Ravitsemussitoumukset uudistuivat – visiona terveyttä edistävien ruokavalintojen mahdollistaminen kaikille

Ravitsemussitoumus on suomalainen toimintamalli, jossa ruoka-alan toimijat ja muut sidosryhmät sitoutuvat parantamaan tarjoamiensa elintarvikkeiden ja ruokapalvelujen ravitsemuslaatua. Sitoumuksen tavoitteena on tehdä terveyttä edistävien ruokavalintojen tekemisestä kuluttajille mahdollisimman helppoa ja houkuttelevaa. 

Sitoumuksen voi tehdä esimerkiksi kehittämällä tuotteita ja tarjontaa ravitsemuksellisesti paremmiksi, laatimalla ravitsemussuositusten mukaisia ruokaohjeita kuluttajille ja ammattikeittiöille ja viestimällä ravitsemuksesta vastuullisesti. Ravitsemussitoumuksen kriteereistä vastaa Valtion ravitsemusneuvottelukunta. 

Ravitsemussitoumus on osa kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta. Ravitsemussitoumusmalli perustettiin vuonna 2017. Sitoumuksia on tähän mennessä tehty 118 kappaletta.  

Miksi ravitsemussitoumuksia tarvitaan? 

Ruualla on keskeinen merkitys ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Terveyttä tukevat ruokavalinnat vaikuttavat myönteisesti terveyteen muun muassa ehkäisemällä ylipainoa ja vähentämällä monien kroonisten kansansairauksien riskiä, tukemalla toimintakykyisen työvoiman saatavuutta ja pienentämällä terveydenhuollon kustannuksia.  

Hyvinvointia ja terveyttä edistävien ruokailutottumusten keskiössä ovat monipuolisuus, kohtuullisuus ja ruokailo pohjautuen kansallisiin ravitsemussuosituksiin.  

Ruokaympäristö vaikuttaa merkittävästi ruokavalintoihimme eli siihen, millaisia mahdollisuuksia terveyttä edistäviin valintoihin on tarjolla ja kuinka helposti ne ovat saavutettavissa.  

Yksilöillä on hyvin erilaiset resurssit omien ruokatottumustensa muuttamiseen. Siksi tarvitaan yhteiskunnallisia toimia, jotka helpottavat terveyttä tukevien ruokavalintojen tekemistä kaikissa väestöryhmissä. 

Suomessa aikuiset saavat ruokavaliostaan suosituksiin nähden liikaa suolaa. Suurin osa suomalaisten päivittäin saamasta suolasta tulee elintarvikkeista, erityisesti liharuuista ja viljavalmisteista. Suomalaisten suolan saannin vähentämiseksi on tärkeää jatkaa tuotekehitystä vähäsuolaisempien tuotteiden markkinoille saattamiseksi.  

Myös punaisen sekä prosessoidun lihan kulutus sekä tyydyttyneen rasvan saanti ylittää suositukset. Sen sijaan kasviksia, marjoja, hedelmiä, täysjyväviljaa, kuitua, palkokasveja ja kalaa nautitaan suosituksiin nähden liian vähän. Lapsilla ja nuorilla sokerin saanti on usein suosituksia runsaampaa.  

Väestön ravitsemuksen edistäminen edellyttää, että kuluttajilla on valittavinaan tuotteita, jotka tukevat ravitsemussuositusten toteutumista koostumuksensa, hintansa ja saatavuutensa puolesta. Pelkästään tuotteiden ravitsemuslaadun parantaminen ei ole riittävää, vaan kuluttajien valintoja voidaan ohjata myös esimerkiksi markkinoinnilla ja viestinnällä.  

Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota lasten ja nuorten ruokailutottumuksiin, sillä makumieltymykset ja ruokavalion elinikäinen perusta muotoutuvat jo varhain. Siksi on tärkeää, että lapsia suojellaan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnilta ja lapsille suunnatut tuotteet ovat ravitsemuslaadultaan hyviä. Erityisesti ravintosisällöltään hyvälaatuisten välipalojen valikoimaa on tarpeen lisätä. 

Uudistetut ravitsemussitoumukset  

Vuonna 2024 julkaistut uudet kansalliset ravitsemussuositukset loivat tarpeen päivittää myös ravitsemussitoumuksia. Tätä varten perustettiin ravitsemussitoumusten kehittäjäryhmä, jossa oli laaja edustus ravitsemuksen asiantuntijoista, tutkijoista, ruoka-alan ja ruokapalvelujen toimijoista sekä ministeriön ja kaupan edustajista.  

Kehittäjäryhmä on vastikään päivittänyt ravitsemussitoumukset vastaamaan kansallisia ravitsemussuosituksia. 

Täysjyväviljan saanti on Suomessa noin puolet suositellusta määrästä, ja kuidun saanti jää suosituksiin nähden vähäiseksi. Myös palkokasvien käyttö on väestössä melko vähäistä. Näihin haasteisiin vastaamiseksi on kehitetty uudet sitoumustyypit täysjyväviljan kulutuksen ja kuidun sekä kasviproteiinin saannin lisäämiseksi. 

Ravitsemussitoumuksen voi tehdä kymmenellä eri sisältöalueella, jotka liittyvät ravitsemussuositusten keskeisiin muutostavoitteisiin. Ne ovat väestön ravitsemuksen parantamisen kannalta merkittäviä tuote- ja palvelumuotoilun kohteita. 

Sitoumustyypit ovat: 

• suola 
• sokeri 
• rasvan laatu 
• kasvikset 
• kasviproteiini 
• täysjyvävilja ja kuitu 
• lounaat 
• annos- ja pakkauskoot 
• ruokaohjeet. 

Terveyttä edistävät valinnat helpoiksi 

Tavoitteellinen ja mitattava toimenpidesitoumus on erinomainen työkalu yritysten ja yhteisöjen ravitsemus- ja yhteiskuntavastuullisuuden kehittämiseen. Ravitsemussitoumuksia voivat tehdä useat eri toimijat, kuten elintarviketeollisuus, kauppa, ruokapalvelut, kunnat, järjestöt ja esimerkiksi liikuntaseurat.  

Ravitsemussitoumus tarjoaa käytännön mallin, jonka avulla toimija voi kehittää tuotteidensa tai tarjoamiensa ruokien ravitsemuslaatua suunnitelmallisesti ja mitattavasti. 

Ruokapalvelujen piirissä syö päivittäin noin miljoona suomalaista, joten niiden tarjoaman ruoan laadulla on suuri merkitys väestön ravitsemukseen. Ruokapalveluilla on myös keskeinen rooli uusien makujen tutuksi tekemisessä. Ne voivat esimerkiksi edistää palkokasvien ja muiden kasvipohjaisten proteiininlähteiden hyväksyttävyyttä ja käyttöä kaikissa ikäryhmissä. 

Elintarvikealan yritykset voivat hyödyntää ravitsemussitoumusta tuotekehityksessä. Ne voivat kehittää ravitsemuksellisesti parempia tuotteita esimerkiksi vähentämällä suolan ja sokerin määrää, parantamalla rasvan laatua sekä lisäämällä täysjyväviljan ja kuidun osuutta tuotteissa.  

Kaupan toimijat puolestaan voivat vaikuttaa esimerkiksi omien merkkituotteidensa ravintosisältöön ja tehdä sitoumuksia niiden kehittämiseksi. Ravintola-ala voi parantaa tarjoamansa ruoan ravitsemuslaatua ja sitoutua konkreettisiin kehittämistoimiin. Kunnat voivat tehdä ravitsemussitoumuksia esimerkiksi kouluruokailuun tai työntekijöiden työaikaiseen ruokailuun liittyen.  

Kutsumme ruokaympäristön toimijat mukaan ravitsemustalkoisiin kehittämään elintarvikkeiden ja ruokien ravitsemuslaatua sekä tekemään ravitsemussitoumuksia. Teillä kaikilla on tärkeä rooli terveyttä tukevien elintapojen mahdollistajana. 

Esimerkkejä aiemmin tehdyistä sitoumuksista: 

• elintarvikealan yritys vähentää suolaa valmisaterioista 
• elintarvikealan yritys kehittää uusia kasviperäisiä tuotteita 
• elintarvikealan yritys vähentää leikkeleiden suolan määrää 
• elintarvikealan yritys vähentää suolan ja sokerin määrää ketsupissa 
• kauppa sitoutuu siihen, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 65 % myydystä ruoasta on kasvipohjaista 
• kauppa kehittää omien tuotteidensa ravitsemuslaatua vähentämällä suolan, sokerin ja tyydyttyneen rasvan määrää 
• ruokapalvelu lisää kasvisruoan tarjontaa 
• ruokapalvelu vähentää aterioiden suolapitoisuutta 
• ruokapalvelu lisää Sydänmerkki-aterioiden määrää 

Ravitsemussitoumusten kehittäjäryhmän jäsenet: 

professori Maijaliisa Erkkola, Helsingin yliopisto 

ravitsemusasiantuntija Nina Halonen, Ammattikeittiöosaajat ry 

pääsihteeri Satu Jyväkorpi, Valtion ravitsemusneuvottelukunta 

erikoistutkija Niina Kaartinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 

asiantuntija Ulla-Maija Kostiainen, Matkailu- ja ravintolapalvelut Mara ry 

hyvinvointiasioiden johtaja Maria Salenius, Kuntaliitto ry 

erityisasiantuntija Anna Salminen, Päivittäistavarakauppa ry 

johtaja Marleena Tanhuanpää, Elintarviketeollisuusliitto ry 

erityisasiantuntija Tanja Tilles-Tirkkonen, Sosiaali- ja terveysministeriö 

Lähteet: 

FinRavinto 2017 -raportti: urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-238-3 

Terve Suomi 2022–2023-tutkimuksen ilmiöraportti Ruokatottumuksista: thl.fi/tervesuomi_verkkoraportit/ilmioraportit_2023/ruokatottumukset.html 

Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024. Helsinki: PunaMusta Oy, 2024. julkari.fi/items/ccee5af9-43c2-473f-993b-fd28c3f2fc17 

Linkkejä: 

ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemussitoumus/ 

https://sitoumus2050.fi/koti