Maailman puhtaimpien juomien maa

Suomalainen talousvesi on tutkitusti maailman laadukkain (UN Kyoto water forum), ja Suomen vesivarat yksi suurimmista. Monessa maassa puhdasta vettä on vähän, ja monessa suurkaupungissa vesijohdot ovat niin huonossa kunnossa, ettei puhdasta hanavettä ole saatavilla.

Hiilihapolla, sokerilla, mehulla tai makuaineilla maustettu vesi ovat suurimmaksi osaksi vettä, ja näiden juomien globaali kauppa valtavaa. Suomen voisi olettaa olevan vahvoilla maailman juomabisneksessä, mutta näin ei ole. Suomeen tuodaan alkoholittomia juomia noin viisi kertaa enemmän kuin täältä viedään. Jos suomalaisten lempijuomat, kahvin ja oluen, laskee mukaan, Suomen juomakauppatase on huolestuttavan negatiivinen.

Bonnen lähdevesi on myynnissä Hongkongissa. YK:n raportin mukaan maailman paras juomavesi löytyy Suomesta, jonka jälkeen muu kärkiviisikko on Kanada, Uusi-Seelanti, Iso-Britannia ja Japani. Kuvat: Ari Virtanen

Victor Hartwall perusti vuonna 1836 Pohjoismaiden ensimmäisen ”terveysvesiyrityksen”: mineraalivettä pumppaavan kaivohuoneen Ullanlinnan kylpylän yhteyteen. Suomeen on noiden aikojen jälkeen kertynyt huomattavaa vesiosaamista. Sitä on viety ulkomaillekin muun muassa kehitysapuna 1970-luvulta alkaen niin Afrikkaan kuin Vietnamin Hanoihin.

Maailman pullovesimarkkina on vuonna 2025 ennusteiden mukaan 307 miljardia dollaria. Suomen kivennäisvesivienti oli 935 000 euroa vuonna 2019 ja muun veden (ml. lumi ja jää) vienti 753 000 euroa.

Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi huhtikuussa raportin suomalaisen pulloveden viennin haasteista. Suomeen tuodaan enemmän pullovettä kuin viedään. Mielenkiintoista oli se, ettei viennin esteenä ole korkea hinta. Vesi on Suomessa edullista, ja tyypillisesti vesipullossa maksaa eniten pullo ja korkki kuin sisältö.

Suomalaisyrityksillä on huippulaatuisia tuotteita maidosta viskiin.

Suurimmat puutteet arvioidaan olevan tuotteiden markkinoinnissa. Muutama pieni veden pullottaja on ulkomaalaisessa omistuksessa. Raportin mukaan ne pärjäävät viennissä paremmin kuin koko ala keskimäärin.

Suomalainen Ice Age Water Oy on keskittynyt Vellamo-vedellään aluksi Pohjois-Amerikan markkinoihin. Vellamo-tuotteen pullo on voittanut useita designpalkintoja ja erottuu edukseen monista kilpailijoista. Tuotteen tarina pohjautuu suomalaiseen, jääkautiseen pohjaveteen, ja se on asemoitu jopa laadukkaiden vesien yläpuolelle. Floridassa Vellamon hinta on samaa luokkaa kuin norjalaisen Vossin, ja tuotteesta voi nauttia lähinnä huippuhotelleissa. Hiilineutraali Vellamo on myös ympäristöasioissa alansa huipputuote.

Norjalainen Isbre väittää vetensä olevan maailman parasta juomavettä. Isbren pH on 5,7 vaikka nykyään suositaan emäksisiä vesiä. Suomalaisen Vellamon pH on 8,2.

Beverage Marketing Corporationin raportin mukaan pullotetut vesituotteet kasvavat nopeasti tulevaisuudessa. Yhdysvalloissa virvoitusjuomien myynti on ollut alamäessä jo vuosia. Pullovesi on ohittanut limonadin suosituimpana juomana vuonna 2016.

Tulevaisuudessa markkina tulee jakaantumaan pienempien volyymien ja erikoisempien juomien kesken. Kasvu on nopeinta kylmäsuodatetussa kahvissa (cold brew coffee), emäksisessä vedessä (alkaline water), kasveista saaduissa vesissä (plant water) ja kombucha-teessä. Vuonna 2012 noin 60 prosenttia PET-pullovesistä oli brändituotteita ja 40 prosenttia kauppojen omien merkkien vesiä, vuonna 2017 jo 50−50. Suurin osa Suomeen tuodusta pullovedestä kulkeutuu koteihin Lidlin kautta.

Vodka, glögi ja long drink sekä maito (maitojauheena) ja kerma ovat nestemäisten suomalaiselintarvikkeiden kauppataseen lippulaivat: niitä viedään enemmän kuin tuodaan. Juomakauppa on suurten volyymien liiketoimintaa, jossa pakkauskulut ovat suuri menoerä. Laivakuljetukset Suomesta maailmalle ovat viime vuosina olleet kohtuullisella tasolla, ja tulleja ja muita kilpailun esteitä on karsittu rankasti.

Euroopan lisäksi Suomella on vapaakauppasopimukset muun muassa Koreaan, Kanadaan ja Japaniin sekä sopimukset tulossa esimerkiksi Australian, Meksikon ja Vietnamin kanssa. Näissä maissa suosituin juoma voi olla pulloveden sijaan olut. Jotkut taas saattavat valita kahvin sijaan teetä, maitoa tai mehua.

Suomalaisyrityksillä on huippulaatuisia tuotteita maidosta viskiin. Jos onnistumme markkinoimaan pelkästään maailman appelsiini- ja omenamehujen juojille mustikka- ja puolukkamehua, puhutaan jo miljardin taalan mahdollisuudesta.

Korealaisessa tavaratalossa on myynnissä vesiä eri maista. Norjan ja Suomen maakuva on hyvä, eikä lipun koossa kannata säästellä.

Ehkä meillä on opittavaa vientimyynnistä ja -markkinoinnista parhaiten menestyneiltä mailta. Elintarvikkeet ovat varsin erilainen myyntituote kuin paperikone tai matkapuhelin. Maailman paraskaan vesi ei ole automaattisesti myyntimenestys.

Kaikissa elintarvikkeissa ja juomissa kilpailu on kovaa. Tarvitaan rahaa, jotta saa tuotteensa näkyviin ja tarinan tunnetuksi. Yhdysvaltalaisen luumumehun Japanin jakelija saa puolet uusien tuotteiden maistatuksen ja markkinoinnin kuluista Kalifornian luumutuottajien ja Yhdysvaltojen maatalousministeriön tukena.

Suomalaiset, harvalukuiset vedet, maidot tai oluet eivät kilpaile maailman markkinoilla keskenään, vaan maailman suurimpia vastaan. Kaikki hyötyisivät yhteistyöstä, jos kuluttajat kaikkialla tietäisivät maailman parhaiden ja puhtaimpien juomien tulevan Suomesta.