IPBES-raportti: Yritysten pitää toimia luontokadon pysäyttämiseksi

Jokainen yritys on riippuvainen luonnosta ja vaikuttaa siihen. Nykyinen talouskasvu tapahtuu luonnon kustannuksella, mikä aiheuttaa valtavan systeemisen riskin globaalille taloudelle ja vakaudelle. Yritysten on joko johdettava muutosta tai kohdattava oma sukupuuttonsa, toteaa maanantaina julkistetussa raportissaan Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services (IPBES).

IPBES tarjoaa päättäjille luotettavaa tieteellistä tietoa luonnon monimuotoisuuden tilasta. Raportin allekirjoittivat yli 150 jäsenmaan edustajat IPBESin kokouksessa Manchesterissa Iso-Britanniassa.

Raportti kertoo, että yrityksiä kannustetaan luonnon kannalta aivan vääriin asioihin. Maailmassa kohdennetaan vuosittain noin 7,3 biljoonaa dollaria luonnolle haitallisiin toimiin, kun taas luonnon suojeluun ja ennallistamiseen käytetään vain 220 miljardia dollaria eli noin kolme prosenttia haitallisten tukien määrästä.

Vaikka seurantamenetelmiä on olemassa, vain alle yksi prosentti yrityksistä raportoi tällä hetkellä toimintansa luontovaikutuksista. Suurimmat hidasteet ovat luotettavan datan ja selkeiden mallien puute.

IPBESin raportti tarjoaa yli 100 konkreettista toimea ja tieteellisen tiekartan, jolla vapaaehtoiset lupaukset muutetaan todellisiksi järjestelmätason muutoksiksi. Raportti myös korostaa, että muutos on mahdollinen: oikeilla toimintatavoilla se, mikä on hyväksi luonnolle, on parasta myös yrityksen pitkän aikavälin kannattavuudelle.

Raportin toimenpide-ehdotuksista osa on suunnattu yrityksile, osa hallituksille. Yritysten tulisi panostaa luontovaikutustensa arviointiin ja valittava itselleen sopivat mittarit kolmen kriteerin perusteella: kattavuus (maantiede ja laajuus), tarkkuus ja reagoivuus (kyky havaita muutokset). Näitä hyödyntäen tulee mitata ja raportoida yrityksen suorat ja epäsuorat riippuvuudet luonnosta koko arvoketjussa.

Yritysten tulisi siirtyä luontopositiivisiin liiketoimintamalleihin, jotka kohtelevat luontoa pääomana ja investoivat sen ennallistamiseen. Niiden olisi myös asetettava selkeät, aikataulutetut tavoitteet luontokadon pysäyttämiseksi esimerkiksi Science Based Targets Network -viitekehyksen mukaisesti.

Rahoituslaitosten on sisällytettävä luontokato osaksi systeemisten riskien arviointia ja sijoituspäätöksiä. Luontovaikutuksista olisi raportoitava nykyistä enemmän julkisesti, jotta sijoittajat ja kuluttajat voivat tehdä tietoisia valintoja.

Hallitusten tulisi poistaa tai suunnata uudelleen luonnolle haitalliset yritystuet. Tällaisia ovat esimerkiksi tietyt maatalous- ja energiatuet. Sääntelyä on tiukennettava luomalla velvoittavia säädöksiä, jotka tekevät luonnon vahingoittamisesta kallista ja suojelusta kannattavaa.

Yrityksille on taattava parempi pääsy tiedon ja skenaarioiden ääreen, jotta ne voivat tehdä luonnon kannalta parempia päätöksiä.

Suomen Luontopaneeli samoilla linjoilla

Suomen Luontopaneelin samaan aikaan julkaistu mietintö pureutuu IPBESin raporttiin ja antaa suosituksia Suomen kansalliseen päätöksentekoon yritysten luontotoimien vauhdittamiseksi.

Yrityksillä voisi olla merkittävä rooli kansainvälisten luontotavoitteiden saavuttamisessa, mutta nykyinen toimintaympäristö ei riittävästi tue yritysten luontotoimia tai hillitse luontohaittojen aiheuttamista. Yritysten luontotoimet mahdollistavan toimintaympäristön luomiseksi tarvitaan johdonmukaista politiikkaa ja lainsäädäntöä, talous- ja rahoitusjärjestelmän muutosta, luontovaikutusten arviointimenetelmien käyttöönottoa ja yritysten luonto-osaamisen kehittämistä.

– Luontotavoitteiden saavuttaminen edellyttää päättäjiltä johdonmukaista ja pitkäjänteistä työtä. Uskaltaakseen investoida kestävyyttä edistävien ratkaisujen kehittämiseen yritykset tarvitsevat vakaata ja ennakoitavaa toimintaympäristöä. Luontovaikutusten ja -riippuvuuksien arviointi on tärkeää myös liiketoiminnan riskien hallitsemiseksi, sanoo Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho.

Yrityksen liiketoiminnan ja arvoketjujen luontovaikutusten arvioiminen on ensimmäinen askel luontohaittojen pienentämiseksi. Arviointimenetelmiä on jo olemassa, ja yritysten luontojalanjäljen mittaamisessa on Suomessa otettu edistysaskelia. Monet toimialat, rahoittajat ja kaupungit ovat laatineet luonnon monimuotoisuustiekarttoja, jotka näyttävät suuntaa luontotoimille.

– Vielä toistaiseksi liian harva yritys on asettanut määrätietoisia ja konkreettisia luontotavoitteita ja toimii järjestelmällisesti luonnon hyväksi. Yritysjohtajien olisi tärkeää pohtia, pitävätkö nykyiset liiketoimintamallit ja strategiat heidän yrityksensä lukittuna luontoa haittaavaan toimintaan. Käänne luontoa heikentävästä liiketoiminnasta luontoa vahvistavaksi vaatii kaikenkokoisten yritysten panosta, sanoo Suomen Luontopaneelin mietinnön pääkirjoittaja Anne Quarshie.

Koko IPBESin raportti toimenpide-ehdotuksineen on luettavissa englanniksi IPBESin sivuilta ipbes.canto.de/v/IPBES12Media/

Suomen Luontopaneelin kannanotto https://luontopaneeli.fi/wp-content/uploads/2026/02/suomen-luontopaneelin-julkaisuja-1-2026-liiketoiminta-vahvistamaan-luonnon-monimuotoisuutta.pdf