Ilmastoraportti: ihmiskunnan tulevaisuus on vaakalaudalla 

Olemme astumassa ilmastokriisin kriittiseen ja arvaamattomaan uuteen vaiheeseen, kirjoittavat tutkijat Bioscience-tiedelehden lokakuussa julkaisemassa ilmastokatsauksessa. Katsausartikkelin mukaan Ihmiskunnan tulevaisuus on vaakalaudalla. 

Raportin mukaan nykyisillä toimilla maapallon lämpötila lämpenee 2,7 celsiusastetta vuoteen 2 100 mennessä. Riski maapallon ilmaston katastrofaaliseen muutokseen on kasvussa, eikä enää ole mahdollista välttyä vakavilta seurauksilta. Vahinkojen laajuutta voidaan vain yrittää rajoittaa.  

Ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ja muut kasvihuonekaasut ovat ilmastonmuutoksen pääasiallinen ajuri. Vuonna 2022 noin 90 prosenttia päästöistä syntyi fossiilisista polttoaineista ja teollisista prosesseista. 

Ilmaston lämpeneminen on vain yksi osa syvää monikriisiä, johon sisältyy ympäristön tilan heikkeneminen, taloudellisen epätasa-arvon kasvu ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Ilmastonmuutos on oire systeemisestä ongelmasta, ylikulutuksesta, jossa ihmisen kulutus ylittää maapallon uusiutumiskyvyn.  

Planeetan 35 mittarista ennätyskorkealla on 25, esimerkiksi maapallon pintalämpötila, merenpinnan korkeus, hiilidioksidipäästöjen, valtamerten sitoman lämmön, ihmisten ja märehtijöiden määrä, fossiilisten polttoaineiden ja lihan kulutus sekä metsäpeitteen kato. Ennätysalhaalla on jäätiköiden paksuus. 

Tutkijoiden mukaan fossiilisten polttoaineiden käytön rajoittamista tulisi priorisoida. Myös metaanipäästöjen vähentäminen on tärkeää. Toisin kuin hiilidioksidi, metaani on suhteellisen lyhyen aikaa ilmakehässä vaikuttava kasvuhuonekaasu. Metaanipäästöjen huomattavalla vähentämisellä voidaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen nopeasti ja välttää keikahduspisteiden saavuttaminen lyhyellä aikajänteellä.   

Raportin mukaan ylikulutusta ja jätteitä on vähennettävä voimakkaasti, väestön kasvua on vähennettävä asteittain, elintarvikejärjestelmiä on uudistettava tukemaan kasvipohjaista ruokavaliota sekä on otettava käyttöön ekologinen, kasvun jälkeinen (post-growth) talousmalli, joka huomioi myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden. Lisäksi tarvitaan välittömiä toimia ekosysteemien suojelemiseksi, säilyttämiseksi ja palauttamiseksi.