Maitovalistusta Suomessa lähes sata vuotta 

Vajaat sata vuotta sitten Suomessa oltiin huolestuneita vähävaraisen kansanosan ravitsemustilanteesta. A-vitamiinia ei saatu ravinnosta riittävästi, ja energiastakin oli puutetta. Yhtenä ratkaisuna näihin ongelmiin nähtiin maidon ja voin käytön lisääminen.  

Maitoon uskottiin muuallakin: 1920- ja 1930-luvuilla monissa Pohjois-Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa perustettiin maidon terveyshyödyistä tiedottavia organisaatioita. Suomeen saatiin oma valistusjärjestö vuonna 1930, kun Kulutusmaidontuottajain liitto ja Helsingin Maidontarkastusyhdistys perustivat Suomen Maitopropagandatoimiston.  

Toimisto markkinoi maitoa ja maitotuotteita esimerkiksi margariinin ja kermankorvikkeiden sijasta. Se julkaisi ja jakeli julisteita, postikortteja ja esitteitä sekä järjesti ”maitopäiviä” ja ”maitoviikkoja” eri puolilla maata. Maidon terveellisyyden ja ravitsevuuden lisäksi korostettiin sen edullisuutta, ja valistusta suunnattiin erityisesti perheenäideille. 

Maidon kulutuksen kasvattaminen liittyi yhteiskunnan vaurastumiseen ja kaupungistumiseen, joka loi maitotuotteille uusia markkinoita. Käsittelyteknologian ja kuljetuskaluston kehittymisen myötä maidon säilyvyys parani, ja sitä saatiin riittävän nopeasti asutuskeskusten kuluttajien saataville. Runsas maidonkulutus on siis moderni ilmiö, eikä se olisi edes mahdollista ilman kehittynyttä teknologiaa. 

Suomen Maitopropagandatoimisto joutui lopettamaan toimintansa vuonna 1938 rahoituksen loppumisen takia. Sotien jälkeen Suomessa kuitenkin kärsittiin taas ruokapulasta, ja maidon käytön edistämiseen virisi uutta kiinnostusta. Yhdistystä maitovalistuksen toteuttamiseksi yritettiin perustaa pitkin 1950-lukua. Rahoitus järjestyi vasta vuonna 1958, kun aiemmin ruoka-apua antanut UNICEF myönsi ”starttirahan” Maito ja terveys ry:n perustamiseksi. 

Toimintansa aikana Maito ja terveys ry julkaisi valtavan määrän eri ihmisryhmille suunnattua tiedotusmateriaalia. Aineistoja jaettiin päiväkodeissa, kouluissa, neuvoloissa ja varuskunnissa. Medioille lähetettiin tiedotteita, ja yhdistyksen keulakuva, Maitotyttö tai Maitolähettiläs, kiersi koulujen lisäksi myymälöissä, messuilla ja muissa yleisötapahtumissa. 1970–1990-luvuilla yhdistys myös organisoi koululaisten yleisurheilukisoja, joihin oli liitetty maidon ilosanomaa. 

Maito ja terveys ry:n toiminta päättyi vuonna 2020, mutta sen sanomalta on ollut vaikeaa välttyä. Maito esitettiin oleellisena osana terveellistä ruokavaliota, ja maidon käyttö yhdistettiin myös suomalaiseen identiteettiin.  

Nykyisin keskustelu kasvipohjaisista maidoista herättää jopa raivokkaita vastareaktioita. Yhtenä syynä tähän voi olla meihin vuosikymmenten aikana iskostettu käsitys maidon ravitsemuksellisesta välttämättömyydestä ja kansallisesta merkityksestä. 

Kirjoittaja toimii akatemiatutkijana Itä-Suomen yliopistossa Karjalan tutkimuslaitoksella. Hän tarkastelee tutkimushankkeessaan maidontuotannon ja -kulutuksen muuttuvia merkityksiä Suomessa 1950-luvulta nykypäivään.