Lehmätöntä maitoa
Eläinproteiinien biotekninen tuotanto kiinnostaa nyt kaikkialla. Käymisbiotekniikkaa käyttävät aloittavat yritykset ovat maailmanlaajuisesti saaneet sijoitusrahaa viiden miljardin dollarin edestä vuodesta 2013 lähtien. Vähän yli puolet siitä on sijoitettu yksistään vuonna 2020. Lukuun sisältyvät soluviljeltyä lihaa ja kalaa sekä maidon ja kananmunan aineosia tuottavat yritykset.
Yritysten selvitysten mukaan uudet tuotantomenetelmät tuottavat noin 90 prosenttia vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä, tarvitsevat 29–60 prosenttia vähemmän energiaa ja jopa 99 prosenttia vähemmän vettä. Yksikään yritys ei tosin kerro, mihin prosessista jäävä nestejae käytetään.
Maitoa ei ole vielä onnistuttu tuottamaan, sen yksittäisiä komponentteja kylläkin. Suurin mielenkiinto kohdistuu proteiinien, varsinkin kaseiinin ja vähäisemmässä määrin myös rasvan tuotantoon. Kehitystyössä on kaksi pääongelmaa: riittävän hyvä saanto käymisessä ja edullisen syötteen löytäminen. Jos saanto esimerkiksi kaseiinin tuotannossa jää paljon alle kaseiinin pitoisuuden lehmän maidossa, taloudellisuutta on vaikea saavuttaa. Lisäksi kasvatusliemi on proteiinien erotuksen jälkeen pyrittävä regeneroimaan tai hyödyntämään rehuna; sen viemäröinti tulee kalliiksi.
Hiivalla tehtävässä tuotannossa pääsyötteenä, energia- ja sokerilähteenä, on melassi, jonka hinta on lähtenyt nyt nousuun. Melassin raaka-aineena on sokeriruoko, sokerijuurikas, maissi tai jokin vilja. Peltoviljelyä tarvitaan edelleen; sokeria ei vielä tuoteta biotekniikalla.
Hiivan tarvitsema typpilähde vaikuttaa olevan suuri salaisuus. Siitä ei löydy edes tieteellisiä julkaisuja, saati että yritykset kertoisivat sitä mainoksissaan. Leivinhiivan tuotannossa on perinteisesti käytetty ammoniumsuoloja tai ammoniakkivettä.
Ohessa on esimerkkejä eläinproteiineja bioteknisesti tuottavista yrityksistä. Niiden lisäksi Mircosoftin Bill Gates on sijoittanut rahaston kautta Biomilq-yritykseen, jonka tavoitteena on tuottaa bioteknisesti äidinmaitoa ja syrjäyttää sillä äidinmaidon korvikkeita.
Ruotsalainen AAK (entinen kasviöljyjalostaja ArhusKarlshamn) on sijoittanut Big Idea Ventures’ New Protein Fund -rahastoon, joka sijoittaa uusia proteiineja bioteknisesti valmistaviin, aloittaviin yrityksiin. Virossa Proprotein hakee sijoitusrahaa, ja Suomessa Valio on aloittanut VTT:n kanssa yhteisprojektin maidon proteiinien bioteknisestä tuotannosta.
Perfect Day
Ryan Pandya ja Perumal Gandhi perustivat Kaliforniassa toimivan Perfect Dayn vuonna 2014. Yritys valmistaa heraproteiineja mikrobikäymisen avulla. Kotisivuilla on mainittu mikrobin olevan home, johon on koodattu heraproteiinien tuotantogeeni käyttäen yleisesti julkaistuja digitaalisia tietokantoja (lehmää ei tarvittu edes geenin lähteeksi). Hometta ei ole tarkemmin kerrottu, mutta Tricoderma on maailmalla yleisesti mainittu tässä yhteydessä. Kotisivujen perusteella käymisen syöteraaka-aine on peräisin maissista ja sokeriruo’osta kuten leivinhiivan tuotannossa.
Yritys on saanut mittavasti investointipääomaa: 300 miljoonaa dollaria vuonna 2020 ja 160 miljoonaa dollaria 2021. Perustajilla on myös Urgent Company -yritys, joka valmistaa vegaanijäätelöä käyttäen muun muassa Perfect Dayn tuottamia proteiineja.
Change Foods
David Bucca perusti Change Foodsin vuonna 2019. Yritys toimii Australian Melbournessa ja USA:n San Franciscossa ja valmistaa hiivakäymisellä maidon proteiineja ja rasvaa, jotka erotetaan käymisliemestä kalvosuodatuksella. Lopputuotteet, juustot ja jugurtit, tehdään tavanomaisilla meijeriprosesseilla. Yritys korostaa tuotteidensa puhtautta: ei hormoneja, ei allergeeneja, ei antibiootteja, ei laktoosia.
Ympäristökuormitusta on verrattu perinteiseen maidon tuotantoon: energiaa kuluu 65 ja vettä 98 prosenttia vähemmän ja tuotannossa syntyy 84 prosenttia vähemmän hiilipäästöjä.
New Culture
Uudesta-Seelannista lähtöisin olevat Matt Gibson ja Inja Radman perustivat New Culturen vuonna 2018. Yrityksen kotipaikka on Kalifornia. New Culture keskittyy maidon kaseiinin tuottamiseen käymisteitse. Todennäköisesti mikrobina käytetään hiivaa, syötteenä on sokeri. Kaseiinista New Culture valmistaa juustoa. Yrityksen ensimmäinen tuote on mozzarella. Kotisivujen kuvien ja tekstin mukaan uusi mozzarella käyttäytyy pizzan päällä perinteisen juuston tavoin. Yritykseen on sijoittanut myös Kraft-Heinz.
Formo Foods
Raffael Wohlgensinger ja Britta Winterberg perustivat Formo Foodsin vuonna 2019. Yritys on aiemmalta nimeltään LegenDairy. Berliinissä toimiva yritys on saanut viime vuonna tähän asti suurimman pääomasijoituksen, 50 miljoonaa dollaria. Formo Foods tuottaa tuottaa käymisteitse maidon proteiineja. Prosessikuvaus viittaa hiivakäymiseen, josta saatavaan proteiinin lisätään kasvirasvaa, hiilihydraatteja ja suolaa. Saatu seos saostetaan entsymaattisesti juoksetteella tai kuumentamalla. Lopputuloksena on juusto, jota voidaan myös kypsyttää kellaroimalla.
Better Dairy
Lontoossa sijaitsevan Better Dairyn perustivat vuonna 2019 Jevan Nagarajah ja Christopher Reynolds. Yritys käyttää hiivakäymistä. Kotisivujen mukaan heidän ensimmäiset prototyyppilopputuotteensa, maito, juusto, jugurtti ja jäätelö, ovat molekyylirakenteeltaan samanlaisia kuin perinteiset maitovalmisteet. Kotisivut ovat niukat. Yritys lähettää lisätietoa, kun täyttää pyyntölomakkeen.
Remilk
Remilkin kotipaikka on Israelin Tel Aviv. Sen perustivat vuonna 2019 Aviv Wolff ja Ori Cohavi. Remilkin mukaan maitovalmisteet ovat aina olleet olennainen osa ihmisen ravitsemusta. Biotekniikkaa käyttämällä saadaan samanlaisia maitovalmisteita kuin ennenkin, mutta ilman eläimiä ja tuhlaamatta rajallisia resursseja.
Remilk lupaa, että heidän hiivallaan tuotetusta maidon proteiinista voi valmistaa perinteisiä maitovalmisteita voista juustoihin lisäämällä kasvirasvaa, kivennäisaineita ja hiilihydraatteja. Mainosvideon perusteella yritys vaikuttaa käyttävän tuotannossaan immobilisointitekniikkaa. Sokkotesteissä näin valmistettuja tuotteita ei ole erottanut lehmän maidosta valmistetuista. Yritykseen on toissa vuonna sijoittanut muun muassa saksalainen meijeriyritys Hochland. Kotisivuillaan Remilk hakee lisää asiantuntijoita palvelukseensa.
Imagindairy
Tel Avisissa toimivan Imagindairyn perustivat vuonna 2020 Eyal Afergan ja Tamir Tuller. Yritys tuottaa maitoa ilman lehmiä ja kertoo, että bioteknisesti tuotetusta kaseiinista ja heraproteiinista valmistetut maitotuotteet ovat perinteisten kaltaisia.
Yritys kertoo käyttävänsä keinoälyä tuotantomikrobien suunnittelussa. Se on saanut sijoitusrahaa alun 1,5 miljoonan Yhdysvaltain dollarin lisäksi 13 miljoonaa dollaria ja lupaa tuotteidensa olevan kaupoissa 2023. Taustajoukoissa on myös Tel Avivin yliopisto, jossa Tamir Tuller työskentelee professorina.
Suosittelemme artikkelia
Sivuvirtoja prosessoimalla syntyy uudenlaisia tuotteita
