Hinta, tuttuus ja käsitykset prosessoinnista hidastavat kasvipohjaisten elintarvikkeiden yleistymistä

Kahdeksassa maassa 7 757 kuluttajalle tehty kysely osoittaa vahvaa kiinnostusta kasvipohjaisia elintarvikkeita kohtaan, mutta hinta, tuotteiden vieraus, makuun liittyvät odotukset ja käsitykset prosessoinnista rajoittavat edelleen niiden säännöllistä kulutusta.

Eurooppalaiset kuluttajat ovat varsin kiinnostuneita kasvipohjaisista elintarvikkeista, mutta kiinnostus ei aina näy ostoskorissa. EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelmalla rahoitetussa Sustain-a-bite-hankkeessa toteutetun laajan Euroopan laajuisen kyselyn alustavat tulokset viittaavat siihen, että kohtuuhintaisuus, tuttuus ja käsitykset elintarvikkeiden prosessoinnista vaikuttavat siihen, tuleeko kasvipohjaisista elintarvikkeista osa arkista ruokavaliota.

Bernin ammattikorkeakoulun (BFH) johtamassa tutkimuksessa analysoitiin 7 757 vastausta Sveitsistä, Suomesta, Portugalista, Romaniasta, Espanjasta, Ranskasta, Saksasta ja Turkista.

Kaikissa kahdeksassa maassa vastaajat suhtautuivat avoimesti kasvipohjaisiin elintarvikkeisiin. Turkkia lukuun ottamatta useimmat kuitenkin ilmoittivat käyttävänsä lihan, maidon, jogurtin tai juuston kaltaisten tuotteiden kasvipohjaisia vaihtoehtoja vain harvoin – enintään kolme kertaa kuukaudessa – tai eivät lainkaan.

Yleisimpiä syitä olivat korkea hinta, tuotteiden vieraus, eläinperäisten elintarvikkeiden suosiminen, heikommiksi koetut aistinvaraiset ominaisuudet sekä käsitys siitä, että kasvipohjaiset vaihtoehdot ovat pitkälle prosessoituja.

Kasvipohjaisia tuotteita useammin käyttävät puolestaan nostivat valintojensa syiksi terveys- ja ympäristöhyödyt, miellyttävän maun ja luonnollisuuden.

Käsitykset prosessoinnista vaikuttavat hyväksyntään

Tulokset viittaavat myös siihen, että kuluttajille ei ole merkitystä ainoastaan sillä, mitä elintarvike sisältää, vaan myös sillä, miten se on valmistettu.

Kaikissa kahdeksassa tutkimukseen osallistuneessa maassa luonnolliset bioprosessointimenetelmät, kuten fermentointi ja idätys, herättivät myönteisempiä mielikuvia kuin sellaiset prosessointiteknologiat, jotka eivät vaadi ruoka-aineiden kuumentamista, kuten sähkön pulssimaiseen värähtelyyn, ultraääneen tai korkeapainekäsittelyyn perustuvat menetelmät.

Tulokset korostavat sitä, kuinka tärkeää on, että elintarvikkeiden valmistusmenetelmät ymmärretään oikein ja niistä viestitään selkeästi.

Tulokset ovat linjassa Sustain-a-bite-hankkeen aiemman, neljässä Euroopan maassa toteutetun laadullisen tutkimuksen kanssa, joka julkaistiin hiljattain tieteellisessä Cleaner and Responsible Consumption -lehdessä. Tutkimuksessa havaittiin, että tuttuus, tieto ja käsitykset prosessoinnista olivat tärkeitä kuluttajien hyväksyntään vaikuttavia tekijöitä.

Osallistujat olivat myös valmiimpia hyväksymään vähän prosessoituja kasvipohjaisia elintarvikkeita, joita pidettiin luonnollisina, lisäaineettomina ja hinnaltaan kilpailukykyisinä.

– Kasvipohjaiset elintarvikkeet kiinnostavat jo monia kuluttajia, ja tätä potentiaalia kannattaa hyödyntää. Menestyminen edellyttää laadukkaita ja kohtuuhintaisia tuotteita, mutta myös niiden helppoa saatavuutta sekä kuluttajien tarpeisiin ja odotuksiin vastaavaa viestintää. Tuotteiden tunnettuuden kasvattaminen ja toistuvan käytön tukeminen ovat avainasemassa, jotta niistä tulee luonteva osa päivittäistä ruokavaliota, sanoo kuluttajakäyttäytymisen professori Thomas Brunner BFH:stä.

Sustain-a-bite-hankkeessa kuluttajilta saadut näkemykset tukevat jo uusien kasvipohjaisten ainesosien, tuotantoratkaisujen ja elintarvikekonseptien kehittämistä sekä niiden tulevaa kaupallistamista ja markkinoille tuontia.

– Tulokset antavat meille selkeän suunnan sille, miten kuluttajien odotukset voidaan muuntaa teknologisiksi ratkaisuiksi. Sustain-a-bite-hankkeessa yhdistämme ainesosakehityksen, prosessoinnin ja elintarvikesuunnittelun jo kehitystyön alkuvaiheessa, jotta voimme luoda kasvipohjaisia elintarvikkeita, joissa yhdistyvät ravitsemuksellinen laatu, miellyttävä aistikokemus ja teollisen mittakaavan tuotantomahdollisuudet, sanoo Sustain-a-bite-hankkeen koordinaattori ja VTT:n tutkimusprofessori Nesli Sözer.

Tietoa Sustain-a-bite-hankkeesta

Sustain-a-bite käynnistyi 1. lokakuuta 2024 ja jatkuu 31. maaliskuuta 2028 asti. Sen tavoitteena on kehittää innovatiivisia, kohtuuhintaisia ja resurssitehokkaita, vain vähän prosessointia vaativia ratkaisuja ravitseville kasvipohjaisille ainesosille ja elintarvikkeille. Hankkeessa yhdistetään luonnollisia bioprosessointimenetelmiä ja lämpöä käyttämättömiä menetelmiä sekä huomioidaan kuluttajien näkökulmat.

Hankkeessa on mukana 19 edunsaajaa ja yksi sidosyhteisö eri puolilta Eurooppaa. Konsortio kokoaa yhteen monialaista osaamista Euroopan eri maista, kuten yliopistoja ja tutkimuslaitoksia, suuria ja pieniä elintarvikeyhtiöitä sekä kuluttajakäyttäytymisen, viestinnän ja tulosten hyödyntämisen asiantuntijoita.

Sustain-a-bite-hankkeen EU-rahoitus on yhteensä 4,9 miljoonaa euroa. Hanke saa rahoitusta Euroopan unionin Horisontti Eurooppa -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta avustussopimuksen nro 101180399 nojalla. Sveitsin osallistumista tukee Sveitsin koulutus-, tutkimus- ja innovaatioasioiden valtiosihteeristö (State Secretariat for Education, Research and Innovation, SERI).

sustain-a-bite.eu/