
Elintarvikeyrityksissä kehitetään riskienhallintaa
Luonnonvarakeskuksen ja VTT:n selvitys tuottaa elintarvikealalle välineitä riskinhallintaan.
Mitä paremmin erilaisiin häiriötilanteisiin ja riskeihin on yrityksessä varauduttu, sitä paremmin häiriötilanteessa toimitaan. Heikoimmat lähtökohdat häiriöihin on yrityksillä, joissa riskienhallintaa ei ole mietitty ollenkaan.
Konsulttiyritys Gaian vuonna 2021 tekemästä tutkimuksesta selvisi, että elintarvikealan toimijat joutuivat korona-aikana kehittämään henkilöresurssien organisointia, taloudellisia puskureita, kohdemarkkinointia, asiakaskunnan hajauttamista, myyntikanavien monipuolistamista ja tuotekehitystä sekä tehostamaan toimintaa. Tämän tutkimuksen pohjalta Luke ja VTT aloittivat vuonna 2022 selvitystyön, jossa luodaan välineitä elintarvikealan pk-yritysten riskienhallintaan ja varautumiseen.
Kriisiviestintäsuunnitelma osa riskienhallintaa
Häiriötilanteiden ennakointi sekä riskien tunnistaminen ja arviointi luovat pohjaa turvallisuusjohtamiselle ja varautumisen suunnittelulle. Luke ja VTT tekivät kyselyn syksyllä 2022 elintarvikealan pk-yritysten riskienhallinnan ja varautumisen nykytilasta osana Riskienhallinnan välineitä elintarvikealan mikro- ja pienyritysten varautumissuunnittelun tueksi ja liiketoimintariskien hallitsemiseksi -selvitystyötä (ET-RH). Kyselyssä havaittiin, että elintarvikesektorilla on paljon pk-yrityksiä, joille riskienhallinnan välineet ja niiden kehittäminen ovat tarpeellisia.
Jokaisessa yrityksessä on esimerkiksi hyvä miettiä, mitä tapahtuu kriisitilanteessa, jos viesti ei kulje yrityksen sisällä tai sidosryhmille, eivätkä vastuut ole selkeät. Lisäksi tulisi miettiä, miten viestintä kriisitilanteessa voisi toimia. Luken ja VTT:n tekemän selvitystyön tuloksissa kiinnitti erityistä huomiota viestintäsuunnittelun puute. Vain 25 prosentilla elintarvikeyrityksistä oli päivitetty sisäinen kriisiviestintäsuunnitelma ja 20 prosentilla ulkoinen kriisiviestintäsuunnitelma.
Varautumiskeinoja on monia
Selvitystyön tuottamien riskienhallinnan välineiden avulla yritykset voivat minimoida häiriöiden aiheuttamia ongelmia ja tappioita. Selvitystyön mukaan 93 prosenttia otoksen elintarvikeyrityksistä kokee haasteiden ja epävarmuuden kasvaneen paljon viimeisten kahden vuoden aikana ja 80 prosenttia aikookin lisätä varautumissuunnittelua lähitulevaisuudessa. Yrityksiltä kysyttiin, millaista varautumista on tehty tai aiotaan tehdä lähitulevaisuudessa? Varautumiskeinot liittyivät erityisesti sähköön ja sen saatavuuteen, tietoliikenteen toimintaan, raaka-aineiden saatavuuteen ja laatuun, kriittisten laitteiden käytön ja ylläpidon varmistamiseen sekä toiminnan avainhenkilöiden tietotaidon varmistamiseen.
Artikkeli perustuu Luonnonvarakeskuksen ja VTT:n selvitystyöhön ”Riskienhallinnan välineitä elintarvikealan mikro- ja pienyritysten varautumissuunnittelun tueksi ja liiketoimintariskien hallitsemiseksi”. Selvitystyötä johtaa Luken erikoistutkija Jarkko Leppälä ja sitä rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
Riskienhallinnan välineitä elintarvikealan mikro- ja pienyritysten varautumissuunnittelun tueksi ja liiketoimintariskien hallitsemiseksi
Luke ja VTT:n toteuttavat Riskienhallinnan välineitä elintarvikealan mikro- ja pienyritysten varautumissuunnittelun tueksi ja liiketoimintariskien hallitsemiseksi (ET-RH) -selvitystyön. Kevään 2023 aikana selvitystyössä tuotetaan riskienhallintavälineistöä elintarvikeyritysten varautumissuunnittelun tueksi. Riskinhallintavälineissä huomioidaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten riskienhallinnan tarpeita ja johtamista. Hankkeen tuloksia ja välineitä esitellään huhti-toukokuun aikana järjestettävässä työpajassa.
Lisätietoja:
Suosittelemme artikkelia

Enemmistö elintarvikealan pk-yrityksistä aikoo satsata varautumissuunnitteluun

Työkirja auttaa pk-yrityksiä varautumaan riskeihin

Luken keskustelunavaus: Ruokasektorin arvonlisän merkittävä kasvu on mahdollista, mutta vaatii niin yksityisen kuin julkisen sektorin merkittäviä panostuksia ja tiivistä yhteistyötä

Kuopiossa kehitetään ravitsemustieteen tutkimusinfrastuktuuria

Suomessa jalostetun ruuan ostaminen on ekoteko
