
Kestävää terveyttä ruuasta – uudet kansalliset ravitsemussuositukset 2024
Kasvipainotteinen ruokavalio on tutkitusti sekä terveellinen että kestävä. Elintarvikealan toimijat ovat avainasemassa uusien ravitsemussuositusten toimeenpanossa.
Uusissa suomalaisissa ravitsemussuosituksissa otetaan reipas askel kohti kasvipainotteisempia ruokavalioita ja proteiininlähteitä. Terveyttä edistävä ruokavalio sisältää runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä, täysjyväviljaa, kalaa ja tyydyttymättömiä rasvoja.
Palkokasvien ja pähkinöiden määrää lisätään ja punaista lihaa vähennetään. Ruokavalio sisältää mahdollisimman vähän lihavalmisteita, sokerilla makeutettuja juomia, runsassokerisia ja -suolaisia ruokia ja vähäkuituisia viljavalmisteita.
Kasvipainotteisilla pienemmät ympäristövaikutukset
Marraskuun lopulla julkaistuissa suosituksissa huomioidaan aiempaa kattavammin ruuantuotannon ja -kulutuksen ympäristövaikutukset. Keskeisenä tavoitteena on edistää planetaarista terveyttä eli koko väestön ja muun luonnon toisiaan tukevaa hyvinvointia ja terveyttä.
Ruuantuotannon ympäristövaikutusten merkittävä vähentäminen edellyttää muutoksia sekä ruokavaliossa että maatalous- ja elintarviketuotannossa.
Ruokatuonnin kautta olemme sidoksissa maailmanlaajuiseen ruokajärjestelmään, mikä aiheuttaa ympäristövaikutuksia myös tuontimaissa. Keskimääräisen ruokavalion ilmastovaikutuksista 65 prosenttia aiheutuu eläinperäisistä tuotteista, etenkin naudanlihasta ja maitovalmisteista. Ravitsemussuositusten mukaisilla kasvipainotteisilla ruokavalioilla voidaan pienentää ilmastovaikutuksia yli kolmanneksella.
Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on vakava ympäristöongelma. Maankäyttöön keskittyvää lajikatovaikutuksen arviointia käyttäen eniten lajikatoa aiheuttavat suomalaisessa ruokavaliossa broilerinliha, kahvi, kaakao ja suklaa. Broilerinlihan vaikutus johtuu pääosin lajirikkailla alueilla viljellyn rehusoijan käytöstä.
Tärkein tavoite on edistää kansanterveyttä
Ympäristövaikutusten huomioinnista huolimatta ruokasuositukset perustuvat edelleen ensisijaisesti ravinnon terveysvaikutuksiin. Esimerkiksi kasvisten, marjojen ja hedelmien uusi määrällinen suositus (vähintään 500-800 g/vrk) ja punaisen lihan aiempaa vähäisempi suositus (enintään 350 g/vko) perustuvat niiden terveysvaikutuksiin.
Terveyttä edistävät ruokatottumukset ovat hyvinvoinnin perusta läpi elämänkaaren. Ravitsemus raskauden, imeväisiän ja varhaislapsuuden aikana vaikuttaa terveyteen ja sairauksien riskiin koko elämän ajan.
Aikuisuudessa terveyttä edistävien ruokatottumusten merkitys korostuu, kun tarttumattomien sairauksien riski iän myötä kasvaa. Ruokavaliolla voidaan vaikuttaa erityisesti tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien sekä erilaisten syöpien riskiin.
Vähäisen täysjyväviljan käytön vuoksi Suomessa menetetään paljon terveitä elinvuosia. Keskeiset ravitsemushaasteemme ovat vähäisen kuidunsaannin ohella suolan ja tyydyttyneen rasvan suuri saanti. Jo gramman vähennys päivittäisessä suolan saannissa vähentäisi merkittävästi suolan terveyshaittoja kuten aivoverenvuotoja.
Ylipaino ja lihavuus ovat Suomessa yleisiä ja altistavat useille sairauksille. Ne ovat yhteydessä psykososiaaliseen hyvinvointiin, mielenterveyteen ja elämänlaatuun. Väestöryhmien erot ruuankäytössä ovat yhteydessä kansansairauksien riskitekijöihin ja sairastavuuteen. Vähän koulutettujen, pienituloisten ja miesten ruokavalio poikkeaa eniten suosituksista, ja ruokavalintojen ympäristökuormitus on heillä muita ryhmiä suurempaa. Ruokavalioerot näkyvät erityisesti kasvisten, marjojen ja hedelmien pienempänä ja punaisen lihan ja lihavalmisteiden suurempana kulutuksena.
Tutkimusnäyttö perustana
Kansalliset ravitsemussuosituksemme pohjautuvat kesällä 2023 julkaistuihin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, joita laadittaessa käytiin systemaattisesti läpi uusin tutkimusnäyttö ravinnon ja terveyden välisestä yhteydestä.
Ravitsemussuositukset sisältävät ravintoaineiden saannin viitearvot (ravintoaineiden saantisuositukset) ja suositukset terveyttä edistävistä ruokavalinnoista (ruokasuositukset). Suosituksia hyödynnetään erityisesti ravitsemuksen seurannassa ja arvioinnissa, ravitsemukseen liittyvien toimenpiteiden päätöksenteossa, ohjauksessa ja suunnittelussa sekä viestinnässä. Elintarviketeollisuus hyödyntää niitä muun muassa tuotekehityksessä ja pakkausmerkinnöissä.
Suositeltuja ruokavalioita voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Ruokapyramidi auttaa terveyttä edistävän ruokavalion koostamisessa, ja lautasmallit auttavat hahmottamaan aterian kokonaisuuden sekä ruoan määrää ja osuuksia lautasella.
Kansallisissa suosituksissa on ensimmäistä kertaa myös laaja toimeenpano-osio. Ravitsemussuositukset antavat perustan myös eri toimijoiden ravitsemusviestinnälle.
Ravitsemusterveyttä kaikille
Suomessa tavoitellaan siirtymää kohti ravitsemuksellisesti riittävää ja väestön terveyttä edistävää ruoankulutusta, jonka haittavaikutukset ilmastoon ja ympäristöön ovat mahdollisimman vähäiset. Hallittu siirtymä edellyttää kaikkien ruokaympäristön toimijoiden mukanaoloa.
Ravitsemussuositusten laaja käyttöönotto, omaksuminen ja soveltaminen ovat edellytys niiden vaikuttavuudelle. Kuluttajien ruokavalintoja ohjaavat terveys- ja ympäristönäkökulmien ohella arvot ja asenteet, hinta, makumieltymykset, tuttuus, tuotantotapa, ruuanvalmistuksen vaivattomuus sekä huoli ruuan turvallisuudesta ja alkuperästä.
Valintoihin vaikuttavat myös sosiaalinen ja fyysinen ruokaympäristö kuten kauppojen ja ruokapalveluiden tarjonta. Elintarviketeollisuus, kauppa ja ruokapalvelut voivat tehdä ravitsemussitoumuksia eri sisältöalueilla, joihin ravitsemussuosituksessa kohdistuu keskeisiä muutostavoitteita, kuten sitoutua vähentämään suolan, sokerin tai tyydyttyneen rasvan määrää.
Päivittäistavarakaupoilla on paljon potentiaalia terveyttä edistävän valinta-arkkitehtuurin rakentamisessa tarjonnan, markkinoinnin ja näkyvän sijoittelun keinoin. Ruokapalveluissa käytetään ravitsemussuosituksia hankintojen, ruokalistasuunnittelun ja aterioiden koostamisen perustana.
Ruoka- ja mediakasvatuksella voidaan tukea lasten ja nuorten kykyä arvioida kriittisesti ravitsemusviestejä. Suomessa on osana kansallista lapsistrategiaa valmistumassa ohjeistus epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnista lapsille.
Lähteitä:
Blomhoff R ym 2023: Nordic Nutrition recommendations 2023. norden.org/fi/node/81400
Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024: Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024.
Suositeltavat ruokavalinnat
Ruoka-aineryhmä | Suositeltava käyttömäärä | Huomioitavaa* |
Kasvikset, marjat, hedelmät | Vähintään 500–800 g/vrk | Monipuolisuus, vapaata sokeria ja suolaa sisältävien tuotteiden välttäminen. Suositeltavasta määrästä puolet vihanneksia ja juureksia, puolet marjoja ja hedelmiä. |
Palkokasvit | 50-100 g/vrk | Hyvä ravintosisältö Suositeltavia valintoja ympäristönäkökulmasta, erityisesti korvaamaan lihaa. Käytetään kuivattuna, rouheena, pakasteena, säilykkeenä sekä valmisteina |
Vilja ja viljavalmisteet | Vähintään 90 g/vrk täysjyväviljaa (kuivapaino) | Lisättyä rasvaa, suolaa ja sokeria sisältävien tuotteiden vähäinen käyttö. Esimerkiksi kolme ruisleipäviipaletta, lautasellinen kaurapuuroa ja runsas desilitra keitettyjä ohrasuurimoita sisältävät yhteensä 90 g täysjyväviljaa |
Peruna | Lisätään käyttöä | Suositeltava valinta ilmaston näkökulmasta. Runsasrasvaisten ja suolaisten tuotteiden välttäminen. |
Rasvat ja öljyt | Vähintään 25 g/vrk ei-trooppisia kasviöljyjä | Voin ja trooppisten kasviöljyjen välttäminen |
Pähkinät, siemenet | 20–30 g/vrk | Suositus annettu pähkinöille Siementen käytön lisääminen myös suotavaa Sokeria ja suolaa sisältävien tuotteiden välttäminen |
Maito ja maitovalmisteet | 350–500 g/vrk | Suositaan rasvattomia ja vähärasvaisia tuotteita Runsaasti sokeria ja suolaa sisältävien vaihtoehtojen välttäminen Runsas käyttö ei suositeltavaa ympäristönäkökulmasta Voidaan korvata kalsiumilla, D-vitamiinilla, jodilla ja B12-vitamiinilla täydennetyillä kasvipohjaisilla tuotteilla |
Kala ja kalavalmisteet | 300–450 g/vk (kypsä, syötävä osa), josta rasvaista kalaa vähintään 200 g/vk | Kestävien kalakantojen suosiminen |
Siipikarja | Nykyistä vähäisempi käyttö suositeltavaa ympäristönäkökulmasta | |
Punainen liha | Korkeintaan 350 g kypsennettyä lihaa viikossa (noin 500 grammaa raakaa lihaa) | Vähäisempi käyttö ympäristönäkökulmasta suositeltavaa |
Prosessoitu liha | Mahdollisimman vähän | Koskee sekä punaisesta että siipikarjan lihasta valmistettuja lihavalmisteita Terveysnäyttöön perustuen käytön tulisi olla mahdollisimman vähäistä runsaan tyydyttyneen rasvan, suolan, nitriitin ja fosfaatin vuoksi |
Kananmuna | Korkeintaan yksi kananmuna päivässä. Jos henkilöllä on korkea kolesteroli, tyypin 2 diabetes, sydän- tai verisuonitauti, kananmunia tulee syödä vähemmän. | |
Makeiset, sokerilla makeutetut juomat | Mahdollisimman vähän | |
Alkoholi | Mahdollisimman vähän | Ei turvallista käyttömäärää Ei lainkaan lapsille, nuorille, raskaana oleville, imettäville ja ikääntyneille. |
* Sydänmerkkikriteerit täyttävien tuotteiden suosiminen. Sydänmerkki osoittaa, että tuote on tuoteryhmässään ravintoarvoiltaan parempi valinta. Kaikilla kriteerit täyttävillä tuotteilla ei ole Sydänmerkkiä.
Suosittelemme artikkelia

Odottavien äitien elintavoissa on parantamisen varaa

Suomalaiset eivät tunne täysjyvän ympäristöhyötyjä eivätkä kaikkia terveysvaikutuksia

Politiikkasuositus tukee kasvi- ja kalapainotteisia ruokavalioita

Vähemmän lihaa, enemmän kasviksia: tässä ovat pohjoismaiset ravitsemussuositukset 2023

Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset julki 20. kesäkuuta
Kumppanisisältö: Go On
