Tuuppauskeinoja ruokaympäristön valinta-arkkitehdeille

Esimerkiksi ruokapalveluntarjoajat, vähittäiskauppa, työpaikat ja tapahtumajärjestäjät voivat hyödyntää tuuppauskeinoja ja erilaisten keinojen luovia yhdistelmiä lisätäkseen terveyttä edistäviä ruoka- ja juomavalintoja ja vähentääkseen epäterveellisempiä vaihtoehtoja.

Elinympäristössä saatavilla olevien vaihtoehtojen valikoima, ominaisuudet ja esillepano vaikuttavat siihen, millaisia valintoja ihmiset tekevät. Kun ympäristön osatekijöitä muutetaan tarkoituksella niin, että ihmiset todennäköisemmin tekevät itseään hyödyttäviä valintoja, puhutaan tuuppauksesta. Tuuppaus on valintaympäristöjen muokkaamista, valinta-arkkitehtuuria.

Tuuppausta voidaan hyödyntää esimerkiksi ruuanvalintatilanteissa. Neljä käytännön esimerkkiä osoittavat, miten erilaisten valintaympäristöön kohdistuvilla tekniikoilla ja kohtuullisen pienellä vaivalla voi lisätä terveyden kannalta parempia ruoka- ja juomavalintoja.

Neljä tuuppaustilaisuutta tutkimuskohteina

Tuuppaustoimia toteutettiin osana VTT:n ja Itä-Suomen yliopiston tutkimusprojekteja neljässä tilaisuudessa (Taulukko): ravintolan avajaisissa (A), tutkimusprojektin päätösseminaarissa (B), IT-alan messutapahtumassa (C) ja työpaikan kahvihetkessä (D).

Tuuppauskeinot joko lisäsivät tai vähensivät tuotteiden kulutusta. Muutos kulutuksen määrässä tapahtui pääosin haluttuun suuntaan. Jokaisessa tutkimusesimerkissä hyödynnettiin useampaa, tutkimusnäytön perusteella tehokkaaksi havaittua tuuppaustekniikkaa.

Tehokkaita keinoja ruuanvalinnon lisäämiseksi ovat halutun ruoka- tai juomavaihtoehdon annoksen, pakkauksen, tarjoilu- tai ruokailuastian tai -välineiden koon kasvattaminen, vaihtoehdon esittäminen oletusvalintana, vaihtoehdon valitsemisen ja syömisen helppous ja vaihtoehdon asettaminen lähemmäs ottajaa. Myös toimet, joissa halutun tuotekategorian vaihtoehtojen määrää ja osuutta kokonaistarjonnasta lisätään, ovat tehokkaita (Broers ym. 2017; Cadario & Chandon 2019; Hollands ym. 2015; Nørnberg ym. 2016). Näiden toimien yhdistelmien arvioidaan myös olevan tehokkaita (Broers ym. 2017; Fernandes ym. 2016; Wilson ym. 2016). Esitetyistä esimerkeistä parhaimpiin tuloksiin päästiin lisäämällä samanaikaisesti terveyttä edistäviä vaihtoehtoja ja vähentämällä epäterveellisempiä vaihtoehtoja.

Tuttuus voi vaikuttaa valintatilanteessa

Tutkimukset olivat kertaluontoisia, ja kolmessa neljästä tutkimuksesta tutkimustilanteet ja -ympäristöt olivat osallistujille poikkeuksellisia. Tällaisissa tilanteissa valintaympäristön vihjeiden vaikutus saattaa olla voimakkaampi kuin tutuissa tilanteissa, kuten oman työpaikan työpaikkalounaalla. Tutkimusasetelmien kertaluonteisuuden vuoksi ei tiedetä, olisivatko vaikutukset olleet pysyviä, jos osallistujat olisivat altistuneet samoille tuuppauksille toistuvasti.

Esimerkin A tuuppausasetelmassa onnistuttiin lisäämään tuupatun ruusunmarjasmoothien valintaa, ja myös ei-tuupatun omena-lime-pinaattismoothien valinta lisääntyi suhteessa vertailuasetelmaan. Valittavina olevat tuotteet olivat keskenään hyvin samankaltaisia ja tuuppaustoimet hyvin hienovaraisia. Tällöin eroja menekeissä voi olla vaikeaa saada aikaan (Bucher ym. 2016).

Esimerkki osoittaa myös sen, että tuuppausten vaikutukset erilaisissa tilanteissa, erilaisten ihmisten keskuudessa, erilaisissa toteutustavoissa ja tuotekokonaisuuksissa voivat olla osin ennakoimattomia. Onnistunut tuuppaus edellyttää aina käytettävien asetelmien ja menetelmien huolellista suunnittelua, räätälöintiä ja testausta kohdeympäristössä ja tuuppauksen kohteena olevien ihmisten joukossa.

Lähteet:

Broers VJ V. ym. 2017. A systematic review and meta-analysis of the effectiveness of nudging to increase fruit and vegetable choice. Eur J Public Health 27:912–20. doi:10.1093/eurpub/ckx085.

Bucher T. ym. 2016. Nudging consumers towards healthier choices: a systematic review of positional influences on food choice. Br J Nutr 115:2252–63. doi:10.1017/S0007114516001653

Cadario R. ym. 2019. Which Healthy Eating Nudges Work Best? A Meta-Analysis of Field Experiments. Mark Sci doi:10.1287/mksc.2018.1128.

Fernandes AC. ym. 2016. Influence of menu labeling on food choices in real-life settings: A systematic review. Nutr Rev 74:534–548. doi:10.1093/nutrit/nuw013.

Hollands GJ. ym. 2015. Portion, package or tableware size for changing selection and consumption of food, alcohol and tobacco. Cochrane Database Syst Rev CD011045. doi:10.1002/14651858.CD011045.pub2.

Nørnberg TR. ym. 2016. Choice architecture interventions for increased vegetable intake and behaviour change in a school setting: A systematic review. Perspect Public Health 136:132–42. doi:10.1177/1757913915596017.

Wilson AL. ym. 2016. Nudging healthier food and beverage choices through salience and priming. Evidence from a systematic review. Food Qual Prefer 51:47–64. doi:10.1016/j.foodqual.2016.02.009.

Menekki todella muuttui

A Järjestys ja fyysinen etäisyys

Ruusunmarjasmoothie-annoksia valittiin 38 % enemmän tarjoilulinjastolta, jossa lasit oli sijoitettu eturiviin lähemmäs valitsijaa ja jossa ruusunmarjasmoothie oli kirjoitettu ylimmäiseksi pöydällä olevaan menu-tauluun (Kuvat 1 ja 2a). Myös omena-lime-pinaattismoothieta valittiin 35 % enemmän tuupatusta tarjoilulinjastosta vertailulinjastoon verrattuna. Banaani-mangosmoothien valinnassa ei ollut eroa vertailu- ja tuuppauslinjaston välillä.

Tummasta suklaasta valmistettujen rocky road -palojen menekki suhteessa tarjolle asetettuun määrään oli 63 % suurempi tarjoilulinjastolla, jossa ne oli sijoitettu kulkusuunnassa ennen valkosuklaasta valmistettuja rocky road -paloja ja jossa tuotteen nimi oli kirjoitettu ylimmäiseksi menu-tauluun (Kuva 2b). Myös valkosuklaasta valmistettujen rocky roadien menekin osuus tarjolle asetetuista oli hieman (5 %) suurempi linjastolla, jossa tummasuklaa rocky roadeja pyrittiin tuuppaamaan verrattuna linjastoon, jossa valkosuklaa rocky roadit oli kulkusuuntaan nähden ensimmäisenä ja ruokalistan kärjessä.

B Järjestys, näkyvyys, koettu valikoima ja ottimien koko

Vihersalaattia otettiin 35 % enemmän silloin, kun se oli sijoitettu tarjoilupöydällä kulkusuuntaan nähden ensimmäiseksi (Kuva 3). Tässä asetelmassa vihersalaatin sisältämät komponentit olivat lisäksi tarjolla omissa, korokkeella olevissa tarjoiluastioissaan ja komponenteille oli laitettu suurikokoiset ottimet. Lohisalaattia sen sijaan otettiin 38 % vähemmän ja kreikkalaista salaattia 41 % vähemmän, kun ne oli sijoitettu kulkusuunnassa vihersalaatin jälkeen, laskettu korokkeelta pöydälle ja niille oli laitettu pienet ottimet. Kokonaisuudessaan tarjolla olleita ruokia otettiin 24 % vähemmän tuupatussa esillepanossa vertailuesillepanoon nähden.

C Kappalekoko ja tarjolla oleva määrä

Myslipatukkaa otettiin 57 % vähemmän henkilöä kohden buffetpöydistä, joissa myslipatukat tarjoiltiin pieninä paloina verrattuna pöytiin, joissa ne tarjoiltiin suurina paloina (Kuva 4). Pienien palojen pöydissä patukoita oli lisäksi tarjolla määrällisesti kaksi kertaa enemmän kuin suurien palojen pöydissä.

D Valikoima ja koettu valikoima, vaivattomuus ja kappalekoko

Pullaa otettiin noin 60 % vähemmän henkeä kohden, kun tarjolla olleen pullan kappalekoko pienennettiin 80 grammasta 40 grammaan (Kuva 5). Hedelmiä otettiin 71 % enemmän henkeä kohden, kun tarjolla oli kolmea eri hedelmälajia valmiiksi syötävässä muodossa, verrattuna kertaan, jolloin tarjolla oli vain yhtä hedelmälajia käsittelemättömänä. Kun nämä kolme helposti syötävässä muodossa tarjottua hedelmälajia tarjoiltiin lisäksi lajikkeittain omista tarjoiluastioistaan, lisääntyi henkilöä kohden otettujen hedelmien määrä vielä 8 % verrattuna kertaan, jolloin kaikki hedelmät olivat samalla tarjoiluvadilla.

Mitä tuuppaus on?

• Tuuppaus (engl. nudge) on käyttäytymisen muutokseen tähtäävä lähestymistapa, jonka avulla pyritään ohjaamaan ihmisiä hellävaraisesti sellaisiin valintoihin, jotka tuottavat heille hyötyä pitkällä aikavälillä.
• Valintojen muutokseen tähdätään muokkaamalla valintaympäristössä saatavilla olevien vaihtoehtojen valikoimaa, aistittavia ominaisuuksia ja/tai esillepanoa eli ympäristön valinta-arkkitehtuuria.
• Tuuppauksen taustalla on ymmärrys siitä, että päätöksiä ohjaavat usein automaattiset ja intuitiiviset ajatuspolut.
• Tuuppauksen tavoitteena on tehdä hyvinvointia tukevien vaihtoehtojen valitsemisesta automaattisempaa ja vaivattomampaa ilman kieltoja tai rajoituksia ja puuttumatta merkittävästi taloudellisiin tai muihin kannustimiin.