pääasiassa yliopistolla, ja oluen valmistuksessa tärkeä painetankki on lainassa Åbo Akademista. Prosessin kehittäminen on Kuljun mukaan ”ikuisuusongelma”; oma tölkityslinjasto saatiin viime vuonna.

Tuotteita voi ostaa kampuksen ravintolasta ja kampuskaupasta. Niitä on kyselty myyntiin myös läheiseen marketiin, mutta Kuljun mukaan markkinoiden valloitus ei ole pääasia.

– Tuotteen tekeminen myyntiin pitää vaatimustasoa korkealla ja opettaa prosessin kokonaishallintaa. Tuotteen hyvä laatu, tasalaatuisuus ja turvallisuus korostuvat, Kulju sanoo.

Eri alat yhteistyössä

Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) käynnistettiin viime syksynä uudistettu Ruokatrendit ja elintarviketuotekehitys -opintojakso. Se koostuu elintarvikevalmistukseen ja tuotekehitykseen liittyvistä ruoka-alan yrityksien toimeksiannoista, kertoo lehtori Susanna Peltonen HAMKista.

Opintojakson RuoDe-malli mukailee Design Based Education -oppimismallia. RuoDe on lyhenne sanoista ruoka ja Design Factory. HAMKissa toimiva HAMK Design Factory mahdollistaa koko ruoka-alan arvoketjuun liittyvää monialaista opiskelijayhteistyötä alan yritysten kanssa.

– Opiskelijat määrittelevät yhdessä yrityksen kanssa tavoitteet, pitävät yrityksen kanssa palavereja ja tekevät toimeksiannon mukaisesti esimerkiksi reseptiikan kehitystä, analyyseja tai kuluttajatutkimuksia, Peltonen kertoo.

RuoDe-malli on luotu Hämeen liiton rahoittamassa Yhteistyöllä ja koordinaatiolla kestävän ruokajärjestelmän edelläkävijä maakunnaksi (RuokaKoordinaatti) -projektissa. RuoDe-malli on hyvä esimerkki eri alojen yhteistyöstä oppilaitoksen sisällä. RuoDe-mallilla tehtävässä opintojaksossa on mukana HAMKin bio- ja elintarviketekniikan insinööri (AMK) opiskelijoiden lisäksi muun muassa HAMKin liiketalouden tradenomiopiskelijoita. Yhteistyö vastaa työelämän tilanteita, joissa eri osaajien vahvuudet täydentävät toisiaan.

Aina opiskelijat eivät innovoi uutta tuotetta, vaan yritystoimeksianto voi liittyä esimerkiksi aistittavien ominaisuuksien parantamiseen reseptiikalla. Liiketalouden osalta keskiössä ovat tuotteen brändäämiseen, kannattavuuslaskelmiin tai palveluliiketoiminnan kehittämiseen liittyvät asiat.

Malli mahdollistaa myös opiskelijoiden omien innovaatioiden kehittämisen. Yhdessä projektissa opiskelijat kehittivät tuotteen ennen paistamista ruokaan lisättävästä maustekastikkeesta.

– Tuoteidea testattiin kuluttajatutkimuksessa mieltymysmittauksena. Tutkimuksen mukaan tuotteella voisi olla markkinoilla menekkiä, Peltonen kuvailee.

Hämeenlinnaan on tulossa biotuotetehdas, joka on kiinnostava elintarvikkeiden bioreaktorituotannon kannalta. HAMKin tutkimusjohtaja Annukka Pakarinen sanoo, että yhteistyötä tehtaan rakennuttavan Synbio Powerlabs Oy:n kanssa on hahmoteltu.

– Olemme kasvattamassa tutkimusosaamistamme, koulutustarjontaa sekä infrastruktuuria edistääksemme bioteknologia-alan kehittymistä Suomessa. Ruokaketju on yksi sovelluskohteista, jossa tahdomme olla mukana ja tuoda vahvan elintarvikeprosessiosaamisemme kehitystyön käyttöön, Pakarinen kertoo.

Kestävä kehitys kiinnostaa

Metropolia-ammattikorkeakoulussa bio- ja elintarviketekniikan opiskelijat tekevät yritysyhteistöitä sekä tuotekehityskurssilla että sitä seuraavalla innovaatiokurssilla ja erilaisissa hankkeissa, kertoo lehtori Pia Laine.

Yritystoimeksiannot ovat usein tuotekehitysprojektien osioita, esimerkiksi johonkin raaka-aineeseen tai reseptiikkaan liittyviä. Kestävän kehityksen aiheet kuten sivuvirtojen hyödyntäminen tai uusien vaihtoehtoisten raaka-aineiden testaaminen ovat pinnalla. Vuoden vaihteessa alkaneessa Urban & Local -hankkeessa kehitetään yritysten ja ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa kestäviä ratkaisuja elintarvikealalle.

Vaikka tuotekehityshankkeet ovat yritystarpeesta lähtöisin, Laineen mukaan opiskelijoille annetaan aikaa yrittää ja erehtyäkin; opiskelijat ovat vasta oppimassa ammattilaisiksi. Yritysyhteistyössä tärkeä oppi on, että tuotekehitystyössä huomioidaan asiakkaan antamat reunaehdot. Yrityksille yhteistyö tuottaa paitsi tietoa ja tuoreita ajatuksia, myös näkökulmia tulevaan työvoimapotentiaaliin.

Tuotekehitystä opettava lehtori Matti-Pekka Pasto Seinäjoen ammattikorkeakoulusta (SeAMK) sanoo, että tavoite on, että tuotekehityskursseilla on aina yrityskumppani.

– Tänä keväänä mukana oli kaksi yritystä. Yrityksiltä saimme case-esittelyt sekä kommentit ja palautteet töistä. Toiseen yritykseen opiskelijaryhmät pääsivät vierailulle, ja yrityksen edustaja kävi kouluttamassa tuotekehityslaboratoriossamme FoodLab-tilassa.

Restonomikoulutuksen lehtori Sanna Luoto Tampereen ammattikorkeakoulusta (TAMK) kertoo, että koulutukseen kuuluu ensi syksystä alkaen valinnainen Eating Design -opintosuunta.

– Siinä keskitytään erityisesti kestävän ruokajärjestelmän osaamisiin ravitsemisalan näkökulmasta. Kyseessä on useimmiten ravintolan ja ruokapalvelun ruokatuotteen kehittäminen, mutta teemme tuotekehitystä myös elintarvikealan toimijoiden kanssa, Luoto kertoo.

TAMKin restonomiopiskelijoiden osuuskunta PIPA Company tarjoaa catering-palveluita, ja sillä on tilausravintola kampuksella.