Geenitestit ja laajennettu todellisuus kiinnostavat

Omien geenien selvittäminen ja laajennettu todellisuus kiinnostavat nykypäivän kuluttajia.

Kuluttajien kiinnostus omia geenejä kohtaan on kasvanut erityisesti terveyden, ravitsemuksen ja hyvinvoinnin osalta. Kotona tehtävät geenitestit ovat osa yksilöllisen terveystietouden trendiä (personalised health). Tämä selviää markkinatutkimusyritys Euromonitor Internationalin tammikuussa 2018 julkaisemasta Top 10 Global Consumer Trends for 2018 -raportista.

Lisätty todellisuus (Augmented reality, AR) tuo kotiin ostoskokemuksen, jonka saa kivijalkakaupassa käymällä. AR parantaa ostoskokemusta verkossa mahdollistaen tuotteiden esittelyn samalla tavalla kuin ne olisivat hyllyssä. Ostosten tekeminen on ajasta ja paikasta riippumatonta ja helppoa. Verkkokauppaostosten odotetaan kasvavan kolme prosenttia globaalisti vuoden 2018 aikana. Kuitenkin 88 prosenttia ostoksista tehdään vielä perinteisesti myymälöissä.

Kymmenen kuluttajatyyppiä

Euromonitor listaa kymmenen erilaista kuluttajatyyppiä. Epäterveellisiä tapoja, alkoholia ja päämäärätöntä kuluttamista kaihtavat kaksikymppiset (Clean Lifers) käyttävät rahaa elämyksiin, eivät baari-iltoihin tai omaan asuntoon.

Lainaajille (The Borrower) jakaminen, vaihtaminen, lainaaminen ja suoratoisto eli streamaus ovat houkuttelevia vaihtoehtoja omistamiselle. Lainaajat ovat rahapulassa olevia nuoria ja suuriin ikäluokkiin kuuluvia henkilöitä, jotka haluavat yksinkertaisempaa elämää oli sitten kyse lemmikkien lainaamisesta tai toisen kotitöiden tekemisestä auton lainaamista vastaan.

Hashtag -huudattajat (Call Out -kulttuurin edustajat) laittavat sosiaalisessa mediassa liikkeelle me too -kampanjan tyyppisiä liikkeitä. He vaativat oikeudenmukaisuutta ja selityksiä brändeiltä boikotin uhalla.
Geenitesteistä on tullut arkipäivää. It’s in the DNA -kuluttajat haluavat tietää geneettisistä alttiuksistaan sairauksille ja antavat tiedon ohjata ruokailutottumuksiaan. Amerikkalaisista 13 prosenttia on tehnyt geenitestin.

Y- ja x-sukupolvet ovat edellisiä sukupolvia halukkaampia työllistämään itsensä (sopeutuvat yksityisyrittäjät, Adaptive Entrepreneurs). He eivät pidä turvallista palkkatyötä yhtä tärkeänä kuin edeltävät sukupolvet. Tämä heijastuu monipuolistuvien työntekomuotojen ja -paikkojen lisäksi kotitalouksien koon pienenemiseen.

”Mallailijat”, View in My Roomers -kuluttajat, haluavat nähdä tuotteita kokeilemalla, miltä ne näyttävät. Laajennetun todellisuuden avulla voi kokeilla, miltä kauneustuote näyttäisi omilla kasvoilla, miten huonekalut sopivat omaan asuntoon tai miltä matkakohteessa oikeasti näyttää.

1990-luvun lamasta selviytyneet tiedonjanoiset yksityisetsivät (Sleuthy Shoppersit) epäilevät massatuotteita ja niitä valmistavien yritysten motiiveja. He ostavat vain tuotteita, joihin luottavat.

Työelämässä olevat Tee se itse -suunnittelijat (I-Designers -kuluttajat) suunnittelevat ja rakentavat tuotteita itse. He haluavat tehdä tuotteista omanlaisiaan, oli kyse sisustustuotteista, kuvafilttereistä tai polkupyöristä. Luomistyön helpottamiseksi yritykset tarjoavat kuluttajille räätälöintimahdollisuuksia.

Yhteisöllinen asuminen nostaa päätään erityisesti 2000-luvulla syntyneiden ja yli 65-vuotiaiden keskuudessa (yhteisasujat, Co-Living). He jakavat asuintilaa ja hyödykkeitä ja laitteita saadakseen miellyttävät asuinolot, mikä näkyy myös vuokra-asuntojen suosion kasvuna.

Jotkut elävät haluamattaan niukkuudessa (hengissä selviytyjät, The Survivors). He ovat riippuvaisia ruoka-avusta, muiden kierrätykseen laittamista tuotteista ja ale-tuotteista. Suomessa pienituloisia on 12 prosenttia kotitalouksista.

Yrtit, vihreät kasvikset ja mustikka löivät läpi Britanniassa

Brittiläinen vähittäiskauppaketju Waitrose yhdisti miljoonien vuoden 2017 aikana myymiensä ostoskorillisten tuotedatan 2000 haastatellun kuluttajan vastauksiin. Tulokset on analysoitu ja julkaistu raportissa The Waitrose Food and Drink Report 2017−2018.

Vuonna 2017 hiilihydraatit olivat taas suosiossa pastasta tuoreeseen leipään. Varsinkin bulgur ja kvinoa olivat trendikkäitä. Tuoreiden yrttien myynti nousi raketin lailla, sillä kuluttajat tuovat yrteillä ripauksen kokkifiilistä ruokiinsa. Kurkuman myynti ohitti kanelin: se oli myydyin Waitrose-merkin mauste. Kulhoruuista (buddha bowl) tuli Instragramissa valtavirtaa, ja yhä useamman viikonloppuun kuuluu brunssi. Tummanvihreitä kasviksia kuten palmukaalia, lehtimangoldia ja lehtikaalia myytiin joka sekunti. Maapähkinävoin myynti kasvoi 20 prosenttia. Sitä löytyy niin jäätelöstä kuin muroista. Katajanmarjojen myynti kasvoi 17 prosenttia. Niitä käytetään niin gin tonic -juomissa kuin ruokien maustamisessa. Erilaiset pavut, siemenet ja pähkinät sekä kuivaliha-snacksit kasvattivat suosiotaan. Pensasmustikan myynti ohitti pitkäaikaisen suosikkimarja mansikan.

Myös ostoskäyttäytyminen muuttui vuoden 2017 aikana. Briteistä 65 prosenttia käy toisinaan tai säännöllisesti ruokakaupassa enemmän kuin yhden kerran päivässä. Itsepalvelukassojen käyttö on kasvanut vuodessa 14 prosentista 32 prosenttiin ja lähimaksut viidestä 38 prosenttiin. Kolmannes kuluttajista ei myöskään tiedä ennen iltapäiväneljää, mitä he aikovat syödä päivälliseksi.

Päivään neljäs ruokahetki

Intialainen katuruoka on tulossa: grillatut mustekalat inkivääripikkelssissä, öljyssä kypsennetyt kasvistäytteiset leivät, eli purit hapanimeläkastikkeessa sekä keittiöiden hybridituotteet kuten intialaista lammasmuhennosta eli keemaa meksikolaisissa takoissa. Myös japanilainen äijäruoka tekee tuloaan. Japanissa syödään työpäivän päätteeksi baarissa vaikkapa bambuvartaassa grillattuja kananpaloja ja uppopaistettua tofua lihaliemessä.

Päivään vaikuttaa tulevan neljäs ruokahetki. Kyse ei ole mässäilystä, vaan britit kokevat, ettei aamiainen, lounas ja päivällinen riitä. Työpäivän päätteeksi syödään ennen salia tai unia kunnollinen iltapala.

Ostoskäyttäytymisen muutos jatkuu, ja kauppojen ostokärryt vähenevät. Pari vuotta sitten kaupan ulkopuolella odotti 200 suurta ostokärryä ja sisällä 150 pikkukärryä. Nyt ulkona odottaa enää 70 kärryä ja sisällä on 250 päivittäisostokärryä.

Proteiinipitoisten ruokien kysyntä jatkuu. Osa-aikaisten kasvissyöjien eli fleksaajien määrä kasvaa. Eikä ihme, sillä kasviproteiinien ympärillä ”pöhisee”. Palkokasvit, versot, viljat, siemenet, soija ja levät tulevat startuppien ja isojen brändien tuotteisiin.