Vähähiilisten muovikalvojen tutkimusympäristöt nyt valmiina yritysten tuotekehityskäyttöön Pirkanmaalla

Uudet muovikalvoratkaisut kiinnostavat yrityksiä: Miten ja mistä hyvä muovikalvo valmistetaan? Täyttääkö se kiertotalouden vaatimukset? Voiko kompostoituva muovikalvo olla myös hyvänlaatuinen ja ominaisuuksiltaan riittävä? VTT, Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja Ekokumppanit Oy ovat muodostaneet osaamiskeskittymän Pirkanmaalle, jonka avulla yritykset saavat vastauksia vähähiilisten kalvoratkaisujen tuotantoon liittyviin haasteisiin. Yrityksillä on nyt mahdollisuus nopeuttaa tuotekehitystään PIHI-hankkeessa (Pirkanmaan vähähiiliset kalvoratkaisut) kehitetyissä tutkimusympäristöissä.

Pirkanmaan liiton myöntämän EU:n aluekehitysrahaston (EAKR), VTT:n ja pirkanmaalaisten yritysten – ABM Composites, Amcor, Elecster, Extron Mecanor, Kiilto, Paperplast, Safeplast, UPM Raflatac ja Walki – rahoittamassa hankkeessa on rakennettu Tampereen alueelle kaksi tutkimusympäristöä: muovikalvolinjasto erilaisten tuotantoteknologioiden kokeiluihin sijaitsee VTT:llä ja biohajoamisen ja kompostoinnin tutkimiseen testausympäristö TAMKissa.

”On erittäin tärkeää, että pilotointikykyä löytyy myös Suomesta, ja erityisen hienoa, että sitä löytyy myös näin läheltä Pirkanmaalta. Jotta muovien kiertotalouteen liittyvät haasteet saadaan ratkaistua, vaaditaan monia uusia materiaalirakenteita ja ratkaisuja. Pilotointi on välttämätön osa tätä kehitystyötä. Sen lisäksi, että PIHI-hankkeessa rakennettiin näitä kyvykkyyksiä, toimi se myös hienona alustana verkostoitumiselle ja ajatusten vaihtamiselle muiden yritysten kanssa”, toteaa Antti Leppänen UPM Raflatacista.

PIHI-hankkeessa kehitetty osaamiskeskittymä yhdistettynä VTT:n ja TAMKin laajaan osaamiseen ja analysointimahdollisuuksiin on tehokas työkalu yrityksille tuotekehityksen tueksi ja uusien ajatusten testaamiseen.

Monipuolinen muovikalvolinjasto

VTT:n uusi muovikalvolinjasto on toiminnoiltaan muunneltavissa erilaisiin tuotantotilanteisiin. Se soveltuu tasokalvoekstruusioon ja konesuuntaiseen orientointiin, sekä myös mahdollistaa materiaalien pinnoitukset ekstruusio- ja märkäpinnoitusmenetelmillä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että linjastolla voidaan esimerkiksi valmistaa hyvin erityyppisiä kalvoja vaikka pakkauskäyttöön. Linjastolla on kokeiltu erilaisten biopohjaisten ja biohajoavien materiaalien soveltuvuutta monikerroskalvoihin sekä osoitettu, miten sopivien sideaineiden avulla voidaan irrottaa monikerroskalvojen kerrokset toisistaan kierrätystä varten.

”PIHI-hankkeessa kiinnitettiin erityisesti huomiota linjaston energia- ja materiaalitehokkuuteen, koeajojen nopeuttamiseen ja valmistettavan materiaalin laadun parantamiseen. Tavoitteenamme on ollut tehdä linjastosta sellainen, että pystymme tekemään koeajot tehokkaasti materiaaleja haaskaamatta saavuttaen sellaisen lopputuloksen, että linjastomme päästä ulostuleva materiaali olisi heti soveltuvaa jatkojalostukseen tai testaukseen”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Jussi Lahtinen VTT:ltä.

Biohajoamisen ja kompostoinnin testaus

Osana uutta yrityksille suunnattua tutkimuksen ja kehityksen osaamiskeskittymää on TAMKiin pystytetty testausympäristöt biohajoamisen ja kompostoinnin tutkimiseen. Ne tukevat erityisesti pakkausmateriaalien tuotekehitystä. Testausympäristöissä on tällä hetkellä mahdollista tehdä alustavia kompostointi- ja biohajoavuustestejä. PIHI-hankkeen aikana TAMK kehitti myös työkalun, jolla yritykset voivat vertailla vähähiilisten materiaalivaihtoehtojen kustannuksia ja hyötyjä.

Ekokumppanit on vastannut hankkeen viestinnästä ja järjestänyt yritystilaisuuksia, joissa on esitelty hankkeen tuloksia sekä tuotu esille vähähiilisyys- ja kiertotalousnäkökulmaa tulevaisuuden välttämättömyyden ja yritysten kilpailuedun näkökulmista. Lue lisää PIHI-hankkeesta: https://projectsites.vtt.fi/sites/pihi/