
Kierrätyslannoitteet ovat osa kestävää ja huoltovarmaa ruuantuotantoa
Kierrätyslannoitteiden käytöstä hyötyvät niin ympäristö, viljelijät kuin elintarviketeollisuuskin.
Teollisesti valmistettujen lannoitteiden käyttö on kasvattanut pellon sadontuottoa, mutta myös mahdollistanut yksipuolisen viljelyn ja siten peltomaan orgaanisen aineen menetyksen.
– Lannoitteita tarvitaan. Samalla tulisi huolehtia, ettei ravinteita pääse häviämään. Etenkin vesistöjen rehevöityminen on ongelma, lisäksi osa typestä haihtuu kasvihuonekaasuna ilmakehään. Ravinteiden mahdollisimman hyvä kierrätys on ympäristöteko, myös sen kannalta, että se mahdollistaa mineraalilannoitteiden korvaamisen kierrätyslannoitteilla, kertoo johtava tutkija Kari Ylivainio Luonnonvarakeskuksesta.
Suomessa käytetään suurimmaksi osaksi väkilannoitteita eli teollisesti valmistettuja mineraalilannoitteita. Kaupalliset kierrätyslannoitteet kattavat noin seitsemän prosenttia kaikesta lannoituksesta.
Typpi ja fosfori ovat tärkeimmät satoon vaikuttavat ravinteet.
Teollisen typpilannoitteen huonoiksi puoliksi Ylivainio mainitsee Venäjä-riippuvuuden ja intensiivisen energian käytön valmistuksessa. Lanta on...
Jäsenenä voit lukea tämänkin artikkelin digilehdestä!
Liity jäseneksiSuosittelemme artikkelia

Kansallisen ruokastrategian toimeenpanosuunnitelma tähtää kohti ruoka-alan kestävää kasvua

Nordic Foodtech VC keräsi 40 miljoonaa euroa

Fazer uudistaa viljelyohjelmaansa ja edistää kestävien viljelykäytänteiden käyttöönottoa Suomessa ja Ruotsissa

Suomi osana globaalia ruokajärjestelmää

EIT Food julkaisi suositukset proteiinilähteiden monipuolisuuden edistämiseksi

Kommentit