Kasvipohjaiset maitotuotteiden vaihtoehdot pääosin turvallisia, mutta lisää tutkimusta tarvitaan

Suomessa kaupan olevat kasvipohjaiset maitotuotteiden vaihtoehdot ja vegaaniset jälkiruoat ovat elintarviketurvallisuudeltaan pääosin laadukkaita. Ruokaviraston ja VTT:n VEGETURVA-hankkeessa tehdyn riskinarvioinnin mukaan tuotteiden mikrobiologiset riskit olivat yleisesti vähäisiä ja tutkittujen mykotoksiinien pitoisuudet jäivät määritysrajan alle. Samalla tulokset osoittavat, että kuluttajien säilytyskäytännöillä, tuotteiden raaka-aineilla ja eräiden haitta-aineiden esiintymisellä voi olla merkitystä turvallisuuden kannalta.

Kasvipohjaisten maitotuotteiden vaihtoehtojen käyttö on viime vuosina lisääntynyt nopeasti. Vaikka niiden ravitsemuksellisia ominaisuuksia on tutkittu paljon, turvallisuudesta on ollut saatavilla selvästi vähemmän tietoa. Ruokaviraston ja VTT:n yhteistyössä toteutetussa VEGETURVA-hankkeessa selvitettiin kasvijuomien, kasvipohjaisten jogurttityyppisten tuotteiden sekä vegaanisten jälkiruokien mikrobiologisia ja kemiallisia riskejä sekä tuotteiden käyttöön liittyviä turvallisuuskysymyksiä.

– Kokonaisuutena tuotteiden elintarviketurvallisuuden taso osoittautui hyväksi. Samalla havaitsimme useita aiheita, joista tarvitaan lisää tutkimustietoa, jotta nopeasti kasvavan tuoteryhmän riskejä voidaan arvioida entistä tarkemmin, sanoo tutkimusprofessori Johanna Suomi Ruokavirastosta.

Haitallisia mikrobeja havaittiin vain vähän

Tutkituissa tuotteissa havaittiin vain vähän haitallisia mikrobeja. Clostridium-suvun bakteereita ei löytynyt lainkaan, ja Bacillus cereus -ryhmän bakteereita havaittiin vain yksittäisissä näytteissä. Ruokamyrkytysriski arvioitiin tuotteiden osalta vähäiseksi.

Kuluttajakyselyn perusteella osa käyttäjistä kuitenkin säilyttää avattuja kasvijuomapakkauksia valmistajien suosittelemia aikoja pidempään tai saattaa jättää niitä huoneenlämpöön useiksi tunneiksi. Mallinnusten perusteella tällaiset säilytyskäytännöt voivat lisätä mikrobien kasvua ja kasvattaa ruokamyrkytysriskiä. Useat kyselyvastaajat kertoivat luottavansa pilaantumisen arvioinnissa aistinvaraiseen arvioon. Kasvijuomat eivät kuitenkaan aina osoita selkeitä pilaantumisen merkkejä, vaikka niissä olisi korkeakin bakteeripitoisuus, tai muutokset ovat niin pieniä, että niitä ei välttämättä huomaa.

– Kasvijuomien turvallisuus ei riipu vain valmistuksesta vaan myös kuluttajien toiminnasta. Avatut tuotteet tulisi säilyttää jääkaapissa ja käyttää valmistajan ohjeiden mukaisesti, tutkija Petra Pasonen Ruokavirastosta muistuttaa.

Mykotoksiineja ei löytynyt, homemyrkyistä tarvitaan lisää tietoa

Tutkituista suomalaisista tuotteista ei havaittu tutkittuja mykotoksiineja eli homemyrkkyjä määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia.

Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa kasviperäisistä tuotteista on kuitenkin löydetty useita mykotoksiineja matalina pitoisuuksina. Erityisesti niin sanottujen uusien tai nousevien mykotoksiinien, kuten enniatiinien, beauverisiinin ja Alternaria-homeiden tuottamien yhdisteiden, esiintymisestä ja terveysvaikutuksista tarvitaan lisää tutkimustietoa.

Tutkijat korostavat myös, että suomalainen näyteaineisto oli vielä suhteellisen rajallinen. Turvallisuuden pitkäjänteinen seuranta edellyttää laajempia aineistoja ja useampien tuoteryhmien tutkimista. Tieto nousevien mykotoksiinien terveysvaikutuksista ja vaikuttavista annoksista on vielä osin rajallista, joten riskinarviointia varten tarvitaan myös lisää kansainvälistä toksikologista tutkimusta.

Raaka-aineet vaikuttavat riskiprofiiliin

Kasvipohjaisten tuotteiden turvallisuudessa havaittiin eroja käytettyjen raaka-aineiden mukaan.

Riisijuomat erottuivat muista tuotteista epäorgaaniseen arseeniin liittyvän riskin vuoksi. Vaikka mitatut pitoisuudet olivat pieniä, tulokset tukevat nykyistä suositusta olla käyttämättä riisijuomia pääasiallisena ruokajuomana. Arseenialtistukseen liittyvän syöpäriskin sekä riisijuomien heikompien ravitsemuksellisten ominaisuuksien vuoksi muut kasvijuomat olisivat suositeltavampi valinta.

Kaura- ja soijapohjaisten tuotteiden runsas käyttö puolestaan voi lisätä jonkin verran altistusta kadmiumille ja nikkelille. Useimmille aikuisille riskin arvioitiin pysyvän vähäisenä, mutta pikkulapsilla vastaava käyttö voi kasvattaa altistusta enemmän.

– Tulokset eivät kuitenkaan anna aihetta välttää kaura- tai soijatuotteita. Päinvastoin esimerkiksi kaurapohjaiset tuotteet voivat lisätä ravintokuidun saantia, mikä on väestötasolla myönteinen asia. Monipuolinen käyttö on kuitenkin järkevä tapa hallita mahdollisia altistumisriskejä, Suomi toteaa.

Tarvitaan lisää tutkimustietoa

VEGETURVA-hankkeen perusteella kasvipohjaiset maitotuotteiden vaihtoehdot ovat Suomessa pääosin turvallisia. Samalla tutkimus tunnisti useita jatkoselvitystä vaativia kysymyksiä.

Lisätietoa tarvitaan erityisesti uusista mykotoksiineista, eri raaka-aineiden haitta-ainepitoisuuksista, kasviperäisten tuotteiden mikrobiologisista riskeistä sekä siitä, miten tuotteiden käytön yleistyminen vaikuttaa kuluttajien kokonaisaltistukseen eri ikäluokissa.

Kaura- ja soijajuomat ja kasvipohjaiset välipalavalmisteet sopivat myös leikki-ikäisille

Ruokavirasto on laatinut turvallisen käytön ohjeet kasvijuomille ja hapatetuille kasvipohjaisille välipalavalmisteille. Kaura- ja soijajuomat ja välipalavalmisteet soveltuvat hyvin myös leikki-ikäisille päivittäiseksi osaksi ruokavaliota, mutta käyttömäärärajoitukset tulee huomioida. Mantelijuomia tulisi tarjota leikki-ikäisille vain satunnaisesti. Koko väestölle Ruokavirasto suosittelee riisijuomia vain satunnaiseen käyttöön.

Kasvijuomille ja hapatetuille kasvipohjaisille välipalavalmisteille laaditut turvallisen käytön ohjeet pohjautuvat Ruokaviraston Vegeturva-hankkeessa laadittuun riskinarvioon.

Leikki-ikäisille (1–6-vuotiaat) suositellaan kaurajuomia ja -välipalavalmisteita enintään 6 dl/vrk tai soijajuomia ja -välipalavalmisteita enintään 3 dl/vrk. Mantelijuomaa suositellaan leikki-ikäisille ainoastaan satunnaiseen käyttöön eli ei esimerkiksi ruokajuomaksi.

Riisijuomia suositellaan vain satunnaiseen käyttöön

Aiemmin riisijuomia ei ole suositeltu pikkulapsille yksinomaisena juomana. Turvallisen käytön ohjetta on nyt laajennettu koskemaan koko väestöä. Riisijuomia suositellaan koko väestölle ainoastaan satunnaiseen käyttöön eli ei esimerkiksi ruokajuomaksi.

Perusteluna suositukselle on riisijuomien sisältämä epäorgaaninen arseeni sekä muita kasvijuomia heikompi ravitsemuksellinen laatu.

Ohjeissa huomioidaan myös ravitsemuksellinen laatu

Turvallisen käytön ohjeiden laadinnassa on huomioitu tuotteiden ravitsemuksellinen laatu, erityisesti kuitupitoisuus, sekä raskasmetallipitoisuudet ja hometoksiinien mahdollinen esiintyminen. Kasvipohjaiset juomat sopivat juomaksi noin yhden vuoden iästä lähtien, joten tämän vuoksi turvallisen käytön ohjeet on laadittu 1-vuotiaasta ylöspäin.

Kasvijuomien ja kasvipohjaisten välipalavalmisteiden tulee täyttää lainsäädännössä asetetut vierasaineiden enimmäismäärät. Enimmäismääristä huolimatta kaura- ja soijatuotteiden käyttöä rajoittavina tekijöinä ovat niiden kadmium- ja nikkelipitoisuudet. Kadmium ja nikkeli ovat alkuaineita, joita kertyy vaihtelevasti kasveihin ja sitä kautta elintarvikkeisiin. Mantelijuoman käyttöä rajoittavina tekijöinä ovat hometoksiinien esiintyminen sekä ravitsemuksellinen laatu. Yksittäiset suuremmat kasvijuomien ja kasvipohjaisten välipalavalmisteiden käyttömäärät eivät aiheuta kemiallista vaaraa.

Muista kasvijuomista, kuten kookos-, cashew- ja hasselpähkinäjuomat, on tietoa sen verran niukasti, että turvallisen käytön ohjeita ei ole ollut toistaiseksi mahdollista luotettavasti laatia.

Lisätietoa:

Kasvijuomien ja hapatettujen kasvipohjaisten välipalavalmisteiden turvallisen käytön ohjeet

Kasvijuomat ja hapatetut kasvipohjaiset välipalavalmisteet