Luke: Ruokatoivoa miljardien arvosta 

Luke on selvittänyt ruokasektorin arvonlisän korkeimman saavutettavissa olevan kasvupotentiaalin vuoteen 2035 mennessä. Ruokatoivo-nimen saaneen selvityksen mukaan kasvupotentiaalia löytyy kahta polkua pitkin: uusia arvoketjuja luomalla ja elintarvikevientiä lisäämällä. 

Ruokasektorilla rakentuu uusia arvoketjuja, kun kulutuksen painopiste siirtyy eläinproteiinista vaihtoehtoisiin proteiinilähteisiin. Luken selvityksen mukaan lihaa korvaavissa kasviproteiinituotteissa voisikin olla huomattava arvonlisän kasvupotentiaali sekä kotimarkkinoilla että viennissä.  

– Kasviproteiinituotteiden tuotanto on Suomessa vielä varhaisessa vaiheessa: alan liikevaihto oli vuonna 2022 arviolta noin 30 miljoonaa euroa. Mikäli kysyntä kehittyy suotuisasti, Suomeen voisi syntyä tuotantokapasiteettia kasvattamalla ja tuotekehitykseen investoimalla vajaan miljardin euron uusi arvoketju yritysten liikevaihtona laskettuna vuoteen 2035 mennessä, kertoo selvitystyötä johtanut erikoistutkija Csaba Jansik Lukesta.  

Solumaatalous on vielä lähtökuopissaan, joten sen kehitystä toimialana on vaikea arvioida, mutta vuonna 2035 sen liikevaihtopotentiaali voisi olla jopa miljardi euroa ja arvonlisä 500 miljoonaa.  

Viennin kasvu vaatii yhteisiä tavoitteita 

Arvonlisän kasvusta neljä viidesosaa tulisi viennistä ja yksi viidesosa kotimaan markkinoista. Viennissä eniten kasvupotentiaalia olisi meijeriteollisuudella, jossa kiinnostavia ovat erikoistuotteet, terveyttä edistävät tuotteet ja jauheet. 

Seuraavina tulisivat kala-ala, jossa kasvupotentiaali olisi vahva myös kotimaan kulutuksessa, sekä kauratuotteet. Kauratuotteita viedään jo nyt merkittävät määrät, mutta kasvunvaraa löytyy siirtämällä painopistettä jyvätuotteista pitkälle jalostettuihin tuotteisiin. 

Vienti ei kuitenkaan synny itsestään, vaan sen kasvattaminen vaatii valtiolta ja elintarvikeyrityksiltä sitoutumista yhteisiin kasvutavoitteisiin ja taloudellisten panostusten tehokasta yhteensovittamista.  

– Elintarvikeyrityksissä pitäisi kasvattaa ja monipuolistaa jalostuskapasiteettia, kehittää myynti- ja markkinointiosaamista sekä panostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Valtion tulee tukea viennin kasvua maakuvatyöllä, kansainvälistä edustusverkostoa kehittämällä ja koordinoimalla palveluja vastaamaan muiden EU-maiden tasoa, Jansik sanoo.   

Elintarvikeviennin lisäämiseen tähtää myös hallitusohjelma, jossa tavoitteena on sen kaksinkertaistaminen vuoteen 2031 mennessä. 

Maa- ja metsätalousministeriö avasi helmikuun alussa Kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä -ohjelmakokonaisuuden, jonka taustaksi tehtyä skenaariotyötä Luken raportti on. Kyseessä on pitkän aikavälin strategia suomalaisen ruokajärjestelmän tulevaisuuteen. 

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah totesi avauksessa, että ruoka-alan arvostus tulisi nyt kääntää euroiksi. Vertailukohdaksi hän nosti Irlannin mallin, jossa valtion ja yritysten tiiviillä yhteistyöllä on onnistuttu lisäämään ruokavientiä huomattavasti.